Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla
Ujuni Ahmed on nostanut esille Suomessa maahanmuuttajanaisiin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Kirjailijoiden sananvapausjärjestö PENin tämänvuotinen sananvapauspalkinto on myönnetty Ujuni Ahmedille, joka on puhunut erityisesti naisten sukuelinten silpomista ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Palkinto jaetaan vuosittain ansiokkaasti sananvapauden puolesta toimineelle henkilölle.

”Palkinnolla on iso merkitys minulle, sillä kaikki työni perustuu sananvapauteen”, Ahmed kertoo.

Palkintoraati muistuttaa, että suuri osa maailman räikeimmistä ihmisoikeusloukkauksista kohdistuu yhä tyttöihin ja naisiin. Somaliasta Suomeen lapsena muuttanut Ahmed on nostanut esille Suomessa maahanmuuttajanaisiin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia: ikivanhoja perinteitä, jotka ovat ristiriidassa naisten oikeuksien kanssa.

Ahmedin luotsaama kansalaisjärjestö Fenix toi julkiseen keskusteluun suomalaisiin kohdistuvat naisten sukupuolielinten silpomiset.  Tämä laukaisi liikkeellä kansalaisaloitteen silpomisen vastaisen erillislain puolesta.  Yli 61 000 allekirjoitusta kerännyt aloite luovutettiin eduskuntaan keväällä 2019.

Ujuni Ahmed ja Marja Helander taulun molemmin puolin
Ujuni Ahmedille (vas.) luovutettiin eilen sananvapauspalkintona saamelaistaiteilija Marja Helanderin lahjoittama teos Veden suojassa toinen maailma. Helander ottaa teoksissaan usein kantaa vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta. (Kuva: Suomen PEN)

Häirintää monelta taholta

Viime vuosina erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien puolustajiin kohdistuva häirintä, uhkaukset, väkivalta ja vankeustuomiot ovat lisääntyneet eri puolilla maailmaa. Myös Ahmed on kokenut tämän.

”Häirintää ja uhkailua on tullut kahdesta suunnasta. On syrjintää sekä rasismia, ja sitten vaientamisyrityksiä somaliyhteisöltä. ”

Hän ei silti myönnä kertaakaan miettineensä ammatinvaihtoa.

”En voi sulkea silmiäni näkemiltäni ihmisoikeusrikkomuksilta. Tämä on velvollisuuteni. ”

PENin raadin perustelujen mukaan Ahmed on toiminut esikuvana myös muille ihmisille, joille sananvapauden käyttö merkitsee henkilökohtaista riskiä.

Jatkossa Ahmed aikoo rohkaista maahanmuuttajayhteisöjä käyttämään sananvapauttaan ja ottamaan rohkeasti kantaa heitä koskeviin kysymyksiin.

”Sananvapaus on ihmisoikeus ja perusoikeus, mutta se ei missään nimessä oikeuta vihapuheeseen”, Ahmed korostaa.

Suomen PENin on sananvapauspalkinto on jaettu vuodesta 2012 lähtien. Palkinnon ovat aiemmin saaneet muun muassa toimittaja Johanna Vehkoo (2019) sekä Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm (2018).

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja sananvapaustietoviestintädemokratiaetiikka & arvokeskustelukansalaisyhteiskunta Suomi

Lue myös

Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Vihreitä ja punaisia paprikoita

Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Mies seisoo rakennuksen raunioilla.

Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti

Jemenissä on todettu melko vähän tartuntoja, mutta järjestöjen tiedot viittaavat siihen, että tapauksia on paljon luultua enemmän. Terveydenhuoltojärjestelmä ei kykene hoitamaan heitä. ”Olemme kuulleet perheistä, jotka ovat menettäneet kaksi tai kolme läheistä viikossa”, kertoo Pelastakaa Lasten ohjelmajohtaja Mohammed Alshamaa.
Kolme Bangladeshin lippua kerrostalon edustalla.

Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”

Jopa 180 kilometriä tunnissa puhaltavia tuulia mukanaan tuonut sykloni on tuhonnut taloja, katkonut sähköjä ja vienyt viljasatoa Intiassa ja Bangladeshissa. YK:n mukaan myrskyn tieltä ehdittiin kuitenkin evakuoida noin kolme miljoonaa ihmistä.

Tuoreimmat

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”