Uutiset Suomen asekaupat

Uudet asekauppatilastot: Lähi-itä edelleen Suomen tärkeimpiä aseviennin kohdealueita, pienaseiden myynti kyseenalaisille maille huolettaa rauhanjärjestöjä

Viime aikojen vientilupien jäädytykset Arabiemiirikuntiin, Saudi-Arabiaan ja Turkkiin eivät vielä näy tilastoissa. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että Suomi vie edelleen aseita autoritaarisille maille – muun muassa pienaseita Uzbekistaniin.
Suomen lippu ja puita
Suomi vei vuonna 2018 eniten aseita EU:n alueelle mutta myös Lähi-itään, selviää uusista asekauppatilastoista. (Kuva: Matti Mattila / CC BY 2.0)

Suomi vei viime vuonna aseita ulkomaille noin 205,1 miljoonalla eurolla. Kokoluokka on samantyyppinen kuin parina aiempanakin vuotena, mutta selvästi korkeampi kuin vuosina 2002–2017 keskimäärin, kertoo Suomen asekauppaa tutkiva SaferGlobe-ajatushautomo.

Tänään julkistettujen uusien tilastojen mukaan tärkeimmät vientialueet olivat viime vuonna EU ja sen jälkeen Lähi-itä. Maista tärkeimpiä olivat Puola, Yhdysvallat, Ruotsi, Turkki, Oman, Ranska ja Arabiemiirikunnat.

Suomen asekauppoja on viime vuosina kritisoitu, sillä Suomi on vienyt aseita Jemeniä pommittaviin Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin. Kumpikin on viime vuosina ollut tärkeimpiä vientimaita. Aiemmin tässä kuussa Suomi myös myönsi vientiluvan Turkkiin, joka aloitti myöhemmin hyökkäyksen Syyrian kurdialueille.

Uusien lupien myöntäminen Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin jäädytettiin marraskuussa 2018, Turkkiin pian kurdien vastaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen.

SaferGloben toiminnanjohtajan sijaisena toimivan Kari Paasosen mukaan jäädytykset eivät vielä näy vuoden 2018 luvuissa, sillä ennen jäädytystä myönnettyjä vientilupia ei ole peruttu ja monet luvat ovat voimassa vuosia.

Rauhanjärjestöt muistuttavat, että Suomi ei ole vielä muutenkaan lopettanut kokonaan asekauppaa autoritaarisille maille.

”Oman oli vientitilastojen kärkiviisikossa jo vuonna 2017. Tätä vientiä olisi syytä tarkastella nyt todella kriittisesti”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius järjestöjen tiedotteessa.

Rauhanjärjestöt ovat huolissaan myös pienaseista, joita vietiin euromääräisesti eniten. Ne päätyvät enimmäkseen metsästykseen ja ampumaurheiluun mutta myös viranomaisille. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että ne päätyvät herkästi myös vääriin käsiin, kuten vaikkapa salametsästäjille.

Lisäksi niitä viedään moniin konfliktimaihin sekä ihmisoikeuksia polkeviin maihin, kuten Turkkiin, Arabiemiirikuntiin, Etelä-Afrikkaan, Intiaan ja Uzbekistaniin.

”Pienaseiden kohdalla riski niiden joutumiseen ihmisoikeusloukkausten välineeksi on erityisen suuri. Tämän takia on erittäin huolestuttavaa, että Suomen asevientiä kohdistuu maihin joiden ihmisoikeustilanne tiedetään jo valmiiksi ongelmalliseksi”, Lodenius sanoo.

Suomen asekaupat aseet & armeijakonfliktiturvallisuuskauppayhtiöt Suomi Suomen Rauhanliitto

Lue myös

Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Asetuonti Israelista on ongelma

Suomi saattaa hankkia uuden ilmatorjunnan ohjusjärjestelmän Israelista. Se on ongelma, sillä aseostot luovat taloudellisen kannustimen Palestiinalaisalueen miehityksen jatkamiseen ja sotatoimiin, kirjoittaa ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Ihmisiä mielenosoituskylttien kera.

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta osuu jälleen kipeimmin siviileihin – Maahyökkäys Gazaan veisi ”helvetin syvyyksiin”, varoittaa avustusjärjestö

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta on kärjistynyt pahimmaksi vuosikausiin. Etenkään Gazan ylikuormittunut terveysjärjestelmä ei kestä enää lisää uhreja, pelkäävät avustusjärjestöt.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.

Tuoreimmat

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta osuu jälleen kipeimmin siviileihin – Maahyökkäys Gazaan veisi ”helvetin syvyyksiin”, varoittaa avustusjärjestö
EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista
Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”