Uutiset Suomen asekaupat

Uudet asekauppatilastot: Lähi-itä edelleen Suomen tärkeimpiä aseviennin kohdealueita, pienaseiden myynti kyseenalaisille maille huolettaa rauhanjärjestöjä

Viime aikojen vientilupien jäädytykset Arabiemiirikuntiin, Saudi-Arabiaan ja Turkkiin eivät vielä näy tilastoissa. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että Suomi vie edelleen aseita autoritaarisille maille – muun muassa pienaseita Uzbekistaniin.
Suomen lippu ja puita
Suomi vei vuonna 2018 eniten aseita EU:n alueelle mutta myös Lähi-itään, selviää uusista asekauppatilastoista. (Kuva: Matti Mattila / CC BY 2.0)

Suomi vei viime vuonna aseita ulkomaille noin 205,1 miljoonalla eurolla. Kokoluokka on samantyyppinen kuin parina aiempanakin vuotena, mutta selvästi korkeampi kuin vuosina 2002–2017 keskimäärin, kertoo Suomen asekauppaa tutkiva SaferGlobe-ajatushautomo.

Tänään julkistettujen uusien tilastojen mukaan tärkeimmät vientialueet olivat viime vuonna EU ja sen jälkeen Lähi-itä. Maista tärkeimpiä olivat Puola, Yhdysvallat, Ruotsi, Turkki, Oman, Ranska ja Arabiemiirikunnat.

Suomen asekauppoja on viime vuosina kritisoitu, sillä Suomi on vienyt aseita Jemeniä pommittaviin Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin. Kumpikin on viime vuosina ollut tärkeimpiä vientimaita. Aiemmin tässä kuussa Suomi myös myönsi vientiluvan Turkkiin, joka aloitti myöhemmin hyökkäyksen Syyrian kurdialueille.

Uusien lupien myöntäminen Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin jäädytettiin marraskuussa 2018, Turkkiin pian kurdien vastaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen.

SaferGloben toiminnanjohtajan sijaisena toimivan Kari Paasosen mukaan jäädytykset eivät vielä näy vuoden 2018 luvuissa, sillä ennen jäädytystä myönnettyjä vientilupia ei ole peruttu ja monet luvat ovat voimassa vuosia.

Rauhanjärjestöt muistuttavat, että Suomi ei ole vielä muutenkaan lopettanut kokonaan asekauppaa autoritaarisille maille.

”Oman oli vientitilastojen kärkiviisikossa jo vuonna 2017. Tätä vientiä olisi syytä tarkastella nyt todella kriittisesti”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius järjestöjen tiedotteessa.

Rauhanjärjestöt ovat huolissaan myös pienaseista, joita vietiin euromääräisesti eniten. Ne päätyvät enimmäkseen metsästykseen ja ampumaurheiluun mutta myös viranomaisille. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että ne päätyvät herkästi myös vääriin käsiin, kuten vaikkapa salametsästäjille.

Lisäksi niitä viedään moniin konfliktimaihin sekä ihmisoikeuksia polkeviin maihin, kuten Turkkiin, Arabiemiirikuntiin, Etelä-Afrikkaan, Intiaan ja Uzbekistaniin.

”Pienaseiden kohdalla riski niiden joutumiseen ihmisoikeusloukkausten välineeksi on erityisen suuri. Tämän takia on erittäin huolestuttavaa, että Suomen asevientiä kohdistuu maihin joiden ihmisoikeustilanne tiedetään jo valmiiksi ongelmalliseksi”, Lodenius sanoo.

Suomen asekaupat aseet & armeijakonfliktiturvallisuuskauppayhtiöt Suomi Suomen Rauhanliitto

Lue myös

Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Jeff Halper, Syksy Räsänen ja Kari Paasonen istuvat rauhanjärjestöjen seminaarissa

”Keskustelu asekaupasta pitäisi nostaa moraaliselle tasolle” – EU-maiden asevienti herättää huolta asiantuntijoissa

Rauhanjärjestöjen seminaarissa keskusteltiin EU:n aseviennistä ja uudesta puolustusrahastosta. Vaikka EU:n yhteinen kanta kieltää aseviennin konfliktimaihin, käytännössä se ei ole estänyt kauppaa muun muassa Saudi-Arabian kanssa. Todellisuudessa kansainvälisissä säännöissä ei pitäisi olla tulkinnanvaraa, totesi ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.
Arabiemiraattien lippuja hiekkarannalla

Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille

Myös Suomen kautta voi edelleen päätyä aseita Jemenin sotaan, vaikka Suomi onkin jäädyttänyt vientiluvat Arabiemiirikunnille, varoittaa ihmisoikeusjärjestö.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen värjää toisen naisen tukkaa

Brasiliassa ihonväri on politiikkaa, mutta elokuvaohjaaja Tai Linhares ei tiedä, onko hän musta vai valkoinen

Tai Linharesin syntymätodistuksessa lukee ”valkoinen”, mutta hän on jotain muutakin. ”En ole osa sitä etuoikeutettua kulttuurista ja sosiaalista valkoisuutta, jonka osaksi pääsee, jos syntyy ihonväriltään valkoisena, oikeanlaisten hiusten kanssa”, hän sanoo. Linharesin lyhytelokuva käsittelee identiteetin etsintää mustan ja valkoisen välimaastossa.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.