Uutiset Suomen asekaupat

Pelastakaa Lapset: Suomen lopetettava asevienti Jemeniin

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Jemenissä. Pelastakaa Lasten mukaan Suomi ei saa ylläpitää konfliktia asekaupalla.
Koulutyttöjä ylhäältä päin kuvattuna
Jemeniläisiä koululaisia vuonna 2013. Maan koulutusjärjestelmä on nyt raunioina konfliktin vuoksi. (Kuva: Julien Harneis / CC BY-SA 2.0)

Pelastakaa Lapset -järjestö vaatii Suomea lopettamaan asekaupan Jemenin sodan osapuolten kanssa. Se kerää nimiä vetoomukseen, joka aiotaan toimittaa puolustusministeri Jussi Niinistölle (sin) ja Suomen hallitukselle.

”Ei ole hyväksyttävää, että Suomi kuuluu niiden maiden joukkoon, jotka ylläpitävät Jemenin konfliktia. Suomen pitäisi olla mukana etsimässä ratkaisuja Jemenin tilanteeseen, ei ylläpitämässä konfliktia asekaupalla”, sanoo järjestön ohjelmajohtaja Anne Haaranen järjestön tiedotteessa.

Suomi on viime vuosina myynyt esimerkiksi kranaatinheittimiä sekä panssariajoneuvoja Jemenissä sotaa käyville Saudi-Arabialle ja Arabiemiirikunnille. Heinäkuussa valtioneuvosto myönsi vientiluvan varaosien viennille Arabiemiirikuntiin.

Saudi-Arabian johtama liittouma, johon myös Arabiemiirikunnat kuuluu, on pommittanut Jemenin huthikapinallisia vuodesta 2015 alkaen. Iskuissa on tapettu siviilejä, ja sota on ajanut ennestään köyhän Jemenin humanitaariseen katastrofiin. Suurin osa väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.

Pelastakaa Lapset kertoi eilen, että siviiliuhrien määrä on kasvanut Hodeidan satamakaupungista käytävien taistelujen vuoksi. Yhteensä Jemenissä kuoli pelkästään heinä- ja elokuussa ainakin sata lasta.

”Lapset ovat erityisen haavoittuvaisia räjähteiden, kuten ohjusten ja kranaattien, räjähtäessä asutuilla alueilla, kaupungeissa, toreilla, kouluissa ja sairaaloissa. Koska lapsilla on pienempi ruumiinrakenne, he saavat useammin vammoja pään ja niskan alueella. Sirpaleet tunkeutuvat myös todennäköisemmin elintärkeisiin sisäelimiin ja lapsilla on vähemmän verta menetettäväksi verrattuna aikuisiin. Ulkopuoliselle maailmalle nämä ovat vaikeita asioita kuulla, mutta Jemenissä eläville lapsille tämä on karua todellisuutta”, sanoo Pelastakaa Lasten Jemenin maajohtaja Tamer Kirolos.

Järjestö on vedonnut eilen käynnistyneeseen YK:n yleiskokoukseen lasten suojelemiseksi.

Suomi on asekaupassa sitoutunut YK:n asekauppasopimukseen sekä EU:n yhteiseen kantaan, joiden mukaan aseita ei käytännössä saa viedä maihin, joissa on olemassa huomattava riski vakavista ihmisoikeusloukkauksista.

Rauhanjärjestöt kantelivat vientiluvista oikeuskanslerille aiemmin tänä vuonna, kun Jemenistä julkaistiin uutiskuvia, joissa näkyi Patrian Arabiemiirikunnille myymiä panssariajoneuvoja. Oikeuskanslerin kesäkuussa antaman linjauksen mukaan Suomen asevientiluvat eivät ole olleet laittomia, mutta niitä voi pitää ”kritiikille alttiina”.

Suomen asekaupat lapsetaseet & armeijakonfliktirauhatalouskauppa ArabiemiirikunnatJemenSaudi-ArabiaSuomi Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Suomi vie aseita sotaa käyviin maihin – missä vastuu?

Suomen asevienti on 2000-luvulla kaksinkertaistunut ja suuntautuu yhä enemmän Euroopan ulkomaille. Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro kritisoi kolumnissaan etenkin asevientiä Lähi-idän maihin sekä asehankintoja Israelista.
Arabiemiraattien lippuja hiekkarannalla

Valtioneuvosto myönsi Patrialle jälleen vientiluvan Arabiemiirikuntiin

Patria saa viedä panssaroitujen ajoneuvojen varaosia Arabiemiirikuntiin. Sadankomitean mukaan Suomen asevientipolitiikka asettaa suomalaisten yritysten edut ihmisoikeuksien edelle
Arabiemiraattien lippuja hiekkarannalla

Oikeuskansleri: Patrian vientilupa Arabiemiraatteihin ei ollut laiton – jatkolupaa voi kuitenkin pitää ”kritiikille alttiina”

Rauhanjärjestöt kantelivat tammikuussa oikeuskanslerille Patrian asevientiluvasta Arabiemiirikuntiin. Oikeuskanslerin ratkaisussa linjataan, että luvan myöntäminen oli laillista mutta huomautetaan myös Jemenin tilanteen muuttumisesta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sissitaistelija Maricela Flórez

Yli viisikymmentä vuotta sotimista ja kohta kaksi vuotta rauhaa – Miten Kolumbiassa onnistuttiin siinä, missä niin monessa muussa maassa epäonnistutaan?

Sissitaistelija Maricela Flórez oli valmis kuolemaan sodassa tavoitteidensa puolesta. Nyt Kolumbiassa on rauha ja Flórez on muuttunut sissistä puolueaktiiviksi. Epäilevistä äänistä huolimatta Kolumbian rauhansopimus on pitänyt.
Kenialaisia viljelijöitä kenttäkoulussa

Säävakuutukset ja tekstiviestit auttavat Afrikan ja Aasian viljelijöitä sopeutumaan ilmaston muutoksiin

Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja ilmastokatastrofit heikentävät köyhien maiden ruokaturvaa ja vaarantavat viljelijöiden elinkeinon. Tukholman yliopiston Global Resilience Partnershipin hankkeet pyrkivät kohentamaan ruokaturvaa maailmassa.
Cox's Bazarin pakolaisleirin hökkeleitä Bangladeshissa

Rohingyanaisia joutuu ihmiskaupan uhreiksi Bangladeshissa – Vaihtoehtojen puute ajaa epätoivoisiin ratkaisuihin

Rohingya-pakolaisten leireillä on vain vähän työmahdollisuuksia. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö on auttanut lähes sataa ihmiskaupan uhria ja uskoo, että tapauksia on monin verroin enemmän.
EU-lippu, taustalla Brandenburgin portti

EU:n kehitysapu laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen – 0,7-tavoitteen saavuttamiseen voi mennä 40 vuotta

EU on yhä maailman suurin avunantaja. Tuore järjestöraportti kritisoi kuitenkin etenkin avun käyttöä pakolaiskuluihin.

Luetuimmat

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna
Nobelin rauhanpalkinto seksuaalisen väkivallan vastaiselle työlle
300 euroa papuannoksesta? – Ruoka tuntuu kalliilta länsimaissa, mutta tuloihin suhteutettuna vielä kalliimpaa on Etelä-Sudanissa
”Hieno tunnustus kaikille selviytyjille” –Nobelin rauhanpalkinto on nyökkäys myös #metoo-liikkeen suuntaan, sanoo Suomen UN Womenin toiminnanjohtaja
Selvitys Afganistaniin palautetuista lapsista: Moni ei pääse edes kouluun
Stereotyyppiset sukupuoliroolit piinaavat myös miehiä, uskoo Suomessa vieraileva intialaisaktivisti Harish Sadani
Romanian kansanäänestys avioliiton määritelmän muuttamisesta epäonnistui – ”Olemme osoittaneet, että ihmisoikeuksista ei voi äänestää”
Uusi ilmastoraportti: Maapallon lämpenemisen pitäminen 1,5 asteessa on vielä mahdollista – ”Seuraavat vuodet ovat luultavasti historian tärkeimpiä”
Indonesia pyytää ulkomaisia järjestöjä lähtemään – Punaisen Ristin suomalaisen logistiikkayksikön harteille suuri vastuu maanjäristyksen avustustöistä
Norjan tukema lohenkasvatushanke Argentiinassa herättää epäilyksiä – ”Mikään määrä talouskasvua ei oikeuta Patagonian ekosysteemin tuhoamista”