Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Mies puolilähikuvassa
Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä. (Kuva: Sampsa Hannonen)

”En ole kyynistynyt. Tai no, tietystihän raskaat työtehtävät ovat minuun vaikuttaneet, ja mitä vanhemmaksi tulee, niin huomaa, että palautuminen ulkomaan komennuksilta kestää kauemmin. Tehtävääni hoitaa ihmisiä ei kuitenkaan edistä, jos keskityn liikaa yksittäisiin ikäviin ihmiskohtaloihin”, kertoo lääkäri Pentti Haatanen, 66.

1980-luvulta asti Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijänä työskennellyt Haatanen on kolmenkymmenen vuoden aikana seurannut vierestä suurten ihmismassojen globaalia liikehdintää ja sitä seuranneita kansainvälisiä poliittisia päätöksiä.

Viime vuosina hän on työskennellyt muun muassa Myanmarin rohingya-pakolaisten leirillä Bangladeshissa. Vuosina 2017–2018 hän työskenteli Kreikassa, jossa pakolaiskriisi on tällä hetkellä erityisen ajankohtainen.

Viidellä saarella Kreikassa on tällä hetkellä jumissa yli 36 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa oloissa, joihin mahtuisi korkeintaan 5 400. Jännitteet saarilla ovat kasvaneet, ja turvapaikanhakijat ja poliisi ovat ottaneet yhteen. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on vaatinut etenkin Lesboksen saaren turvapaikanhakijoiden evakuointia.

Haatanen työskenteli Manner-Kreikassa Thessalonikissa kolmella leirillä. Vanhassa vessapaperitehtaassa sijainnut Kordellionin leiri oli tiukassa armeijan kontrollissa.

”Viranomaisten paikalla oleminen on tärkeää alueen turvaamisen kannalta, mutta ajoittain jouduimme käymään keskustelua siitä, mihin armeija ja poliisi voi tulla aseiden kanssa ja mihin ei.”

Humanitaarisen avun näkökulmasta armeijan kontrolli on ongelmallista. Tilanne on ongelmallinen, jos armeija kontrolloi pakolaisleirejä näkyvästi. Sodan keskeltä tulleiden ihmisten luottamus valtiovaltaa ja viranomaista kohtaan on lähtökohtaisesti jo valmiiksi vähäistä.

Infektioista perussairauksiin

Kreikan pakolaisleirien humanitaariset olosuhteet ovat tällä hetkellä vaikeat. Kylmä talvi ja epäinhimilliset pahvista sekä roskista kasatut asuinrakennelmat ovat omiaan aiheuttamaan hengitystieinfektioita. Erilaiset syyhyt ja allergiset reaktiot ovat myös lisääntyneet olojen huonontuessa. Leirin olot aiheuttavat myös vakavia mielenterveysongelmia. Erityisesti lasten lisääntyneet mielenterveysongelmat ja itsetuhoisuus on huolestuttanut avustustyöntekijöitä.

Tilanne on tuttu Haataselle.

Mies istuu pakolaisparakin portailla
Pentti Haatasella on yli 30 vuoden kokemus avustustyöstä. (Kuva: Hellenic Red Cross)

”Perinteiset hengitystieinfektiot ja vatsataudit ovat toistuvia ongelmia pakolaisleireillä. Mielenterveysongelmat ovat myös hyvin yleisiä, kun sodan runtelemista maista tulevat ihmiset ovat jo valmiiksi traumatisoituneita”, Haatanen kertoo.

”Usein ensimmäinen hoitokontakti vuosiin on vasta leirillä, jolloin joudumme puuttumaan perussairauksiin, kuten hoitamattomaan diabetekseen. Ajoittain ihmisiltä saattaa löytyä myös hoitamattomia sotavammoja.”

Kordellionin leirillä oli myös päihdeongelmia sekä järjestäytynyttä rikollisuutta, sillä pakolaiset ovat helppo ihmiskaupan kohde.

”Tämä on iso ongelma. Ihmiskaupan uhriksi joutumisen ennaltaehkäisyä olisi syytä parantaa.”

Kaikki samalla viivalla

Viimeisen vuoden aikana Haatanen ei ole enää ollut komennuksella. Eläkeläinen harjoittaa ammattiaan kuitenkin keikkaluontoisesti työterveyslääkärinä.

Kiinnostus kriisialueita ja välitöntä avun antamista kohtaan ei ole kuitenkaan sammunut.

”Työterveyslääkärin keikat tuovat perspektiiviä elämään. Lopulta kaikki potilaat ovat samalla viivalla keskenään, tehtäväni on hoitaa ihmisiä.”

Kreikan kärjistynyt tilanne on seurausta toimimattomasta pakolaissopimuksesta

Kreikan pakolaisleirien vaikea tilanne liittyy osaltaan Turkin ja EU:n väliseen pakolaissopimukseen, joka solmittiin vuonna 2016.

Sen mukaan useimmat Kreikkaan Turkista tulleet turvapaikanhakijat käännytetään Turkkiin, ja vastineeksi EU ottaa vastaan Syyriasta paenneita Turkista. Sopimusta kritisoitiin jo etukäteen jopa laittomaksi, sillä sen pelättiin vaarantavan yksilöllisen turvapaikkaprosessin.

Nyt Kreikalla ei ole riittävästi resursseja käsitellä hakemuksia, mikä on johtanut ihmisten jumiutumiseen Kreikan saarille pitkiksi ajoiksi.

Åbo Akademin vähemmistötutkimuksen apulaisprofessorin, kansainvälisen oikeuden asiantuntijan Magdalena Kmakin mukaan tilanne ei ole kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukainen.

”Sopimuksen toimimattomuus on johtanut Lesboksen saaren tämän hetkiseen tilanteeseen. Kreikan hidas hakemusten käsittely ja Turkin haluttomuus ottaa ihmisiä takaisin on jättänyt kymmenet tuhannet ihmiset saaristoon.”

Kreikan hallitus on myös suunnitellut rakentavansa noin kolmen kilometrin pituisen kelluvan muurin Välimereen siirtolaisten tulon estämiseksi. Etenkin ihmisoikeusjärjestöt ovat vastustaneet ajatusta.

”On moraalisesti ja juridisesti epäilyttävää, että näitä muureja rakennetaan, ja vielä mereen. Muuri estää ihmisoikeuksien toteutumisen, koska tällöin ihmisten mahdollisuutta turvapaikan hakemiseen hankaloitetaan”, Kmak toteaa.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja avustustyöpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka KreikkaSuomi Punainen Risti

Lue myös

Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Vihreitä ja punaisia paprikoita

Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

Tuoreimmat

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi