Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Mies puolilähikuvassa
Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä. (Kuva: Sampsa Hannonen)

”En ole kyynistynyt. Tai no, tietystihän raskaat työtehtävät ovat minuun vaikuttaneet, ja mitä vanhemmaksi tulee, niin huomaa, että palautuminen ulkomaan komennuksilta kestää kauemmin. Tehtävääni hoitaa ihmisiä ei kuitenkaan edistä, jos keskityn liikaa yksittäisiin ikäviin ihmiskohtaloihin”, kertoo lääkäri Pentti Haatanen, 66.

1980-luvulta asti Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijänä työskennellyt Haatanen on kolmenkymmenen vuoden aikana seurannut vierestä suurten ihmismassojen globaalia liikehdintää ja sitä seuranneita kansainvälisiä poliittisia päätöksiä.

Viime vuosina hän on työskennellyt muun muassa Myanmarin rohingya-pakolaisten leirillä Bangladeshissa. Vuosina 2017–2018 hän työskenteli Kreikassa, jossa pakolaiskriisi on tällä hetkellä erityisen ajankohtainen.

Viidellä saarella Kreikassa on tällä hetkellä jumissa yli 36 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa oloissa, joihin mahtuisi korkeintaan 5 400. Jännitteet saarilla ovat kasvaneet, ja turvapaikanhakijat ja poliisi ovat ottaneet yhteen. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on vaatinut etenkin Lesboksen saaren turvapaikanhakijoiden evakuointia.

Haatanen työskenteli Manner-Kreikassa Thessalonikissa kolmella leirillä. Vanhassa vessapaperitehtaassa sijainnut Kordellionin leiri oli tiukassa armeijan kontrollissa.

”Viranomaisten paikalla oleminen on tärkeää alueen turvaamisen kannalta, mutta ajoittain jouduimme käymään keskustelua siitä, mihin armeija ja poliisi voi tulla aseiden kanssa ja mihin ei.”

Humanitaarisen avun näkökulmasta armeijan kontrolli on ongelmallista. Tilanne on ongelmallinen, jos armeija kontrolloi pakolaisleirejä näkyvästi. Sodan keskeltä tulleiden ihmisten luottamus valtiovaltaa ja viranomaista kohtaan on lähtökohtaisesti jo valmiiksi vähäistä.

Infektioista perussairauksiin

Kreikan pakolaisleirien humanitaariset olosuhteet ovat tällä hetkellä vaikeat. Kylmä talvi ja epäinhimilliset pahvista sekä roskista kasatut asuinrakennelmat ovat omiaan aiheuttamaan hengitystieinfektioita. Erilaiset syyhyt ja allergiset reaktiot ovat myös lisääntyneet olojen huonontuessa. Leirin olot aiheuttavat myös vakavia mielenterveysongelmia. Erityisesti lasten lisääntyneet mielenterveysongelmat ja itsetuhoisuus on huolestuttanut avustustyöntekijöitä.

Tilanne on tuttu Haataselle.

Mies istuu pakolaisparakin portailla
Pentti Haatasella on yli 30 vuoden kokemus avustustyöstä. (Kuva: Hellenic Red Cross)

”Perinteiset hengitystieinfektiot ja vatsataudit ovat toistuvia ongelmia pakolaisleireillä. Mielenterveysongelmat ovat myös hyvin yleisiä, kun sodan runtelemista maista tulevat ihmiset ovat jo valmiiksi traumatisoituneita”, Haatanen kertoo.

”Usein ensimmäinen hoitokontakti vuosiin on vasta leirillä, jolloin joudumme puuttumaan perussairauksiin, kuten hoitamattomaan diabetekseen. Ajoittain ihmisiltä saattaa löytyä myös hoitamattomia sotavammoja.”

Kordellionin leirillä oli myös päihdeongelmia sekä järjestäytynyttä rikollisuutta, sillä pakolaiset ovat helppo ihmiskaupan kohde.

”Tämä on iso ongelma. Ihmiskaupan uhriksi joutumisen ennaltaehkäisyä olisi syytä parantaa.”

Kaikki samalla viivalla

Viimeisen vuoden aikana Haatanen ei ole enää ollut komennuksella. Eläkeläinen harjoittaa ammattiaan kuitenkin keikkaluontoisesti työterveyslääkärinä.

Kiinnostus kriisialueita ja välitöntä avun antamista kohtaan ei ole kuitenkaan sammunut.

”Työterveyslääkärin keikat tuovat perspektiiviä elämään. Lopulta kaikki potilaat ovat samalla viivalla keskenään, tehtäväni on hoitaa ihmisiä.”

Kreikan kärjistynyt tilanne on seurausta toimimattomasta pakolaissopimuksesta

Kreikan pakolaisleirien vaikea tilanne liittyy osaltaan Turkin ja EU:n väliseen pakolaissopimukseen, joka solmittiin vuonna 2016.

Sen mukaan useimmat Kreikkaan Turkista tulleet turvapaikanhakijat käännytetään Turkkiin, ja vastineeksi EU ottaa vastaan Syyriasta paenneita Turkista. Sopimusta kritisoitiin jo etukäteen jopa laittomaksi, sillä sen pelättiin vaarantavan yksilöllisen turvapaikkaprosessin.

Nyt Kreikalla ei ole riittävästi resursseja käsitellä hakemuksia, mikä on johtanut ihmisten jumiutumiseen Kreikan saarille pitkiksi ajoiksi.

Åbo Akademin vähemmistötutkimuksen apulaisprofessorin, kansainvälisen oikeuden asiantuntijan Magdalena Kmakin mukaan tilanne ei ole kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukainen.

”Sopimuksen toimimattomuus on johtanut Lesboksen saaren tämän hetkiseen tilanteeseen. Kreikan hidas hakemusten käsittely ja Turkin haluttomuus ottaa ihmisiä takaisin on jättänyt kymmenet tuhannet ihmiset saaristoon.”

Kreikan hallitus on myös suunnitellut rakentavansa noin kolmen kilometrin pituisen kelluvan muurin Välimereen siirtolaisten tulon estämiseksi. Etenkin ihmisoikeusjärjestöt ovat vastustaneet ajatusta.

”On moraalisesti ja juridisesti epäilyttävää, että näitä muureja rakennetaan, ja vielä mereen. Muuri estää ihmisoikeuksien toteutumisen, koska tällöin ihmisten mahdollisuutta turvapaikan hakemiseen hankaloitetaan”, Kmak toteaa.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja avustustyöpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka KreikkaSuomi Punainen Risti

Lue myös

Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Kuivuneita kuusia alhaaltapäin kuvattuna.

Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Maailman maat elvyttävät talouksiaan valtavilla summilla koronan vuoksi. Jos rahaa suunnattaisiin myös ilmastotoimiin, saavutettaisiin win win -tilanne, sanovat tutkijat.
Kokoussali ja mies puhumassa kahdella näytöllä.

Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP

Avunantajat keräsivät 1,4 miljardin euron avustuspotin Keski-Sahelin maihin. Pakolaisten määrä on yli 20-kertaistunut alueella vain muutamassa vuodessa.
Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Keramiikkapisaroita riippuu puista.

Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Töölönlahden ympäristössä on näytteillä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviä teoksia aina biotaiteesta performansseihin ja osallistavaan taiteeseen. Kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen, kertoo näyttelyn kuratoinut taiteilija Marika Tomu Kaipainen.

Tuoreimmat

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”