Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.
Autiotalo maantien laidassa
Suomen tie kehittyneeksi valtioksi on ollut uniikki mutta silti osa Euroopan kehitystä, sanoo emeritusprofessori Juhani Koponen. (Kuva: Hanna Kallio)

Miten köyhä maaseutuvaltio nousi Euroopan rikkaiden maiden joukkoon? Tähän kysymykseen etsitään vastauksia viime syksynä ilmestyneessä Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi – Suomi kehityksen kiinniottajana -teoksessa.

Artikkeleista koostuvan kirjan mukaan Suomen talouden hidas nousu alkoi jo 1860-luvulla, mutta silloin koulutus, kunnollinen ravinto ja terveydenhuolto olivat vain kapean eliitin saatavilla. Vuosina 1866–1868 Suomessa koettiin läntisen Euroopan viimeisin laaja nälänhätä.

Suomi lähti siis pitkältä takamatkalta tavoittelemaan muiden länsimaiden elintasoa ja saavutti sen kaikilta osin vasta 1960–80-luvuilla.

”Suomen uusiutuvat luonnonvarat olivat talouden nousussa merkittävässä roolissa”, sanoo kirjan toinen toimittaja, kehitysmaatutkimuksen emeritusprofessori Juhani Koponen.  

”Maamme syrjäinen sijainti oli suojellut metsiä liian intensiiviseltä hyödyntämiseltä. Metsäteollisuuden vienti kasvoi hiljalleen, ja jalostusaste nousi tervasta ja sahatavarasta selluun ja paperiin. Metsät olivat laajalti talonpoikaisomistuksessa, joten niistä saatavat tulot jakautuivat isolle joukolle, joka sai siten varoja lastensa kouluttamiseen.”

Ensin panostettiin talouskasvuun, sitten koulutukseen

Suomeen tuli jo 1800-luvulla maahanmuuttajia, joiden mukana saatiin koneita ja tietotaitoa. Teollistuminen lähti vauhtiin, kun muualla Euroopassa kehitettyä teknologiaa alettiin kopioida ja jäljitellä.

Myöhemmin saavutettiin valmiudet omaan tuotekehitykseen ja innovointiin. Suomi pääsi myös varhain, pian toisen maailmansodan jälkeen, Maailmanpankin jäseneksi, mikä mahdollisti edulliset lainat.

Maatalousvaltaisessa Suomessa lapset olivat olleet tärkeä apu maatöissä, eikä koulutusta pidetty kovin tärkeänä. Suomeen säädettiin viimeisenä Länsi-Euroopan maana yleinen oppivelvollisuus vasta vuonna 1921. Sotien jälkeen koulutus kehittyi merkittävästi, ja 1970-luvun lopulla se oli yksi talouskasvun keskeisistä tekijöistä.

Myös sijainti idän ja lännen välissä on ollut taloudelliselle kehitykselle etu. Vaikka Suomi on ollut sekä Ruotsin että Venäjän vallan alla, ovat molemmat maat olleet myös merkittäviä kauppakumppaneita. Venäjää on kiittäminen esimerkiksi Suomen paperiteollisuuden, konepajateollisuuden ja tekstiiliteollisuuden kehitysharppauksista.

”Suomen kehitystie on ollut uniikki, mutta silti kiinteä osa Euroopan kehitystä”, Koponen sanoo.

”Suomi ei ole ollut yksinäinen selviytyjä tai inhimillinen kehittäjä, kuten usein luullaan. Vasta talouden lähdettyä nousuun panostettiin toden teolla väestön koulutukseen, sitten terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan.”

Tehtaan piippuja veden äärellä
Tuore Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi -teos tarkastelee Suomen kehityspolkua. Tulevaisuus on entistä enemmän sidoksissa muun maailman kehitykseen, muistuttaa kirjan toinen toimittaja Juhani Koponen. (Kuva: Hanna Kallio)

Ilmastotoimet ratkaisevat Suomen ja maailman tulevaisuuden

Suomen menestystarina on osoittanut, että valtio ei ole historiansa vanki ja että huonojen aikojen yli on mahdollista päästä. Sotien ja köyhyyden keskeltä on mahdollista nousta vaurauteen.

”Suomen reseptiä ei kuitenkaan sellaisenaan voi toistaa nykyisissä kehitysmaissa, sillä nykyään esimerkiksi kansainväliset sopimukset estävät teknologian kopioimisen ja jäljittelyn”, Koponen muistuttaa.

Suomen historiaan kuuluu myös mittava maastamuutto erityisesti Amerikkaan ja myöhemmin Ruotsiin, kun elämisen edellytykset kotimaassa olivat huonot. Tulijat toivotettiin työvoimapulan vuoksi enemmän tai vähemmän tervetulleiksi merten taa. Nykyisten kehitysmaiden asukkaille ei ole vastaavia mahdollisuuksia.

Myös Suomen tulevaisuuden ennustaminen historian perusteella on vaikeaa. Historiantutkimus ei anna selkeitä vastauksia, mutta erilaisia skenaarioita voidaan tehdä. Esimerkiksi väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku tuovat jatkossa omat haasteensa, mutta silti Suomi kuuluu edelleen maailman eliittiin.

”Suomen tulevaisuus on jatkossa entistäkin enemmän sidoksissa muun maailman tulevaisuuteen. Erityisesti ratkaisujen löytäminen ilmastonmuutokseen on avainasemassa koko maapallon tulevaisuutta ajatellen”, Juhani Koponen toteaa.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja kehitysköyhyyspolitiikkatalous Suomi

Lue myös

Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Vihreitä ja punaisia paprikoita

Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

Tuoreimmat

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi