Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Mies puolilähikuvassa
Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä. (Kuva: Sampsa Hannonen)

”En ole kyynistynyt. Tai no, tietystihän raskaat työtehtävät ovat minuun vaikuttaneet, ja mitä vanhemmaksi tulee, niin huomaa, että palautuminen ulkomaan komennuksilta kestää kauemmin. Tehtävääni hoitaa ihmisiä ei kuitenkaan edistä, jos keskityn liikaa yksittäisiin ikäviin ihmiskohtaloihin”, kertoo lääkäri Pentti Haatanen, 66.

1980-luvulta asti Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijänä työskennellyt Haatanen on kolmenkymmenen vuoden aikana seurannut vierestä suurten ihmismassojen globaalia liikehdintää ja sitä seuranneita kansainvälisiä poliittisia päätöksiä.

Viime vuosina hän on työskennellyt muun muassa Myanmarin rohingya-pakolaisten leirillä Bangladeshissa. Vuosina 2017–2018 hän työskenteli Kreikassa, jossa pakolaiskriisi on tällä hetkellä erityisen ajankohtainen.

Viidellä saarella Kreikassa on tällä hetkellä jumissa yli 36 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa oloissa, joihin mahtuisi korkeintaan 5 400. Jännitteet saarilla ovat kasvaneet, ja turvapaikanhakijat ja poliisi ovat ottaneet yhteen. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on vaatinut etenkin Lesboksen saaren turvapaikanhakijoiden evakuointia.

Haatanen työskenteli Manner-Kreikassa Thessalonikissa kolmella leirillä. Vanhassa vessapaperitehtaassa sijainnut Kordellionin leiri oli tiukassa armeijan kontrollissa.

”Viranomaisten paikalla oleminen on tärkeää alueen turvaamisen kannalta, mutta ajoittain jouduimme käymään keskustelua siitä, mihin armeija ja poliisi voi tulla aseiden kanssa ja mihin ei.”

Humanitaarisen avun näkökulmasta armeijan kontrolli on ongelmallista. Tilanne on ongelmallinen, jos armeija kontrolloi pakolaisleirejä näkyvästi. Sodan keskeltä tulleiden ihmisten luottamus valtiovaltaa ja viranomaista kohtaan on lähtökohtaisesti jo valmiiksi vähäistä.

Infektioista perussairauksiin

Kreikan pakolaisleirien humanitaariset olosuhteet ovat tällä hetkellä vaikeat. Kylmä talvi ja epäinhimilliset pahvista sekä roskista kasatut asuinrakennelmat ovat omiaan aiheuttamaan hengitystieinfektioita. Erilaiset syyhyt ja allergiset reaktiot ovat myös lisääntyneet olojen huonontuessa. Leirin olot aiheuttavat myös vakavia mielenterveysongelmia. Erityisesti lasten lisääntyneet mielenterveysongelmat ja itsetuhoisuus on huolestuttanut avustustyöntekijöitä.

Tilanne on tuttu Haataselle.

Mies istuu pakolaisparakin portailla
Pentti Haatasella on yli 30 vuoden kokemus avustustyöstä. (Kuva: Hellenic Red Cross)

”Perinteiset hengitystieinfektiot ja vatsataudit ovat toistuvia ongelmia pakolaisleireillä. Mielenterveysongelmat ovat myös hyvin yleisiä, kun sodan runtelemista maista tulevat ihmiset ovat jo valmiiksi traumatisoituneita”, Haatanen kertoo.

”Usein ensimmäinen hoitokontakti vuosiin on vasta leirillä, jolloin joudumme puuttumaan perussairauksiin, kuten hoitamattomaan diabetekseen. Ajoittain ihmisiltä saattaa löytyä myös hoitamattomia sotavammoja.”

Kordellionin leirillä oli myös päihdeongelmia sekä järjestäytynyttä rikollisuutta, sillä pakolaiset ovat helppo ihmiskaupan kohde.

”Tämä on iso ongelma. Ihmiskaupan uhriksi joutumisen ennaltaehkäisyä olisi syytä parantaa.”

Kaikki samalla viivalla

Viimeisen vuoden aikana Haatanen ei ole enää ollut komennuksella. Eläkeläinen harjoittaa ammattiaan kuitenkin keikkaluontoisesti työterveyslääkärinä.

Kiinnostus kriisialueita ja välitöntä avun antamista kohtaan ei ole kuitenkaan sammunut.

”Työterveyslääkärin keikat tuovat perspektiiviä elämään. Lopulta kaikki potilaat ovat samalla viivalla keskenään, tehtäväni on hoitaa ihmisiä.”

Kreikan kärjistynyt tilanne on seurausta toimimattomasta pakolaissopimuksesta

Kreikan pakolaisleirien vaikea tilanne liittyy osaltaan Turkin ja EU:n väliseen pakolaissopimukseen, joka solmittiin vuonna 2016.

Sen mukaan useimmat Kreikkaan Turkista tulleet turvapaikanhakijat käännytetään Turkkiin, ja vastineeksi EU ottaa vastaan Syyriasta paenneita Turkista. Sopimusta kritisoitiin jo etukäteen jopa laittomaksi, sillä sen pelättiin vaarantavan yksilöllisen turvapaikkaprosessin.

Nyt Kreikalla ei ole riittävästi resursseja käsitellä hakemuksia, mikä on johtanut ihmisten jumiutumiseen Kreikan saarille pitkiksi ajoiksi.

Åbo Akademin vähemmistötutkimuksen apulaisprofessorin, kansainvälisen oikeuden asiantuntijan Magdalena Kmakin mukaan tilanne ei ole kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukainen.

”Sopimuksen toimimattomuus on johtanut Lesboksen saaren tämän hetkiseen tilanteeseen. Kreikan hidas hakemusten käsittely ja Turkin haluttomuus ottaa ihmisiä takaisin on jättänyt kymmenet tuhannet ihmiset saaristoon.”

Kreikan hallitus on myös suunnitellut rakentavansa noin kolmen kilometrin pituisen kelluvan muurin Välimereen siirtolaisten tulon estämiseksi. Etenkin ihmisoikeusjärjestöt ovat vastustaneet ajatusta.

”On moraalisesti ja juridisesti epäilyttävää, että näitä muureja rakennetaan, ja vielä mereen. Muuri estää ihmisoikeuksien toteutumisen, koska tällöin ihmisten mahdollisuutta turvapaikan hakemiseen hankaloitetaan”, Kmak toteaa.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja avustustyöpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka KreikkaSuomi Punainen Risti

Lue myös

Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Vihreitä ja punaisia paprikoita

Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Mies seisoo rakennuksen raunioilla.

Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti

Jemenissä on todettu melko vähän tartuntoja, mutta järjestöjen tiedot viittaavat siihen, että tapauksia on paljon luultua enemmän. Terveydenhuoltojärjestelmä ei kykene hoitamaan heitä. ”Olemme kuulleet perheistä, jotka ovat menettäneet kaksi tai kolme läheistä viikossa”, kertoo Pelastakaa Lasten ohjelmajohtaja Mohammed Alshamaa.
Kolme Bangladeshin lippua kerrostalon edustalla.

Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”

Jopa 180 kilometriä tunnissa puhaltavia tuulia mukanaan tuonut sykloni on tuhonnut taloja, katkonut sähköjä ja vienyt viljasatoa Intiassa ja Bangladeshissa. YK:n mukaan myrskyn tieltä ehdittiin kuitenkin evakuoida noin kolme miljoonaa ihmistä.

Tuoreimmat

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”