Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Suomalaisten lukeminen eriarvoistuu – Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan viidesosalla 15-vuotiaista pojista on heikko lukutaito, ja syy on mysteeri

Heikosti lukevien osuus on noussut jo 13,5 prosenttiin oppilaista. Myös sukupuoli vaikuttaa lukutaitoon: ero tyttöjen ja poikien välillä on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Tutkija Kaisa Leino uskoo esimerkin voimaan lukuinnon kasvattamisessa.
Kirjahylly ja ihmisiä pöytien ääressä
Tuoreen PISA-tutkimuksen mukaan huonosti lukevien osuus on Suomessa kasvanut. Etenkään poikia lukeminen ei kiinnosta. Kuva kauppakeskus Sellon kirjastosta Espoosta. (Kuva: Roy Kokkonen)

Suomalaiset koululaiset ovat perinteisesti loistaneet kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa – niin myös uusimmassa, lukutaitoon keskittyvässä Pisa 2018 -tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin joulukuun alussa.

Seitsemättä kertaa järjestetyt Pisa-testit paljastavat kuitenkin myös huolestuttavan trendin suomalaisten nuorten lukutaidossa. Erinomaisten lukijoiden määrä on pysynyt ennallaan, mutta heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut: heitä on jo 13,5 prosenttia kaikista oppilaista. Vielä vuonna 2009 osuus oli 8,1 prosenttia.

Lasten ja nuorten perhetausta vaikuttaa lukutaitoon myös Suomessa, ja pahimmillaan heikommista lähtökohdista ponnistavat ovat taidoissa kahden lukuvuoden päässä parhaimmistosta. Erityisesti poikien lukutaito ja -innostus ovat pohjamudissa.

Kolmen vuoden välein järjestettävään Pisa-tutkimukseen osallistui 79 maata, joiden 15-vuotiaiden osaamista testataan lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden osalta.

Vanhempien lukutottumukset periytyvät

Alueellisia eroja suomalaisten nuorten lukutaidossa ei käytännössä ole. Sen sijaan perheiden sosioekonominen tausta vaikuttaa oppimistuloksiin myös Suomessa. Pisa-tutkimuksen tuloksia tukee nelosluokkalaisten luetun ymmärtämistä tarkasteleva kansainvälinen PIRLS-tutkimus, jonka mukaan kodin resurssit ja vanhempien koulutustausta vaikuttavat lukutaitoon.

”Näyttää siltä, että kyseessä on asennekysymys. Korkeakoulutetuissa ja hyvin toimeentulevissa perheissä lukemista arvostetaan, ja sitä pidetään tärkeänä osana koulutusta. Kirjoja ja lehtitilauksia annetaan esimerkiksi lahjaksi”, monilukutaidon tutkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Vanhempien lukutottumukset periytyvät. Lapselle ääneen lukemisen on todistettu olevan tärkeää lukutaidon kehittymisen kannalta. Pelkästään kotona olevien kirjojen määrä vaikuttaa lukuintoon. Esimerkin avulla lapsikin ottaa opukset omakseen.

”Myös vähävaraiset perheet voivat antaa lukukasvatusta esimerkiksi säännöllisillä kirjastokäynneillä. Tärkeintä on lukemiseen kannustaminen”, Leino painottaa.

Poikien ja tyttöjen välinen ero on valtava

Suomalaiset pojat eivät lukemisesta perusta, ja meillä ero tyttöjen ja poikien välillä on suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Peräti 63 prosenttia pojista lukee vain, jos on pakko. Pisa-tutkimusten perusteella poikien lukutaito on heikentynyt aiemmasta.

”Syy eroon on mysteeri. Jos siihen olisi yksiselitteinen vastaus, ongelma olisi jo ratkaistu. Ehkä tytöt alkavat nuorempana tähdätä korkeakouluun. Moni poika voi ajatella, ettei unelma-ammattiin pääsemiseksi tarvitse lukea kirjoja. Se on kuitenkin harhaa, sillä kaikissa töissä tarvitaan nykyisin hyvää luku- ja kirjoitustaitoa”, Leino sanoo.

Ylen mukaan Suomessa oli jo vuosikymmenen alussa noin 370 000 työikäistä, joilla oli vaikeuksia lukemisen kanssa. Hyvä lukutaito on perusvaatimus työllistymiselle, ja heikot lukijat ovat alttiimpia syrjäytymiselle.

Pojat tarvitsevat lukevia esikuvia

Kaisa Leinon mukaan kaunokirjallisuuden lukemisella oli ainoana tekstilajina suora vaikutus luetun ymmärtämistä mittaavan PIRLS-tutkimuksen pistemäärään.
Muiden tekstilajien, kuten uutisten tai tietotekstin, lukemisella vastaavaa yhteyttä ei ollut.

Aktiivisesti kaunokirjallisuutta lukevat pärjäävät paremmin myös muissa oppiaineissa. Aikuisilla tehdyissä tutkimuksissa laajat aivoalueet aktivoituivat eniten pitkää ja tarinallista tekstiä lukiessa.

Jotain lukuinnon kasvattamiseksi täytyisi siis tehdä. Leino uskoo esimerkin voimaan.

”Erityisesti pojat tarvitsevat esikuvia. Lukemisesta tulisi tehdä hyväksytympi harrastus. Tulee tehdä selväksi, että urheilijat ja muut tähdet lukevat.”

Löytyisikö ratkaisu digikirjoista?

Lukutaitoa edistävän Lukukeskuksen mukaan helppo saatavuus on tärkeintä lukemiseen innostamiseksi. Nyt tilanne on usein se, että nuoret ovat netissä ja kirjat kirjastossa.

Äänikirjat sekä podcastit kasvattavat suosiotaan, ja ne ovat verkossa helposti saatavilla. Niiden avulla heikommin lukevat voivat kiinnostua kirjallisuudesta. Myös digikirjat ovat nousukiidossa.

Erityisesti pojat kokevat sähköisesti saatavilla olevat tekstit paperiversioita kiinnostavammiksi. Kirjat jäävät kuitenkin usein kakkoseksi suoratoistopalveluille.

Voisiko myös kirjastokirjat tuoda sähköisesti saataville Netflixin tapaan?

”Tekijänoikeudet estävät kirjojen suoran skannauksen nettiin. E-kirjastossa on kuitenkin luettavissa noin 40 000 teosta, joka toki on vain murto-osa kokonaisaineiston määrästä”, Helsingin kirjastopalveluiden johtaja Katri Vänttinen kertoo.

E-kirjat kasvattavat suosiotaan, mutta kirjastoilla on aineiston hankkimisessa haasteensa.

”Perinteisten kirjojen lainausmäärä on kasvanut noin viisi prosenttia vuosittain, mutta digikirjojen kulutus tuplaantuu joka vuosi. Digiaineiston kartuttaminen on kuitenkin hitaampaa kuin perinteisten kirjojen, sillä kustantajat haluavat ensin myydä lukuoikeuksia omissa palveluissaan”, Vänttinen sanoo.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Tasa-arvoTulevaisuuden toimittajat -juttusarja sukupuolten tasa-arvoeriarvoisuuskoulutuslapsetnuoriso Suomi

Lue myös

Nainen selaa kirjaa pöydän ääressä

2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne

Vastaako oppikirjojen kuvaus kehitysmaista nykypäivän todellisuutta, vai ovatko kirjat jämähtäneet kertomaan ikiaikaista savimajatarinaa? Voionmaan opiston opiskelijat selailivat oppikirjoja tutkijan kanssa ja havaitsivat, että niiden maailmankuvassa on päivittämisen varaa.
Autiotalo maantien laidassa

Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.
Kaksi kulhoa, joista toisessa vihanneksia, toisessa guacamolea

Kasvissyöjäksi yhdessä yössä – Kaikkea ei tarvitse osata heti

Suomalaisten hiilijalanjälki pitäisi kutistaa noin neljännekseen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Roosa Mustonen halusi osallistua ilmastotalkoisiin ja valitsi keinoksi ruokavalioremontin. Lihaan tottuneelle ensimmäinen päivä kasvisruokailijana sai hämilleen ja valintaa sai selitellä kaveriporukoissa, mutta lopulta ilmastodieetti alkoi sujua.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
Terveyssiteitä ja terveyssidepaketteja pöydällä

Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa

Eswatinissa eli entisessä Swazimaassa kuukautisten alkaminen voi johtaa tyttöjen nöyryyttämiseen, kiusaamiseen ja jopa perheväkivaltaan. Tilanne on muuttumassa muun muassa aktivisti Nomcebo Mkhaliphin ansiosta. Hän valistaa tyttöjen lisäksi myös poikia, jotta nämä ymmärtäisivät, että kyseessä on luonnollinen asia.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.

Tuoreimmat

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla
Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle
Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa
Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”