Uutiset Suomen asekaupat

Suomen panssarivajoneuvojen päätyminen Jemeniin ei yllättänyt tutkijaa – ”ei niitä osteta vain paraateihin”

Suomen asekauppaa tutkivan Kari Paasonen mukaan Suomen kiihtynyt asevienti Lähi-itään on pitkäaikaisen kehityksen tulosta. Rauhanjärjestöt selvityttävät oikeuskanslerilla, olivatko asevientiluvat Arabiemiirikuntiin lainmukaisia.
Telttoja pakolaisleirillä Jemenissä
Jemenin sota on aiheuttanut maahan mittavan humanitaarisen kriisin. Suurin osa kansasta tarvitsee jonkinlaista apua. Kuvassa pakolaisleiri Khamerissa Amranin maakunnassa vuonna 2015. (Kuva: Philippe Kropf / United Nations OCHA / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomessa ei tarvitse enää spekuloida, voidaanko suomalaisyritysten toimittamia sotatuotteita käyttää konflikteissa ulkomailla. Viimeaikaiset uutiset Patrian panssariajoneuvoista Jemenissä osoittavat sen. Kyse ei kuitenkaan ole yhtäkkisestä linjamuutoksesta Suomen asevientipolitiikassa, arvioi tutkija Kari Paasonen.

”Kun vientiluvista Arabiemiraatteihin ja Saudi-Arabiaan on keskusteltu, järjestöt ja muut toimijat ovat varoittaneet, että aseita saatetaan käyttää Jemenin sodassa. Tähän asti se on ollut jossittelua, mutta nyt siitä on ensimmäistä kertaa näyttöä”, hän sanoo.

Norjalainen Verdens Gang -lehti kertoi pari viikkoa sitten, että suomalaisen puolustusteollisuusyhtiö Patrian valmistamia AMV-miehistönkuljetusvaunuja on todennäköisesti käytetty Jemenin sotatoimissa.

Vaunut ovat päätyneet Jemeniin Arabiemiirikunnista, joka sotii Jemenin sisällissodassa osana Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa. Suomen valtioneuvosto myönsi Patrialle vientiluvan Arabiemiirikuntiin vuonna 2015 sekä uudelleen tämän vuoden tammikuussa varaosien viemiseksi.

Paasonen työskentelee ajatushautomo SaferGlobessa, joka julkaisee vuosittain tilastot suomalaisesta asekaupasta. Sen viimevuotisen selvityksen mukaan vuonna 2016 Suomesta vietiin sotatuotteita Lähi-itään 83,6 miljoonalla eurolla, mikä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuonna 2002 alkavan tilaston aikana. Tärkeimpien kauppakumppaneiden joukossa olivat sekä Saudi-Arabia että Arabiemiirikunnat, jotka molemmat kuuluvat liittoumaan.

Siksi Paasonen ei yllättynyt suomalaisten panssariajoneuvojen päätymisestä Jemeniin.

”Kun tiedetään, että Arabiemiirikunnat sotii Jemenissä ja tiedetään, että Suomesta on viety sinne panssarivaunuja, ei sen pitäisi olla hirveän yllättävää. Ei niitä osteta vain paraateihin tai seisomaan varastossa. En näe syytä, miksei vastaavanlaisia tapauksia voisi tulla esiin lisääkin”, hän toteaa.

Suomi pyrkinyt pitkään Lähi-itään

Suomen asevienti epävakaisiin Lähi-idän maihin sekä muihin epädemokraattisiin maihin, kuten Turkmenistaniin, on herättänyt viime vuosina vilkasta julkista keskustelua ja kysymyksiä siitä, onko Suomen asevientipolitiikka muuttunut löyhempään suuntaan.

Paasosen mukaan kyse ei ole ainakaan äkillisestä muutoksesta, jota selittäisi vain nykyhallituksen toiminta. Vaikka asevienti Lähi-itään on viime vuosina kiihtynyt, kauppoja on valmisteltu jo edellisten hallitusten aikana, hän muistuttaa.

”Taustalla on Suomen valtion ja yritysten pitkäaikainen vienninedistämistyö. Ne ovat pyrkineet pitkään näille markkinoille. Esimerkiksi kauppaa Saudi-Arabian kanssa valmisteltiin ainakin jo vuonna 2008”, hän kertoo.

Tilannetta ruokkii se, että Lähi-idän mailla on aseille kysyntää. Esimerkiksi Tukholman rauhantutkimusinstituutin SIPRIn globaalien tilastojen mukaan Lähi-idän maat maahantuovat yhä enemmän aseita. Taustalla ovat arabikevät ja sen mukanaan tuoma epävakaus ja konfliktit.

Rauhanjärjestöt kantelivat oikeuskanslerille

Suomi on todennäköisesti rikkonut kansainvälisiä sopimuksia myöntäessään asevientiluvan Arabiemiraatteihin. Näin on arvioinut Helsingin Sanomille esimerkiksi kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi.

Suomea sitoo vientiluvissa EU:n yhteinen kanta sekä YK:n asekauppasopimus. Esimerkiksi YK:n asekauppasopimuksen mukaan vientilupaa ei saa myöntää, jos aseita voitaisiin käyttää kansanmurhaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan tai sotarikoksiin, tai jos on olemassa huomattava riski siitä, että niitä käytettäisiin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Lisäksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on linjannut, ettei Suomi vie puolustusmateriaalia ihmisoikeuksia polkeviin tai sotaa käyviin maihin.

Jemenissä ihmisoikeusrikkomukset ovat olleet massiivisia. Huthikapinallisia vastaan taisteleva liittouma on pommittanut siviilikohteita ja joutunut sen vuoksi YK:n lapsen oikeuksien rikkojien mustalle listalle. Jemeniin on kehittynyt valtava humanitaarinen kriisi, jota pahentavat kolera- ja kurkkumätäepidemia. Noin 80 prosenttia väestöstä tarvitsee jonkinlaista humanitaarista apua, mutta avun saamista perille vaikeuttaa Saudi-Arabian saarto.

Suomalaiset rauhanjärjestöt Sadankomitea ja Suomen Rauhanliitto kertoivat eilen kantelevansa oikeuskanslerille Arabiemiraattien asevientiluvista.

”Haluamme selvittää, onko hallitus toiminut lainmukaisesti ja ottanut vaadittavalla tavalla huomioon Suomen kansainväliset sitoumukset myöntäessään vientilupia sotaan osallistuvaan maahan”, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius toteaa järjestöjen tiedotteessa.

Ulkoministeri Timo Soini (sin) sen sijaan on puolustanut kauppoja ja vakuuttanut Suomen seuraavan kansainvälisiä sopimuksia.

Tutkija Paasonen toivoo aiheesta enemmän yhteiskunnallista keskustelua.

”Monelle tuntuu tulleen yllätyksenä, että Arabiemiraatteihin on viety panssariajoneuvoja, joita voi löytyä Jemenin sodasta. Keskustelun tasoon vaikuttaisi ehkä se, jos sitä käytäisiin enemmän ja avoimemmin”, hän toteaa.

OIKAISU 31.1.2018 Nimitys panssarivaunu korjattu panssariajoneuvoksi sekä AMV-miehistönkuljetusvaunuksi lukuun ottamatta sitaattia.

Suomen asekaupat aseet & armeijatalouskauppa ArabiemiirikunnatJemenSuomi Suomen RauhanliittoSadankomitea

Lue myös

Suomen lippu lipputangossa.

Puhutaan hävittäjistä

Keskustelua hävittäjistä käydään Suomessa asevaraisen turvallisuuskäsityksen ehdoin. Turvallisuuspoliittinen ympäristömme vaatii kuitenkin panostuksia ihmisiin, ei aseisiin, kirjoittaa Sadankomitean hallituksen puheenjohtaja Kaisu Kinnunen.
Suomen lippu lipputangossa.

Kysely: Hävittäjähanke jakaa suomalaisia – Etenkin nuoret lykkäisivät hanketta tai luopuisivat siitä kokonaan

Rauhanjärjestöjen kyselyn mukaan hävittäjähanketta kannatetaan enemmän kuin vastustetaan, mutta ero on pieni. Vastustajat perustelevat mielipidettään etenkin koronapandemian aiheuttamalla vaikealla taloustilanteella.
Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Asetuonti Israelista on ongelma

Suomi saattaa hankkia uuden ilmatorjunnan ohjusjärjestelmän Israelista. Se on ongelma, sillä aseostot luovat taloudellisen kannustimen Palestiinalaisalueen miehityksen jatkamiseen ja sotatoimiin, kirjoittaa ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä