Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Suomalaisten lukeminen eriarvoistuu – Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan viidesosalla 15-vuotiaista pojista on heikko lukutaito, ja syy on mysteeri

Heikosti lukevien osuus on noussut jo 13,5 prosenttiin oppilaista. Myös sukupuoli vaikuttaa lukutaitoon: ero tyttöjen ja poikien välillä on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Tutkija Kaisa Leino uskoo esimerkin voimaan lukuinnon kasvattamisessa.
Kirjahylly ja ihmisiä pöytien ääressä
Tuoreen PISA-tutkimuksen mukaan huonosti lukevien osuus on Suomessa kasvanut. Etenkään poikia lukeminen ei kiinnosta. Kuva kauppakeskus Sellon kirjastosta Espoosta. (Kuva: Roy Kokkonen)

Suomalaiset koululaiset ovat perinteisesti loistaneet kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa – niin myös uusimmassa, lukutaitoon keskittyvässä Pisa 2018 -tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin joulukuun alussa.

Seitsemättä kertaa järjestetyt Pisa-testit paljastavat kuitenkin myös huolestuttavan trendin suomalaisten nuorten lukutaidossa. Erinomaisten lukijoiden määrä on pysynyt ennallaan, mutta heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut: heitä on jo 13,5 prosenttia kaikista oppilaista. Vielä vuonna 2009 osuus oli 8,1 prosenttia.

Lasten ja nuorten perhetausta vaikuttaa lukutaitoon myös Suomessa, ja pahimmillaan heikommista lähtökohdista ponnistavat ovat taidoissa kahden lukuvuoden päässä parhaimmistosta. Erityisesti poikien lukutaito ja -innostus ovat pohjamudissa.

Kolmen vuoden välein järjestettävään Pisa-tutkimukseen osallistui 79 maata, joiden 15-vuotiaiden osaamista testataan lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden osalta.

Vanhempien lukutottumukset periytyvät

Alueellisia eroja suomalaisten nuorten lukutaidossa ei käytännössä ole. Sen sijaan perheiden sosioekonominen tausta vaikuttaa oppimistuloksiin myös Suomessa. Pisa-tutkimuksen tuloksia tukee nelosluokkalaisten luetun ymmärtämistä tarkasteleva kansainvälinen PIRLS-tutkimus, jonka mukaan kodin resurssit ja vanhempien koulutustausta vaikuttavat lukutaitoon.

”Näyttää siltä, että kyseessä on asennekysymys. Korkeakoulutetuissa ja hyvin toimeentulevissa perheissä lukemista arvostetaan, ja sitä pidetään tärkeänä osana koulutusta. Kirjoja ja lehtitilauksia annetaan esimerkiksi lahjaksi”, monilukutaidon tutkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Vanhempien lukutottumukset periytyvät. Lapselle ääneen lukemisen on todistettu olevan tärkeää lukutaidon kehittymisen kannalta. Pelkästään kotona olevien kirjojen määrä vaikuttaa lukuintoon. Esimerkin avulla lapsikin ottaa opukset omakseen.

”Myös vähävaraiset perheet voivat antaa lukukasvatusta esimerkiksi säännöllisillä kirjastokäynneillä. Tärkeintä on lukemiseen kannustaminen”, Leino painottaa.

Poikien ja tyttöjen välinen ero on valtava

Suomalaiset pojat eivät lukemisesta perusta, ja meillä ero tyttöjen ja poikien välillä on suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Peräti 63 prosenttia pojista lukee vain, jos on pakko. Pisa-tutkimusten perusteella poikien lukutaito on heikentynyt aiemmasta.

”Syy eroon on mysteeri. Jos siihen olisi yksiselitteinen vastaus, ongelma olisi jo ratkaistu. Ehkä tytöt alkavat nuorempana tähdätä korkeakouluun. Moni poika voi ajatella, ettei unelma-ammattiin pääsemiseksi tarvitse lukea kirjoja. Se on kuitenkin harhaa, sillä kaikissa töissä tarvitaan nykyisin hyvää luku- ja kirjoitustaitoa”, Leino sanoo.

Ylen mukaan Suomessa oli jo vuosikymmenen alussa noin 370 000 työikäistä, joilla oli vaikeuksia lukemisen kanssa. Hyvä lukutaito on perusvaatimus työllistymiselle, ja heikot lukijat ovat alttiimpia syrjäytymiselle.

Pojat tarvitsevat lukevia esikuvia

Kaisa Leinon mukaan kaunokirjallisuuden lukemisella oli ainoana tekstilajina suora vaikutus luetun ymmärtämistä mittaavan PIRLS-tutkimuksen pistemäärään.
Muiden tekstilajien, kuten uutisten tai tietotekstin, lukemisella vastaavaa yhteyttä ei ollut.

Aktiivisesti kaunokirjallisuutta lukevat pärjäävät paremmin myös muissa oppiaineissa. Aikuisilla tehdyissä tutkimuksissa laajat aivoalueet aktivoituivat eniten pitkää ja tarinallista tekstiä lukiessa.

Jotain lukuinnon kasvattamiseksi täytyisi siis tehdä. Leino uskoo esimerkin voimaan.

”Erityisesti pojat tarvitsevat esikuvia. Lukemisesta tulisi tehdä hyväksytympi harrastus. Tulee tehdä selväksi, että urheilijat ja muut tähdet lukevat.”

Löytyisikö ratkaisu digikirjoista?

Lukutaitoa edistävän Lukukeskuksen mukaan helppo saatavuus on tärkeintä lukemiseen innostamiseksi. Nyt tilanne on usein se, että nuoret ovat netissä ja kirjat kirjastossa.

Äänikirjat sekä podcastit kasvattavat suosiotaan, ja ne ovat verkossa helposti saatavilla. Niiden avulla heikommin lukevat voivat kiinnostua kirjallisuudesta. Myös digikirjat ovat nousukiidossa.

Erityisesti pojat kokevat sähköisesti saatavilla olevat tekstit paperiversioita kiinnostavammiksi. Kirjat jäävät kuitenkin usein kakkoseksi suoratoistopalveluille.

Voisiko myös kirjastokirjat tuoda sähköisesti saataville Netflixin tapaan?

”Tekijänoikeudet estävät kirjojen suoran skannauksen nettiin. E-kirjastossa on kuitenkin luettavissa noin 40 000 teosta, joka toki on vain murto-osa kokonaisaineiston määrästä”, Helsingin kirjastopalveluiden johtaja Katri Vänttinen kertoo.

E-kirjat kasvattavat suosiotaan, mutta kirjastoilla on aineiston hankkimisessa haasteensa.

”Perinteisten kirjojen lainausmäärä on kasvanut noin viisi prosenttia vuosittain, mutta digikirjojen kulutus tuplaantuu joka vuosi. Digiaineiston kartuttaminen on kuitenkin hitaampaa kuin perinteisten kirjojen, sillä kustantajat haluavat ensin myydä lukuoikeuksia omissa palveluissaan”, Vänttinen sanoo.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Tasa-arvoTulevaisuuden toimittajat -juttusarja sukupuolten tasa-arvoeriarvoisuuskoulutuslapsetnuoriso Suomi

Lue myös

Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Vihreitä ja punaisia paprikoita

Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.

Tuoreimmat

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat