Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Köyhyys ja vanhanaikaiset menetelmät vaikeuttavat oppimista Ugandan kouluissa – Erityisluokanopettaja Saara Turunen lähti kouluttamaan maan opettajia

Ugandalaisissa kouluissa opetus on usein passivoivaa ja kouluruuan puute vaikeuttaa oppimista entisestään. Suomalainen Saara Turunen oli mukana Opettajat ilman rajoja -verkoston hankkeessa, jossa kehitettiin paikallisten opettajien kanssa muun muassa oppilaita osallistavaa opetusta ja ryhmän hallintaa positiivisin keinoin.
Joukko koulun oppilaita suuren puun alla
Ugandalaisessa koulussa aamunavaus pidetään mangopuun alla. (Kuva: Saara Turunen)

Miltä kuulostaisi laittaa alakouluikäinen lapsesi luokalle, jossa hänellä 300 luokkatoveria? Koulun pihalla komeilisi suuri mangopuu, joka tarjoaisi vilpoisan varjon auringon säteiden keskelle.

Erityisluokanopettaja Saara Turunen oli kuullut jo opiskeluaikoinaan Opettajat ilman rajoja -verkostosta, ja viime kesänä hän sai mahdollisuuden lähteä verkoston kautta Ugandaan kolmen viikon World Teacher -projektiin.

“Olen pienestä asti halunnut vaikuttaa eriarvoisuuteen, ja nyt opettajana minulla oli siihen erinomainen mahdollisuus.”

Opettajat ilman rajoja on Kirkon Ulkomaanavun koordinoima verkosto, jonka tavoitteena on edistää laadukasta opetusta Suomessa ja ulkomailla vapaaehtoisten opetusalan ammattilaisten avulla.

World Teacher -projektissa noin 20 verkoston vapaaehtoista suomalaista lähti kehittämään Ugandan opetusta yhteistyössä paikallisten opettajien ja rehtorien kanssa toista vuotta peräkkäin. Aiemmin projektia on toteutettu myös Keniassa ja Ghanassa.

Ugandan pääkaupungissa Kampalassa Kirkon Ulkomaanavun toimistolla järjestetyn orientaation jälkeen Turunen suuntasi maan pohjoisosassa sijaitsevaan Kobokoon.

Ugandan pohjoisosa on maan köyhin, ja siellä on myös maan huonoin koulumenestys. Kahden viikon aikana Turunen kehitti maan koulutusta mentoroimalla paikallisia opettajia ja järjestämällä kaikille opettajille yhteisiä koulutuksia. Hän työskenteli myös Yumbessa ja vieraili pakolaisleirillä.

Vapaaehtoiset opettajat majoittuivat rivitalomaisessa rakennuksessa.

“Vesi lämmitettiin avotulella, ja aluetta rajasivat muurit”, hän kertoo.

Ryhmä aikuisia luokkahuoneessa
Saara Turunen (luokan etuosassa) osallistui Ugandassa hankkeeseen, jossa suomalaiset opettajat kouluttivat ugandalaisia. (Kuva: Saara Turusen arkisto)

Opetusmetodit passivoivat oppilaita

Ugandan valtion tavoitteena on ollut, että kaikki lapset pääsevät kouluun. Nyt, kun se toteutuu suhteellisen hyvin, maassa on alettu keskittyä myös opetuksen laatuun. Laatua heikentää muun muassa se, että pienessä luokkahuoneessa on usein toistasataa lasta. Turunen näki myös mukana häärääviä muutaman vuoden ikäisiä lapsia, jotka heidän vanhempansa olivat lähettäneet isompien sisarusten mukana kouluun.

Koulussa opiskellaan muun muassa matematiikkaa, englantia ja alueen vallitsevaa paikallista kieltä. Ensimmäiset pari–kolme vuotta opiskellaan paikallisella kielellä, ja sen jälkeen tilalle vaihtuu englanti, mikä usein vaikeuttaa lasten oppimista, Turunen arvioi.

Haasteita suurien ryhmien opetukseen tuo se, että opiskelijoiden taustat ovat hyvin erilaiset ja heillä on eri äidinkieliä. Turusen yllätykseksi opiskelijoita tuli myös Kongon ja Etelä-Sudanin puolelta Kobokon kouluihin.

Opettajien työtä kontrolloidaan paljon, mikä rajoittaa heidän luovuuttaan.

“Opetus on useimmiten passivoivaa: opettaja kertoo ja oppilas toistaa. Esimerkkejä käytetään hyvin vähän, samoin toimintaa ja ryhmätöitä”, Turunen kertoo.

Haasteista huolimatta ugandalaiset koululaiset olivat iloisia ja innokkaita vastaamaan. Turunen hämmästeli, että 12–13-vuotiaat olivat hyvätapaisia eikä heillä ollut yhtä näkyviä käytöspulmia kuin suomalaisnuorilla.

Hän arvelee, että Ugandassa oppilailla ei ole niin kovaa tarvetta korostaa itseään, sillä kaikki ovat osa isoa porukkaa ja lapset ovat myös paljon keskenään. Suomessa taas kaikkeen voidaan puuttua.

Kun resurssit loppuvat, kierrätysmateriaali auttaa

Ugandan pohjoisosissa julkisten koulujen varustelutaso on vaatimaton. Vessoja on vain muutama. Kouluruokailua ei ole. Pienempien päivä loppuu niin, että he ehtivät lounaalle kotiin. Monet isommista käyvät kesken päivän syömässä kotonaan, mutta ne, jotka asuvat kaukana koulusta, joutuvat sinnittelemään ilman ruokaa.

“Se, että koulupäivän aikana ei saa ruokaa, vaikuttaa merkittävästi oppimiseen,” Turunen toteaa harmistuneena.

Oppimista vaikeuttaa myös se, että kirjoja ei käytettä ja oppiminen jää muistiinpanojen varaan. Myös muistiinpanovälineet pitää hankkia itse. Turunen kertookin hämmentyneensä nähdessään pienet lapset teroittamassa kyniään tottuneesti terävillä partaterillä.

Opettajilla on käytössään liitutaulu, liituja sekä isoja papereita. Jos koulun saamat resurssit loppuvat kesken vuoden, uusia välineitä ei välttämättä saa muuten kuin lahjoituksina.

Turunen kertoo, että kouluissa hyödynnettiin myös kierrätysmateriaaleja. Vapaaehtoiset opettajat vinkkasivat paikallisia opettajia hyödyntämään myös luonnonmateriaaleja.

Opettaja ja oppilas koululuokan edessä
Opetushankkeen aikana aikana opettajat oppivat lisää oppilasta aktivoivia opetusmetodeja. (Kuva: Saara Turunen)

Oppilaiden osallistaminen tärkeää

Ugandassa opettajien koulutus vastaa toisen asteen koulutusta, ja alalle hakeudutaan vain, jos ei muuta keksitä. Opettajat eivät saa päättää, missä koulussa opettavat, vaan heidät voidaan määrätä minne tahansa Ugandaan.

Osa opettajista ei ole motivoituneita vaan keskittyy mieluummin oman asemansa korostamiseen. Motivoituneet opettajat taas kouluttautuvat lisää lomien aikana ja työskentelevät lapsilähtöisesti, Turunen kertoo.

Hänen kasvoiltaan hehkuu innostus, kun hän kertoo ugandalaisista opettajapareistaan.

“Heidän kanssaan oli inspiroivaa ja opettavaista työskennellä. Jouduin purkamaan omaa osaamistani ja opin heiltä paljon vuorovaikutuksesta.”

Opettajat olivat itse hakeneet mukaan projektiin ja halusivat kehittää maan koulutusta. Kesän aikana World Teacher -projektissa oli kolme teemaa, jota kohden opettamista kehitettiin. Inklusiivisella opetuksella haluttiin huomioida erilaiset opiskelijat. Toinen teema oli ryhmän hallinta positiivisuuden kautta rankaisemisen ja fyysisen kurituksen estämiseksi.

Teema, jota pystyi Turusen mielestä eniten edistämään, oli aktiivinen ja oppilaita mukaan ottava opetus. Hän suunnitteli yhdessä opettajaparinsa kanssa opetusta etukäteen ja seurasi tuntien kulkua. Koulupäivän jälkeen he keskustelivat mangopuun alla siitä, mikä oppitunneilla meni hyvin. Turunen antoi käytännön vinkkejä opetukseen.

“Me vapaaehtoiset emme kuitenkaan vie tietoa sinne vaan jaamme sitä molemminpuolisesti paikallisten opettajien kanssa”, Turunen muistuttaa.

Takaisin Ugandaan

Ugandan-matka oli Turuselle antoisa.

“Kyllä siinä pyörähti maailmankuva ympäri, että millaista tämä elämä voikaan olla. Matka avasi silmät myös Suomea kohtaan.”

Tammikuun lopussa Turunen palasi Ugandaan viideksi kuukaudeksi. Uuden projektin tavoitteena on parantaa opetusta samalla alueella kuin aiemmassakin hankkeessa.

Hän odottaa innolla pääsevänsä vierailemaan tutuilla kouluilla ja tutustumaan paremmin paikalliseen kulttuuriin.

Ajatus makoisista hedelmistä, lempeistä ja huumoritajuisista ihmisistä sekä maissipelto- ja savannimaisemista, jossa saattaa nähdä norsuja ja virtahepoja paistattelemassa päivää, saavat Turusen silmät säihkymään.

Kirjoittaja on Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Koulutus kehitysmaissaTulevaisuuden toimittajat -juttusarja eriarvoisuuskehitysyhteistyökoulutuslapset UgandaSuomi Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”