Uutiset Suomen asekaupat

Järjestöissä iloitaan Suomen päätöksestä lopettaa asevienti Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin – ”Tekee muille maille helpommaksi seurata perässä”

Ulkoministeriö on ilmoittanut, ettei Suomi myönnä enää uusia asevientilupia Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin etenkin Jemenin humanitaarisen kriisin takia. Järjestöt ovat kampanjoineet pitkään kiellon puolesta.
Ilmakuva Riadista
Suomi lopettaa uusien asevientilupien myöntämisen Saudi-Arabiaan. (Kuva: jayvee / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat tyytyväisiä ulkoministeriön eiliseen ilmoitukseen, jonka mukaan hallitus on päättänyt, että Suomi ei enää myönnä uusia asevientilupia Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin. Syynä on etenkin Jemenin hälyttävä humanitaarinen tilanne.

Saudi-Arabia ja Arabiemiirikunnat ovat viime vuosina kuuluneet Suomen tärkeimpien asekauppakumppanien joukkoon, mutta järjestöt ovat vaatineet aseviennin lopettamista maiden huonon ihmisoikeustilanteen sekä etenkin Jemenin humanitaarisen kriisin takia. Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien johtama liittouma on pommittanut Jemenin kapinallisia maaliskuusta 2015 alkaen.

Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin toiminnanjohtaja Frank Johansson kiittelee ulkoministeriötä eilen tehdystä päätöksestä lopettaa vientilupien myöntäminen.

Erittäin hyvä päätös @Ulkoministerio Kiitos siitä. Olisi voinnut tulla aiemminkin, mutta tärkeintä että tuli. https://t.co/zHEiHRbB3I

— Frank Johansson (@FrankAmnesty) November 22, 2018

Hiljattain myös esimerkiksi Norja ja Tanska ovat ilmoittaneet asevientilupien jäädyttämisestä Saudi-Arabiaan, taustalla muun muassa sauditoimittaja Jamal Khashoggin murha.

Pelastakaa Lapset -järjestö käynnisti syyskuussa vetoomuksen, jossa vaaditaan hallitukselta ja puolustusministeri Jussi Niinistöltä (sin) asekaupan lopettamista Jemenin sodan osapuolten kanssa. Järjestön vaikuttamistyön neuvonantaja Tapio Laakso uskoo, että hallituksen päätös tekee myös muille maille helpommaksi tehdä sama linjaus.

Suomen päätös lopettaa asevientilupien myöntäminen Saudi-Arabialle ja Arabiemiraateille on erityisen tärkeä päätöksen kansainvälisen vaikutuksen vuoksi. Suomen päätös tekee muille maille helpommaksi seurata perässä. #Jemen #asevienti

— Tapio Laakso (@TapioLaakso) November 22, 2018

Suomi on viime vuosina myynyt esimerkiksi kranaatinheittimiä sekä panssariajoneuvoja Saudi-Arabialle ja Arabiemiirikunnille. Heinäkuussa valtioneuvosto myönsi vientiluvan varaosien viennille Arabiemiirikuntiin.

Rauhanjärjestö Sadankomitea toivoo, että seuraava askel olisi voimassa olevien lupien peruminen.

Kiitos tärkeästä päätöksestä! Olisiko seuraava askel jo myönnettyjen lupien peruminen ja käynnissä olevien toimitusten keskeyttäminen? Näillä olisi merkittävä vaikutus Jemenin tilanteeseen lähitulevaisuudessa siinä missä nyt tehty päätös katsoo kauemmas tulevaisuuteen #asekauppa https://t.co/EuMdhDTroS

— Sadankomitea (@Sadankomitea) November 22, 2018

Helsingin Sanomat kertoi eilen, että ulkoministeri Timo Soinin (sin) mukaan hallituksen eilinen päätös käsitteli nimenomaan uusia lupia eikä vanhoista ole tehty vielä päätöstä.

Suomen asekaupat politiikkaaseet & armeijakonfliktitalouskauppa ArabiemiirikunnatSaudi-ArabiaSuomi Amnesty InternationalSadankomiteaPelastakaa Lapset ryUlkoministeriö

Lue myös

Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Asetuonti Israelista on ongelma

Suomi saattaa hankkia uuden ilmatorjunnan ohjusjärjestelmän Israelista. Se on ongelma, sillä aseostot luovat taloudellisen kannustimen Palestiinalaisalueen miehityksen jatkamiseen ja sotatoimiin, kirjoittaa ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi