Uutiset Suomen asekaupat

Pelastakaa Lapset: Suomen lopetettava asevienti Jemeniin

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Jemenissä. Pelastakaa Lasten mukaan Suomi ei saa ylläpitää konfliktia asekaupalla.
Koulutyttöjä ylhäältä päin kuvattuna
Jemeniläisiä koululaisia vuonna 2013. Maan koulutusjärjestelmä on nyt raunioina konfliktin vuoksi. (Kuva: Julien Harneis / CC BY-SA 2.0)

Pelastakaa Lapset -järjestö vaatii Suomea lopettamaan asekaupan Jemenin sodan osapuolten kanssa. Se kerää nimiä vetoomukseen, joka aiotaan toimittaa puolustusministeri Jussi Niinistölle (sin) ja Suomen hallitukselle.

”Ei ole hyväksyttävää, että Suomi kuuluu niiden maiden joukkoon, jotka ylläpitävät Jemenin konfliktia. Suomen pitäisi olla mukana etsimässä ratkaisuja Jemenin tilanteeseen, ei ylläpitämässä konfliktia asekaupalla”, sanoo järjestön ohjelmajohtaja Anne Haaranen järjestön tiedotteessa.

Suomi on viime vuosina myynyt esimerkiksi kranaatinheittimiä sekä panssariajoneuvoja Jemenissä sotaa käyville Saudi-Arabialle ja Arabiemiirikunnille. Heinäkuussa valtioneuvosto myönsi vientiluvan varaosien viennille Arabiemiirikuntiin.

Saudi-Arabian johtama liittouma, johon myös Arabiemiirikunnat kuuluu, on pommittanut Jemenin huthikapinallisia vuodesta 2015 alkaen. Iskuissa on tapettu siviilejä, ja sota on ajanut ennestään köyhän Jemenin humanitaariseen katastrofiin. Suurin osa väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.

Pelastakaa Lapset kertoi eilen, että siviiliuhrien määrä on kasvanut Hodeidan satamakaupungista käytävien taistelujen vuoksi. Yhteensä Jemenissä kuoli pelkästään heinä- ja elokuussa ainakin sata lasta.

”Lapset ovat erityisen haavoittuvaisia räjähteiden, kuten ohjusten ja kranaattien, räjähtäessä asutuilla alueilla, kaupungeissa, toreilla, kouluissa ja sairaaloissa. Koska lapsilla on pienempi ruumiinrakenne, he saavat useammin vammoja pään ja niskan alueella. Sirpaleet tunkeutuvat myös todennäköisemmin elintärkeisiin sisäelimiin ja lapsilla on vähemmän verta menetettäväksi verrattuna aikuisiin. Ulkopuoliselle maailmalle nämä ovat vaikeita asioita kuulla, mutta Jemenissä eläville lapsille tämä on karua todellisuutta”, sanoo Pelastakaa Lasten Jemenin maajohtaja Tamer Kirolos.

Järjestö on vedonnut eilen käynnistyneeseen YK:n yleiskokoukseen lasten suojelemiseksi.

Suomi on asekaupassa sitoutunut YK:n asekauppasopimukseen sekä EU:n yhteiseen kantaan, joiden mukaan aseita ei käytännössä saa viedä maihin, joissa on olemassa huomattava riski vakavista ihmisoikeusloukkauksista.

Rauhanjärjestöt kantelivat vientiluvista oikeuskanslerille aiemmin tänä vuonna, kun Jemenistä julkaistiin uutiskuvia, joissa näkyi Patrian Arabiemiirikunnille myymiä panssariajoneuvoja. Oikeuskanslerin kesäkuussa antaman linjauksen mukaan Suomen asevientiluvat eivät ole olleet laittomia, mutta niitä voi pitää ”kritiikille alttiina”.

Suomen asekaupat lapsetaseet & armeijakonfliktirauhatalouskauppa ArabiemiirikunnatJemenSaudi-ArabiaSuomi Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Suomen lippu ja puita

Uudet asekauppatilastot: Lähi-itä edelleen Suomen tärkeimpiä aseviennin kohdealueita, pienaseiden myynti kyseenalaisille maille huolettaa rauhanjärjestöjä

Viime aikojen vientilupien jäädytykset Arabiemiirikuntiin, Saudi-Arabiaan ja Turkkiin eivät vielä näy tilastoissa. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että Suomi vie edelleen aseita autoritaarisille maille – muun muassa pienaseita Uzbekistaniin.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Jeff Halper, Syksy Räsänen ja Kari Paasonen istuvat rauhanjärjestöjen seminaarissa

”Keskustelu asekaupasta pitäisi nostaa moraaliselle tasolle” – EU-maiden asevienti herättää huolta asiantuntijoissa

Rauhanjärjestöjen seminaarissa keskusteltiin EU:n aseviennistä ja uudesta puolustusrahastosta. Vaikka EU:n yhteinen kanta kieltää aseviennin konfliktimaihin, käytännössä se ei ole estänyt kauppaa muun muassa Saudi-Arabian kanssa. Todellisuudessa kansainvälisissä säännöissä ei pitäisi olla tulkinnanvaraa, totesi ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.