Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Mies puolilähikuvassa
Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä. (Kuva: Sampsa Hannonen)

”En ole kyynistynyt. Tai no, tietystihän raskaat työtehtävät ovat minuun vaikuttaneet, ja mitä vanhemmaksi tulee, niin huomaa, että palautuminen ulkomaan komennuksilta kestää kauemmin. Tehtävääni hoitaa ihmisiä ei kuitenkaan edistä, jos keskityn liikaa yksittäisiin ikäviin ihmiskohtaloihin”, kertoo lääkäri Pentti Haatanen, 66.

1980-luvulta asti Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijänä työskennellyt Haatanen on kolmenkymmenen vuoden aikana seurannut vierestä suurten ihmismassojen globaalia liikehdintää ja sitä seuranneita kansainvälisiä poliittisia päätöksiä.

Viime vuosina hän on työskennellyt muun muassa Myanmarin rohingya-pakolaisten leirillä Bangladeshissa. Vuosina 2017–2018 hän työskenteli Kreikassa, jossa pakolaiskriisi on tällä hetkellä erityisen ajankohtainen.

Viidellä saarella Kreikassa on tällä hetkellä jumissa yli 36 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa oloissa, joihin mahtuisi korkeintaan 5 400. Jännitteet saarilla ovat kasvaneet, ja turvapaikanhakijat ja poliisi ovat ottaneet yhteen. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on vaatinut etenkin Lesboksen saaren turvapaikanhakijoiden evakuointia.

Haatanen työskenteli Manner-Kreikassa Thessalonikissa kolmella leirillä. Vanhassa vessapaperitehtaassa sijainnut Kordellionin leiri oli tiukassa armeijan kontrollissa.

”Viranomaisten paikalla oleminen on tärkeää alueen turvaamisen kannalta, mutta ajoittain jouduimme käymään keskustelua siitä, mihin armeija ja poliisi voi tulla aseiden kanssa ja mihin ei.”

Humanitaarisen avun näkökulmasta armeijan kontrolli on ongelmallista. Tilanne on ongelmallinen, jos armeija kontrolloi pakolaisleirejä näkyvästi. Sodan keskeltä tulleiden ihmisten luottamus valtiovaltaa ja viranomaista kohtaan on lähtökohtaisesti jo valmiiksi vähäistä.

Infektioista perussairauksiin

Kreikan pakolaisleirien humanitaariset olosuhteet ovat tällä hetkellä vaikeat. Kylmä talvi ja epäinhimilliset pahvista sekä roskista kasatut asuinrakennelmat ovat omiaan aiheuttamaan hengitystieinfektioita. Erilaiset syyhyt ja allergiset reaktiot ovat myös lisääntyneet olojen huonontuessa. Leirin olot aiheuttavat myös vakavia mielenterveysongelmia. Erityisesti lasten lisääntyneet mielenterveysongelmat ja itsetuhoisuus on huolestuttanut avustustyöntekijöitä.

Tilanne on tuttu Haataselle.

Mies istuu pakolaisparakin portailla
Pentti Haatasella on yli 30 vuoden kokemus avustustyöstä. (Kuva: Hellenic Red Cross)

”Perinteiset hengitystieinfektiot ja vatsataudit ovat toistuvia ongelmia pakolaisleireillä. Mielenterveysongelmat ovat myös hyvin yleisiä, kun sodan runtelemista maista tulevat ihmiset ovat jo valmiiksi traumatisoituneita”, Haatanen kertoo.

”Usein ensimmäinen hoitokontakti vuosiin on vasta leirillä, jolloin joudumme puuttumaan perussairauksiin, kuten hoitamattomaan diabetekseen. Ajoittain ihmisiltä saattaa löytyä myös hoitamattomia sotavammoja.”

Kordellionin leirillä oli myös päihdeongelmia sekä järjestäytynyttä rikollisuutta, sillä pakolaiset ovat helppo ihmiskaupan kohde.

”Tämä on iso ongelma. Ihmiskaupan uhriksi joutumisen ennaltaehkäisyä olisi syytä parantaa.”

Kaikki samalla viivalla

Viimeisen vuoden aikana Haatanen ei ole enää ollut komennuksella. Eläkeläinen harjoittaa ammattiaan kuitenkin keikkaluontoisesti työterveyslääkärinä.

Kiinnostus kriisialueita ja välitöntä avun antamista kohtaan ei ole kuitenkaan sammunut.

”Työterveyslääkärin keikat tuovat perspektiiviä elämään. Lopulta kaikki potilaat ovat samalla viivalla keskenään, tehtäväni on hoitaa ihmisiä.”

Kreikan kärjistynyt tilanne on seurausta toimimattomasta pakolaissopimuksesta

Kreikan pakolaisleirien vaikea tilanne liittyy osaltaan Turkin ja EU:n väliseen pakolaissopimukseen, joka solmittiin vuonna 2016.

Sen mukaan useimmat Kreikkaan Turkista tulleet turvapaikanhakijat käännytetään Turkkiin, ja vastineeksi EU ottaa vastaan Syyriasta paenneita Turkista. Sopimusta kritisoitiin jo etukäteen jopa laittomaksi, sillä sen pelättiin vaarantavan yksilöllisen turvapaikkaprosessin.

Nyt Kreikalla ei ole riittävästi resursseja käsitellä hakemuksia, mikä on johtanut ihmisten jumiutumiseen Kreikan saarille pitkiksi ajoiksi.

Åbo Akademin vähemmistötutkimuksen apulaisprofessorin, kansainvälisen oikeuden asiantuntijan Magdalena Kmakin mukaan tilanne ei ole kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukainen.

”Sopimuksen toimimattomuus on johtanut Lesboksen saaren tämän hetkiseen tilanteeseen. Kreikan hidas hakemusten käsittely ja Turkin haluttomuus ottaa ihmisiä takaisin on jättänyt kymmenet tuhannet ihmiset saaristoon.”

Kreikan hallitus on myös suunnitellut rakentavansa noin kolmen kilometrin pituisen kelluvan muurin Välimereen siirtolaisten tulon estämiseksi. Etenkin ihmisoikeusjärjestöt ovat vastustaneet ajatusta.

”On moraalisesti ja juridisesti epäilyttävää, että näitä muureja rakennetaan, ja vielä mereen. Muuri estää ihmisoikeuksien toteutumisen, koska tällöin ihmisten mahdollisuutta turvapaikan hakemiseen hankaloitetaan”, Kmak toteaa.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja avustustyöpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka KreikkaSuomi Punainen Risti

Lue myös

Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.
Tomaatteja lähikuvassa

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.
Lapsia istuu lattialla piirustus- ja kirjoitusvälineiden kera

Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina

Konflikteissa vammautuneiden tai tapettujen lasten määrä on kolminkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Yksi vaarallisimmista maista on Syyriassa, jossa puolet lapset ei ole kokenut elinaikanaan muuta kuin sotaa.

Tuoreimmat

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä