Uutiset Suomen asekaupat

Suomen asekaupan arvo notkahti

Rauhanjärjestöt kritisoivat Arabiemiraatteihin myönnettyjä poikkeuksellisen pitkiä vientilupia.
Slovenian armeijan käyttämä Patrian panssariajoneuvo.
Arabiemiraatit on aiemmin ostanut Suomesta muun muassa Patrian panssariajoneuvoja ja käyttänyt niitä Jemenin sodassa. Kuvassa Slovenian armeijan käyttämä Patrian panssariajoneuvo. (Kuva: Ministry of Defence of the Republic of Slovenia / Wikimedia Commons / CC BY 3.0 IGO)

Suomi myi viime vuonna aseita noin 161 miljoonalla eurolla kaikkiaan 70 eri maahan. Suomen aseviennin arvo notkahti selvästi edeltävään vuoteen verrattuna, jolloin se oli lähes 200 miljoonaa. Tiedot käyvät ilmi SaferGlobe-ajatushautomon julkaisemasta Suomen asevalvontaraportista.

Vajaat puolet asekaupoista tehdään muihin EU-maihin. Tärkein yksittäinen vientimaa on silti Yhdysvallat, jonne Suomi myi aseita lähes 30 miljoonan euron edestä. Seuraavaksi suurimmat vientimaat ovat Ruotsi ja Itävalta.

Siviiliaseiden viennin arvo ylitti viime vuonna ensimmäistä kertaa sotatuotteiden viennin arvon. Siviiliaseiden vienti on kasvanut melko tasaisesti koko 2000-luvun ajan ja on nykyään arvoltaan kolminkertainen 20 vuoden takaiseen verrattuna.

Mikäli tarkastellaan pelkästään sotilaskaluston myyntiä, Yhdysvallat putoaa listalla alemmas, sillä selvästi suurin osa sinne myytävistä aseista on siviilikäyttöön tarkoitettuja. Sotilaskaluston tärkeimpien vientimaiden joukkoon nousee Ruotsin ja Itävallan kannoilla Arabiemiraatit.

Arabiemiraattien osuus kiinnittää huomiota, sillä Suomen hallitus päätti marraskuussa 2018 keskeyttää uusien asevientilupien myöntämisen Arabiemiirikuntiin ja Saudi-Arabiaan. Syynä tähän oli Jemenin sisällissota. Arabiemiraatit on osallistunut sotaan osana Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa.

Arabiemiraatit ilmoitti vuonna 2019 vetävänsä joukkonsa pois Jemenistä, mutta maa on sen jälkeenkin jatkanut ilmavoimien operaatioita Jemenissä. Lisäksi Arabiemiraatit on tiettävästi ollut osallisena salaperäisen lentotukikohdan rakentamisessa Jemenin rannikolla sijaitsevalle Mayun-saarelle.

SaferGloben tutkija Kari Paasonen nostaa esiin myös Arabiemiraatteihin viime vuonna myönnetyt huomattavan suuret vientiluvat. Kahdelle suomalaisyritykselle myönnetyt luvat ovat arvoltaan 139 miljoonaa euroa ja ne koskevat sotilasajoneuvojen akselistoja ja vaihteistoja. Paikallinen Calidus-yritys käyttää niitä kokoamissaan panssariajoneuvoissa. Sitä, mihin Arabiemiraatit näitä ajoneuvoja vie tai missä niitä tullaan käyttämään, ei Suomi pysty kontrolloimaan.

Poikkeuksellista on myös lupien huomattavan pitkä voimassaoloaika: toinen luvista on voimassa vuoteen 2039 ja toinen vuoteen 2050 saakka. Keskimäärin puolustusministeriön ja valtioneuvoston vuosina 2017–2020 myöntämät vientiluvat ovat olleet voimassa kaksi vuotta.

”Vientilupien arvo, pitkä voimassaoloaika sekä se, että ajoneuvojen loppukäyttäjää ei rajoiteta, tekee Arabiemiraateille myönnetyistä vientiluvista hyvin poikkeukselliset”, Paasonen toteaa.

Sadankomitean Anni Lahtinen pitää lupien pitkää voimassaoloaikaa ongelmallisena. Hänen mukaansa asevientilupia ei ylipäänsä pitäisi myöntää Lähi-idän autoritäärisille hallinnoille.

”Aseviennin pitäisi aina olla harkittua vastaanottajamaan ja alueen tilanteen mukaan. Jos lupia myönnetään vuosiksi ja vuosikymmeniksi, pitää voimassaolevia lupia voida myös perua poliittisen tilanteen mukaan”, Lahtinen kommentoi.

Suomen asekaupat aseet & armeijakonflikti ArabiemiirikunnatSuomi

Lue myös

Suomen lippu lipputangossa.

Puhutaan hävittäjistä

Keskustelua hävittäjistä käydään Suomessa asevaraisen turvallisuuskäsityksen ehdoin. Turvallisuuspoliittinen ympäristömme vaatii kuitenkin panostuksia ihmisiin, ei aseisiin, kirjoittaa Sadankomitean hallituksen puheenjohtaja Kaisu Kinnunen.
Suomen lippu lipputangossa.

Kysely: Hävittäjähanke jakaa suomalaisia – Etenkin nuoret lykkäisivät hanketta tai luopuisivat siitä kokonaan

Rauhanjärjestöjen kyselyn mukaan hävittäjähanketta kannatetaan enemmän kuin vastustetaan, mutta ero on pieni. Vastustajat perustelevat mielipidettään etenkin koronapandemian aiheuttamalla vaikealla taloustilanteella.
Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Asetuonti Israelista on ongelma

Suomi saattaa hankkia uuden ilmatorjunnan ohjusjärjestelmän Israelista. Se on ongelma, sillä aseostot luovat taloudellisen kannustimen Palestiinalaisalueen miehityksen jatkamiseen ja sotatoimiin, kirjoittaa ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.