Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.
Autiotalo maantien laidassa
Suomen tie kehittyneeksi valtioksi on ollut uniikki mutta silti osa Euroopan kehitystä, sanoo emeritusprofessori Juhani Koponen. (Kuva: Hanna Kallio)

Miten köyhä maaseutuvaltio nousi Euroopan rikkaiden maiden joukkoon? Tähän kysymykseen etsitään vastauksia viime syksynä ilmestyneessä Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi – Suomi kehityksen kiinniottajana -teoksessa.

Artikkeleista koostuvan kirjan mukaan Suomen talouden hidas nousu alkoi jo 1860-luvulla, mutta silloin koulutus, kunnollinen ravinto ja terveydenhuolto olivat vain kapean eliitin saatavilla. Vuosina 1866–1868 Suomessa koettiin läntisen Euroopan viimeisin laaja nälänhätä.

Suomi lähti siis pitkältä takamatkalta tavoittelemaan muiden länsimaiden elintasoa ja saavutti sen kaikilta osin vasta 1960–80-luvuilla.

”Suomen uusiutuvat luonnonvarat olivat talouden nousussa merkittävässä roolissa”, sanoo kirjan toinen toimittaja, kehitysmaatutkimuksen emeritusprofessori Juhani Koponen.  

”Maamme syrjäinen sijainti oli suojellut metsiä liian intensiiviseltä hyödyntämiseltä. Metsäteollisuuden vienti kasvoi hiljalleen, ja jalostusaste nousi tervasta ja sahatavarasta selluun ja paperiin. Metsät olivat laajalti talonpoikaisomistuksessa, joten niistä saatavat tulot jakautuivat isolle joukolle, joka sai siten varoja lastensa kouluttamiseen.”

Ensin panostettiin talouskasvuun, sitten koulutukseen

Suomeen tuli jo 1800-luvulla maahanmuuttajia, joiden mukana saatiin koneita ja tietotaitoa. Teollistuminen lähti vauhtiin, kun muualla Euroopassa kehitettyä teknologiaa alettiin kopioida ja jäljitellä.

Myöhemmin saavutettiin valmiudet omaan tuotekehitykseen ja innovointiin. Suomi pääsi myös varhain, pian toisen maailmansodan jälkeen, Maailmanpankin jäseneksi, mikä mahdollisti edulliset lainat.

Maatalousvaltaisessa Suomessa lapset olivat olleet tärkeä apu maatöissä, eikä koulutusta pidetty kovin tärkeänä. Suomeen säädettiin viimeisenä Länsi-Euroopan maana yleinen oppivelvollisuus vasta vuonna 1921. Sotien jälkeen koulutus kehittyi merkittävästi, ja 1970-luvun lopulla se oli yksi talouskasvun keskeisistä tekijöistä.

Myös sijainti idän ja lännen välissä on ollut taloudelliselle kehitykselle etu. Vaikka Suomi on ollut sekä Ruotsin että Venäjän vallan alla, ovat molemmat maat olleet myös merkittäviä kauppakumppaneita. Venäjää on kiittäminen esimerkiksi Suomen paperiteollisuuden, konepajateollisuuden ja tekstiiliteollisuuden kehitysharppauksista.

”Suomen kehitystie on ollut uniikki, mutta silti kiinteä osa Euroopan kehitystä”, Koponen sanoo.

”Suomi ei ole ollut yksinäinen selviytyjä tai inhimillinen kehittäjä, kuten usein luullaan. Vasta talouden lähdettyä nousuun panostettiin toden teolla väestön koulutukseen, sitten terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan.”

Tehtaan piippuja veden äärellä
Tuore Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi -teos tarkastelee Suomen kehityspolkua. Tulevaisuus on entistä enemmän sidoksissa muun maailman kehitykseen, muistuttaa kirjan toinen toimittaja Juhani Koponen. (Kuva: Hanna Kallio)

Ilmastotoimet ratkaisevat Suomen ja maailman tulevaisuuden

Suomen menestystarina on osoittanut, että valtio ei ole historiansa vanki ja että huonojen aikojen yli on mahdollista päästä. Sotien ja köyhyyden keskeltä on mahdollista nousta vaurauteen.

”Suomen reseptiä ei kuitenkaan sellaisenaan voi toistaa nykyisissä kehitysmaissa, sillä nykyään esimerkiksi kansainväliset sopimukset estävät teknologian kopioimisen ja jäljittelyn”, Koponen muistuttaa.

Suomen historiaan kuuluu myös mittava maastamuutto erityisesti Amerikkaan ja myöhemmin Ruotsiin, kun elämisen edellytykset kotimaassa olivat huonot. Tulijat toivotettiin työvoimapulan vuoksi enemmän tai vähemmän tervetulleiksi merten taa. Nykyisten kehitysmaiden asukkaille ei ole vastaavia mahdollisuuksia.

Myös Suomen tulevaisuuden ennustaminen historian perusteella on vaikeaa. Historiantutkimus ei anna selkeitä vastauksia, mutta erilaisia skenaarioita voidaan tehdä. Esimerkiksi väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku tuovat jatkossa omat haasteensa, mutta silti Suomi kuuluu edelleen maailman eliittiin.

”Suomen tulevaisuus on jatkossa entistäkin enemmän sidoksissa muun maailman tulevaisuuteen. Erityisesti ratkaisujen löytäminen ilmastonmuutokseen on avainasemassa koko maapallon tulevaisuutta ajatellen”, Juhani Koponen toteaa.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja kehitysköyhyyspolitiikkatalous Suomi

Lue myös

Nainen selaa kirjaa pöydän ääressä

2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne

Vastaako oppikirjojen kuvaus kehitysmaista nykypäivän todellisuutta, vai ovatko kirjat jämähtäneet kertomaan ikiaikaista savimajatarinaa? Voionmaan opiston opiskelijat selailivat oppikirjoja tutkijan kanssa ja havaitsivat, että niiden maailmankuvassa on päivittämisen varaa.
Kirjahylly ja ihmisiä pöytien ääressä

Suomalaisten lukeminen eriarvoistuu – Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan viidesosalla 15-vuotiaista pojista on heikko lukutaito, ja syy on mysteeri

Heikosti lukevien osuus on noussut jo 13,5 prosenttiin oppilaista. Myös sukupuoli vaikuttaa lukutaitoon: ero tyttöjen ja poikien välillä on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Tutkija Kaisa Leino uskoo esimerkin voimaan lukuinnon kasvattamisessa.
Kaksi kulhoa, joista toisessa vihanneksia, toisessa guacamolea

Kasvissyöjäksi yhdessä yössä – Kaikkea ei tarvitse osata heti

Suomalaisten hiilijalanjälki pitäisi kutistaa noin neljännekseen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Roosa Mustonen halusi osallistua ilmastotalkoisiin ja valitsi keinoksi ruokavalioremontin. Lihaan tottuneelle ensimmäinen päivä kasvisruokailijana sai hämilleen ja valintaa sai selitellä kaveriporukoissa, mutta lopulta ilmastodieetti alkoi sujua.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
Terveyssiteitä ja terveyssidepaketteja pöydällä

Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa

Eswatinissa eli entisessä Swazimaassa kuukautisten alkaminen voi johtaa tyttöjen nöyryyttämiseen, kiusaamiseen ja jopa perheväkivaltaan. Tilanne on muuttumassa muun muassa aktivisti Nomcebo Mkhaliphin ansiosta. Hän valistaa tyttöjen lisäksi myös poikia, jotta nämä ymmärtäisivät, että kyseessä on luonnollinen asia.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.

Tuoreimmat

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla
Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle
Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa
Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”