Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Köyhyys ja vanhanaikaiset menetelmät vaikeuttavat oppimista Ugandan kouluissa – Erityisluokanopettaja Saara Turunen lähti kouluttamaan maan opettajia

Ugandalaisissa kouluissa opetus on usein passivoivaa ja kouluruuan puute vaikeuttaa oppimista entisestään. Suomalainen Saara Turunen oli mukana Opettajat ilman rajoja -verkoston hankkeessa, jossa kehitettiin paikallisten opettajien kanssa muun muassa oppilaita osallistavaa opetusta ja ryhmän hallintaa positiivisin keinoin.
Joukko koulun oppilaita suuren puun alla
Ugandalaisessa koulussa aamunavaus pidetään mangopuun alla. (Kuva: Saara Turunen)

Miltä kuulostaisi laittaa alakouluikäinen lapsesi luokalle, jossa hänellä 300 luokkatoveria? Koulun pihalla komeilisi suuri mangopuu, joka tarjoaisi vilpoisan varjon auringon säteiden keskelle.

Erityisluokanopettaja Saara Turunen oli kuullut jo opiskeluaikoinaan Opettajat ilman rajoja -verkostosta, ja viime kesänä hän sai mahdollisuuden lähteä verkoston kautta Ugandaan kolmen viikon World Teacher -projektiin.

“Olen pienestä asti halunnut vaikuttaa eriarvoisuuteen, ja nyt opettajana minulla oli siihen erinomainen mahdollisuus.”

Opettajat ilman rajoja on Kirkon Ulkomaanavun koordinoima verkosto, jonka tavoitteena on edistää laadukasta opetusta Suomessa ja ulkomailla vapaaehtoisten opetusalan ammattilaisten avulla.

World Teacher -projektissa noin 20 verkoston vapaaehtoista suomalaista lähti kehittämään Ugandan opetusta yhteistyössä paikallisten opettajien ja rehtorien kanssa toista vuotta peräkkäin. Aiemmin projektia on toteutettu myös Keniassa ja Ghanassa.

Ugandan pääkaupungissa Kampalassa Kirkon Ulkomaanavun toimistolla järjestetyn orientaation jälkeen Turunen suuntasi maan pohjoisosassa sijaitsevaan Kobokoon.

Ugandan pohjoisosa on maan köyhin, ja siellä on myös maan huonoin koulumenestys. Kahden viikon aikana Turunen kehitti maan koulutusta mentoroimalla paikallisia opettajia ja järjestämällä kaikille opettajille yhteisiä koulutuksia. Hän työskenteli myös Yumbessa ja vieraili pakolaisleirillä.

Vapaaehtoiset opettajat majoittuivat rivitalomaisessa rakennuksessa.

“Vesi lämmitettiin avotulella, ja aluetta rajasivat muurit”, hän kertoo.

Ryhmä aikuisia luokkahuoneessa
Saara Turunen (luokan etuosassa) osallistui Ugandassa hankkeeseen, jossa suomalaiset opettajat kouluttivat ugandalaisia. (Kuva: Saara Turusen arkisto)

Opetusmetodit passivoivat oppilaita

Ugandan valtion tavoitteena on ollut, että kaikki lapset pääsevät kouluun. Nyt, kun se toteutuu suhteellisen hyvin, maassa on alettu keskittyä myös opetuksen laatuun. Laatua heikentää muun muassa se, että pienessä luokkahuoneessa on usein toistasataa lasta. Turunen näki myös mukana häärääviä muutaman vuoden ikäisiä lapsia, jotka heidän vanhempansa olivat lähettäneet isompien sisarusten mukana kouluun.

Koulussa opiskellaan muun muassa matematiikkaa, englantia ja alueen vallitsevaa paikallista kieltä. Ensimmäiset pari–kolme vuotta opiskellaan paikallisella kielellä, ja sen jälkeen tilalle vaihtuu englanti, mikä usein vaikeuttaa lasten oppimista, Turunen arvioi.

Haasteita suurien ryhmien opetukseen tuo se, että opiskelijoiden taustat ovat hyvin erilaiset ja heillä on eri äidinkieliä. Turusen yllätykseksi opiskelijoita tuli myös Kongon ja Etelä-Sudanin puolelta Kobokon kouluihin.

Opettajien työtä kontrolloidaan paljon, mikä rajoittaa heidän luovuuttaan.

“Opetus on useimmiten passivoivaa: opettaja kertoo ja oppilas toistaa. Esimerkkejä käytetään hyvin vähän, samoin toimintaa ja ryhmätöitä”, Turunen kertoo.

Haasteista huolimatta ugandalaiset koululaiset olivat iloisia ja innokkaita vastaamaan. Turunen hämmästeli, että 12–13-vuotiaat olivat hyvätapaisia eikä heillä ollut yhtä näkyviä käytöspulmia kuin suomalaisnuorilla.

Hän arvelee, että Ugandassa oppilailla ei ole niin kovaa tarvetta korostaa itseään, sillä kaikki ovat osa isoa porukkaa ja lapset ovat myös paljon keskenään. Suomessa taas kaikkeen voidaan puuttua.

Kun resurssit loppuvat, kierrätysmateriaali auttaa

Ugandan pohjoisosissa julkisten koulujen varustelutaso on vaatimaton. Vessoja on vain muutama. Kouluruokailua ei ole. Pienempien päivä loppuu niin, että he ehtivät lounaalle kotiin. Monet isommista käyvät kesken päivän syömässä kotonaan, mutta ne, jotka asuvat kaukana koulusta, joutuvat sinnittelemään ilman ruokaa.

“Se, että koulupäivän aikana ei saa ruokaa, vaikuttaa merkittävästi oppimiseen,” Turunen toteaa harmistuneena.

Oppimista vaikeuttaa myös se, että kirjoja ei käytettä ja oppiminen jää muistiinpanojen varaan. Myös muistiinpanovälineet pitää hankkia itse. Turunen kertookin hämmentyneensä nähdessään pienet lapset teroittamassa kyniään tottuneesti terävillä partaterillä.

Opettajilla on käytössään liitutaulu, liituja sekä isoja papereita. Jos koulun saamat resurssit loppuvat kesken vuoden, uusia välineitä ei välttämättä saa muuten kuin lahjoituksina.

Turunen kertoo, että kouluissa hyödynnettiin myös kierrätysmateriaaleja. Vapaaehtoiset opettajat vinkkasivat paikallisia opettajia hyödyntämään myös luonnonmateriaaleja.

Opettaja ja oppilas koululuokan edessä
Opetushankkeen aikana aikana opettajat oppivat lisää oppilasta aktivoivia opetusmetodeja. (Kuva: Saara Turunen)

Oppilaiden osallistaminen tärkeää

Ugandassa opettajien koulutus vastaa toisen asteen koulutusta, ja alalle hakeudutaan vain, jos ei muuta keksitä. Opettajat eivät saa päättää, missä koulussa opettavat, vaan heidät voidaan määrätä minne tahansa Ugandaan.

Osa opettajista ei ole motivoituneita vaan keskittyy mieluummin oman asemansa korostamiseen. Motivoituneet opettajat taas kouluttautuvat lisää lomien aikana ja työskentelevät lapsilähtöisesti, Turunen kertoo.

Hänen kasvoiltaan hehkuu innostus, kun hän kertoo ugandalaisista opettajapareistaan.

“Heidän kanssaan oli inspiroivaa ja opettavaista työskennellä. Jouduin purkamaan omaa osaamistani ja opin heiltä paljon vuorovaikutuksesta.”

Opettajat olivat itse hakeneet mukaan projektiin ja halusivat kehittää maan koulutusta. Kesän aikana World Teacher -projektissa oli kolme teemaa, jota kohden opettamista kehitettiin. Inklusiivisella opetuksella haluttiin huomioida erilaiset opiskelijat. Toinen teema oli ryhmän hallinta positiivisuuden kautta rankaisemisen ja fyysisen kurituksen estämiseksi.

Teema, jota pystyi Turusen mielestä eniten edistämään, oli aktiivinen ja oppilaita mukaan ottava opetus. Hän suunnitteli yhdessä opettajaparinsa kanssa opetusta etukäteen ja seurasi tuntien kulkua. Koulupäivän jälkeen he keskustelivat mangopuun alla siitä, mikä oppitunneilla meni hyvin. Turunen antoi käytännön vinkkejä opetukseen.

“Me vapaaehtoiset emme kuitenkaan vie tietoa sinne vaan jaamme sitä molemminpuolisesti paikallisten opettajien kanssa”, Turunen muistuttaa.

Takaisin Ugandaan

Ugandan-matka oli Turuselle antoisa.

“Kyllä siinä pyörähti maailmankuva ympäri, että millaista tämä elämä voikaan olla. Matka avasi silmät myös Suomea kohtaan.”

Tammikuun lopussa Turunen palasi Ugandaan viideksi kuukaudeksi. Uuden projektin tavoitteena on parantaa opetusta samalla alueella kuin aiemmassakin hankkeessa.

Hän odottaa innolla pääsevänsä vierailemaan tutuilla kouluilla ja tutustumaan paremmin paikalliseen kulttuuriin.

Ajatus makoisista hedelmistä, lempeistä ja huumoritajuisista ihmisistä sekä maissipelto- ja savannimaisemista, jossa saattaa nähdä norsuja ja virtahepoja paistattelemassa päivää, saavat Turusen silmät säihkymään.

Kirjoittaja on Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Koulutus kehitysmaissaTulevaisuuden toimittajat -juttusarja eriarvoisuuskehitysyhteistyökoulutuslapset UgandaSuomi Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.
Kuva kanavasta, taustalla ja ympärillä rakennuksia.

Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”

Koronasulku uhkaa lisätä hiv-epidemiaa Venäjällä, sillä monille huumeidenkäyttäjille ei ole pystytty jakamaan neuloja eikä seksityöläisille kondomeja. Monet hiv-keskukset on myös valjastettu koronan vastaiseen taisteluun.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennuksia.

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa

Raskauskomplikaatiot ovat Keniassa yleinen nuorten naisten kuolinsyy. Heillä pitäisi olla samat oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin kuin aikuisillakin, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sanoo yhteisöjärjestö Umoja Women Mobile Health Caren perustaja Georgina Nyambura.

Tuoreimmat

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä