Uutiset Suomen asekaupat

Suomen panssarivajoneuvojen päätyminen Jemeniin ei yllättänyt tutkijaa – ”ei niitä osteta vain paraateihin”

Suomen asekauppaa tutkivan Kari Paasonen mukaan Suomen kiihtynyt asevienti Lähi-itään on pitkäaikaisen kehityksen tulosta. Rauhanjärjestöt selvityttävät oikeuskanslerilla, olivatko asevientiluvat Arabiemiirikuntiin lainmukaisia.
Telttoja pakolaisleirillä Jemenissä
Jemenin sota on aiheuttanut maahan mittavan humanitaarisen kriisin. Suurin osa kansasta tarvitsee jonkinlaista apua. Kuvassa pakolaisleiri Khamerissa Amranin maakunnassa vuonna 2015. (Kuva: Philippe Kropf / United Nations OCHA / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomessa ei tarvitse enää spekuloida, voidaanko suomalaisyritysten toimittamia sotatuotteita käyttää konflikteissa ulkomailla. Viimeaikaiset uutiset Patrian panssariajoneuvoista Jemenissä osoittavat sen. Kyse ei kuitenkaan ole yhtäkkisestä linjamuutoksesta Suomen asevientipolitiikassa, arvioi tutkija Kari Paasonen.

”Kun vientiluvista Arabiemiraatteihin ja Saudi-Arabiaan on keskusteltu, järjestöt ja muut toimijat ovat varoittaneet, että aseita saatetaan käyttää Jemenin sodassa. Tähän asti se on ollut jossittelua, mutta nyt siitä on ensimmäistä kertaa näyttöä”, hän sanoo.

Norjalainen Verdens Gang -lehti kertoi pari viikkoa sitten, että suomalaisen puolustusteollisuusyhtiö Patrian valmistamia AMV-miehistönkuljetusvaunuja on todennäköisesti käytetty Jemenin sotatoimissa.

Vaunut ovat päätyneet Jemeniin Arabiemiirikunnista, joka sotii Jemenin sisällissodassa osana Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa. Suomen valtioneuvosto myönsi Patrialle vientiluvan Arabiemiirikuntiin vuonna 2015 sekä uudelleen tämän vuoden tammikuussa varaosien viemiseksi.

Paasonen työskentelee ajatushautomo SaferGlobessa, joka julkaisee vuosittain tilastot suomalaisesta asekaupasta. Sen viimevuotisen selvityksen mukaan vuonna 2016 Suomesta vietiin sotatuotteita Lähi-itään 83,6 miljoonalla eurolla, mikä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuonna 2002 alkavan tilaston aikana. Tärkeimpien kauppakumppaneiden joukossa olivat sekä Saudi-Arabia että Arabiemiirikunnat, jotka molemmat kuuluvat liittoumaan.

Siksi Paasonen ei yllättynyt suomalaisten panssariajoneuvojen päätymisestä Jemeniin.

”Kun tiedetään, että Arabiemiirikunnat sotii Jemenissä ja tiedetään, että Suomesta on viety sinne panssarivaunuja, ei sen pitäisi olla hirveän yllättävää. Ei niitä osteta vain paraateihin tai seisomaan varastossa. En näe syytä, miksei vastaavanlaisia tapauksia voisi tulla esiin lisääkin”, hän toteaa.

Suomi pyrkinyt pitkään Lähi-itään

Suomen asevienti epävakaisiin Lähi-idän maihin sekä muihin epädemokraattisiin maihin, kuten Turkmenistaniin, on herättänyt viime vuosina vilkasta julkista keskustelua ja kysymyksiä siitä, onko Suomen asevientipolitiikka muuttunut löyhempään suuntaan.

Paasosen mukaan kyse ei ole ainakaan äkillisestä muutoksesta, jota selittäisi vain nykyhallituksen toiminta. Vaikka asevienti Lähi-itään on viime vuosina kiihtynyt, kauppoja on valmisteltu jo edellisten hallitusten aikana, hän muistuttaa.

”Taustalla on Suomen valtion ja yritysten pitkäaikainen vienninedistämistyö. Ne ovat pyrkineet pitkään näille markkinoille. Esimerkiksi kauppaa Saudi-Arabian kanssa valmisteltiin ainakin jo vuonna 2008”, hän kertoo.

Tilannetta ruokkii se, että Lähi-idän mailla on aseille kysyntää. Esimerkiksi Tukholman rauhantutkimusinstituutin SIPRIn globaalien tilastojen mukaan Lähi-idän maat maahantuovat yhä enemmän aseita. Taustalla ovat arabikevät ja sen mukanaan tuoma epävakaus ja konfliktit.

Rauhanjärjestöt kantelivat oikeuskanslerille

Suomi on todennäköisesti rikkonut kansainvälisiä sopimuksia myöntäessään asevientiluvan Arabiemiraatteihin. Näin on arvioinut Helsingin Sanomille esimerkiksi kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi.

Suomea sitoo vientiluvissa EU:n yhteinen kanta sekä YK:n asekauppasopimus. Esimerkiksi YK:n asekauppasopimuksen mukaan vientilupaa ei saa myöntää, jos aseita voitaisiin käyttää kansanmurhaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan tai sotarikoksiin, tai jos on olemassa huomattava riski siitä, että niitä käytettäisiin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Lisäksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on linjannut, ettei Suomi vie puolustusmateriaalia ihmisoikeuksia polkeviin tai sotaa käyviin maihin.

Jemenissä ihmisoikeusrikkomukset ovat olleet massiivisia. Huthikapinallisia vastaan taisteleva liittouma on pommittanut siviilikohteita ja joutunut sen vuoksi YK:n lapsen oikeuksien rikkojien mustalle listalle. Jemeniin on kehittynyt valtava humanitaarinen kriisi, jota pahentavat kolera- ja kurkkumätäepidemia. Noin 80 prosenttia väestöstä tarvitsee jonkinlaista humanitaarista apua, mutta avun saamista perille vaikeuttaa Saudi-Arabian saarto.

Suomalaiset rauhanjärjestöt Sadankomitea ja Suomen Rauhanliitto kertoivat eilen kantelevansa oikeuskanslerille Arabiemiraattien asevientiluvista.

”Haluamme selvittää, onko hallitus toiminut lainmukaisesti ja ottanut vaadittavalla tavalla huomioon Suomen kansainväliset sitoumukset myöntäessään vientilupia sotaan osallistuvaan maahan”, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius toteaa järjestöjen tiedotteessa.

Ulkoministeri Timo Soini (sin) sen sijaan on puolustanut kauppoja ja vakuuttanut Suomen seuraavan kansainvälisiä sopimuksia.

Tutkija Paasonen toivoo aiheesta enemmän yhteiskunnallista keskustelua.

”Monelle tuntuu tulleen yllätyksenä, että Arabiemiraatteihin on viety panssariajoneuvoja, joita voi löytyä Jemenin sodasta. Keskustelun tasoon vaikuttaisi ehkä se, jos sitä käytäisiin enemmän ja avoimemmin”, hän toteaa.

OIKAISU 31.1.2018 Nimitys panssarivaunu korjattu panssariajoneuvoksi sekä AMV-miehistönkuljetusvaunuksi lukuun ottamatta sitaattia.

Suomen asekaupat aseet & armeijatalouskauppa ArabiemiirikunnatJemenSuomi Suomen RauhanliittoSadankomitea

Lue myös

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Suomen lippu ja puun lehtiä

Valtioneuvostolta jälleen asevientilupa Arabiemiirikuntiin

Suomi ilmoitti marraskuussa 2018, ettei se myönnä enää uusia asevientilupia Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin. Uusi lupa sallii kuitenkin varaosien sekä vaihde- ja akselistosettien viennin. Suomen asekauppaa seuraavan SaferGlobe Finlandin toiminnanjohtajan sijainen Kari Paasonen pitää vientilupaa yllättävänä.
Suomen lippu ja puita

Uudet asekauppatilastot: Lähi-itä edelleen Suomen tärkeimpiä aseviennin kohdealueita, pienaseiden myynti kyseenalaisille maille huolettaa rauhanjärjestöjä

Viime aikojen vientilupien jäädytykset Arabiemiirikuntiin, Saudi-Arabiaan ja Turkkiin eivät vielä näy tilastoissa. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että Suomi vie edelleen aseita autoritaarisille maille – muun muassa pienaseita Uzbekistaniin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Laiva satamassa.

Järjestöjen uusi meripelastusalus aloittaa Välimerellä – ”Tavallisten ihmisten yhteinen vastalause EU:n rasistiselle politiikalle”

Välimeri on ollut koronaviruksen ja viranomaisten toimien takia aikoina tyhjä pelastusaluksista. Nyt Lääkärit ilman rajoja ja Sea-Watch ovat laskemassa liikkeelle uuden aluksen.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen