Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.
Autiotalo maantien laidassa
Suomen tie kehittyneeksi valtioksi on ollut uniikki mutta silti osa Euroopan kehitystä, sanoo emeritusprofessori Juhani Koponen. (Kuva: Hanna Kallio)

Miten köyhä maaseutuvaltio nousi Euroopan rikkaiden maiden joukkoon? Tähän kysymykseen etsitään vastauksia viime syksynä ilmestyneessä Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi – Suomi kehityksen kiinniottajana -teoksessa.

Artikkeleista koostuvan kirjan mukaan Suomen talouden hidas nousu alkoi jo 1860-luvulla, mutta silloin koulutus, kunnollinen ravinto ja terveydenhuolto olivat vain kapean eliitin saatavilla. Vuosina 1866–1868 Suomessa koettiin läntisen Euroopan viimeisin laaja nälänhätä.

Suomi lähti siis pitkältä takamatkalta tavoittelemaan muiden länsimaiden elintasoa ja saavutti sen kaikilta osin vasta 1960–80-luvuilla.

”Suomen uusiutuvat luonnonvarat olivat talouden nousussa merkittävässä roolissa”, sanoo kirjan toinen toimittaja, kehitysmaatutkimuksen emeritusprofessori Juhani Koponen.  

”Maamme syrjäinen sijainti oli suojellut metsiä liian intensiiviseltä hyödyntämiseltä. Metsäteollisuuden vienti kasvoi hiljalleen, ja jalostusaste nousi tervasta ja sahatavarasta selluun ja paperiin. Metsät olivat laajalti talonpoikaisomistuksessa, joten niistä saatavat tulot jakautuivat isolle joukolle, joka sai siten varoja lastensa kouluttamiseen.”

Ensin panostettiin talouskasvuun, sitten koulutukseen

Suomeen tuli jo 1800-luvulla maahanmuuttajia, joiden mukana saatiin koneita ja tietotaitoa. Teollistuminen lähti vauhtiin, kun muualla Euroopassa kehitettyä teknologiaa alettiin kopioida ja jäljitellä.

Myöhemmin saavutettiin valmiudet omaan tuotekehitykseen ja innovointiin. Suomi pääsi myös varhain, pian toisen maailmansodan jälkeen, Maailmanpankin jäseneksi, mikä mahdollisti edulliset lainat.

Maatalousvaltaisessa Suomessa lapset olivat olleet tärkeä apu maatöissä, eikä koulutusta pidetty kovin tärkeänä. Suomeen säädettiin viimeisenä Länsi-Euroopan maana yleinen oppivelvollisuus vasta vuonna 1921. Sotien jälkeen koulutus kehittyi merkittävästi, ja 1970-luvun lopulla se oli yksi talouskasvun keskeisistä tekijöistä.

Myös sijainti idän ja lännen välissä on ollut taloudelliselle kehitykselle etu. Vaikka Suomi on ollut sekä Ruotsin että Venäjän vallan alla, ovat molemmat maat olleet myös merkittäviä kauppakumppaneita. Venäjää on kiittäminen esimerkiksi Suomen paperiteollisuuden, konepajateollisuuden ja tekstiiliteollisuuden kehitysharppauksista.

”Suomen kehitystie on ollut uniikki, mutta silti kiinteä osa Euroopan kehitystä”, Koponen sanoo.

”Suomi ei ole ollut yksinäinen selviytyjä tai inhimillinen kehittäjä, kuten usein luullaan. Vasta talouden lähdettyä nousuun panostettiin toden teolla väestön koulutukseen, sitten terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan.”

Tehtaan piippuja veden äärellä
Tuore Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi -teos tarkastelee Suomen kehityspolkua. Tulevaisuus on entistä enemmän sidoksissa muun maailman kehitykseen, muistuttaa kirjan toinen toimittaja Juhani Koponen. (Kuva: Hanna Kallio)

Ilmastotoimet ratkaisevat Suomen ja maailman tulevaisuuden

Suomen menestystarina on osoittanut, että valtio ei ole historiansa vanki ja että huonojen aikojen yli on mahdollista päästä. Sotien ja köyhyyden keskeltä on mahdollista nousta vaurauteen.

”Suomen reseptiä ei kuitenkaan sellaisenaan voi toistaa nykyisissä kehitysmaissa, sillä nykyään esimerkiksi kansainväliset sopimukset estävät teknologian kopioimisen ja jäljittelyn”, Koponen muistuttaa.

Suomen historiaan kuuluu myös mittava maastamuutto erityisesti Amerikkaan ja myöhemmin Ruotsiin, kun elämisen edellytykset kotimaassa olivat huonot. Tulijat toivotettiin työvoimapulan vuoksi enemmän tai vähemmän tervetulleiksi merten taa. Nykyisten kehitysmaiden asukkaille ei ole vastaavia mahdollisuuksia.

Myös Suomen tulevaisuuden ennustaminen historian perusteella on vaikeaa. Historiantutkimus ei anna selkeitä vastauksia, mutta erilaisia skenaarioita voidaan tehdä. Esimerkiksi väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku tuovat jatkossa omat haasteensa, mutta silti Suomi kuuluu edelleen maailman eliittiin.

”Suomen tulevaisuus on jatkossa entistäkin enemmän sidoksissa muun maailman tulevaisuuteen. Erityisesti ratkaisujen löytäminen ilmastonmuutokseen on avainasemassa koko maapallon tulevaisuutta ajatellen”, Juhani Koponen toteaa.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja kehitysköyhyyspolitiikkatalous Suomi

Lue myös

Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi