Uutiset Aseistariisunta

Eduskuntavaalit: Osa puolueista kiristäisi asevientilinjaa, hävittäjähankinnat jakavat mielipiteitä

Suomen Rauhanliiton tekemän katsauksen mukaan muun muassa viime aikojen keskustelu aseviennistä Jemeniin näkyy puolueiden vaaliohjelmissa.
Eduskuntatalo, edessä Suomen ja YK:n liput
Puolueet eivät juuri käsittele kansainvälisiä sopimuksia eduskuntavaaliohjelmissaan. (Kuva: Peter / Flickr.com / CC BY 2.0)

Sunnuntain eduskuntavaaleissa kamppailevat puolueet ovat ainakin jossain määrin eri mieltä asevientiin, turvallisuuspolitiikkaan ja aseistariisuntaan liittyvistä kysymyksistä. Osa ei mainitse niitä vaaliohjelmissaan lainkaan, osa taas esittää selkeitä vaatimuksia, käy ilmi Suomen Rauhanliiton tekemistä katsauksista.

Järjestö on käynyt läpi puolueiden vaaliohjelmia sekä muita kannanottoja, jotka liittyvät turvallisuuspolitiikkaan.

Rauhanliiton mukaan etenkin viime aikojen keskustelu Jemenin tilanteesta näkyy vaaliohjelmissa. Kolme eduskuntapuoluetta ottaa ohjelmissaan selkeästi kantaa asevientiin, vaikka linjaukset eivät varsinaisesti poikkea Suomen tämänhetkisistä sitoumuksista.

Vihreät vaativat poliittisessa ohjelmassaan asevientilinjan kiristämistä, vasemmistoliitto aikoo lopettaa asekaupan sotaa käyviin ja mihin ja sdp haluaa ”aktiivisesti edistää kansainvälisen asekauppasopimuksen yleistä sitovuutta ja kattavuutta sekä toimeenpanoa”.

Suomessa on käyty vilkasta julkista keskustelua aseviennistä sen jälkeen, kun kävi ilmi, että Patrian Arabiemiirikunnille myymää sotakalustoa on nähty Jemenin sodassa. Jatkovientilupa myönnettiin vielä viime kesänä, mutta viime vuoden lopulla ulkoministeriö ilmoitti, ettei Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin myönnetä enää vientilupia.

Hävittäjähankinnat jakavat puolueiden mielipiteitä eniten. Epäilevin linja on vasemmistoliitolla, joka painottaa ”kriittistä” tarkastelua. Kokoomus haluaisi Puolustusvoimien tällä hetkellä suunnittelemat 64 hävittäjää, rkp ja kristilliset puhuvat ”riittävästä ” määrästä kalustoa ja rahoitusta.

Sininen tulevaisuus taas tavoittelee jopa sataa uutta hävittäjä nykyisten 64:n sijasta.

Kansainvälisistä sopimuksista puhutaan vähän

Kansainväliset aseistariisuntasopimukset näkyvät Rauhanliiton selvityksen mukaan vaaliohjelmissa vain vähän. Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät vaativat, että Suomi liittyisi vuonna 2017 hyväksyttyyn YK:n ydinasekieltosopimukseen.

Sdp ja vasemmistoliitto haluaisivat Suomen liittyvän myös rypäleaseiden kieltosopimukseen. Sininen tulevaisuus taas haluaisi, että Suomi irtautuu henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

Robottiaseisiin puolueet eivät juurikaan ota kantaa. Kansalaisjärjestöt ja muutamat valtiot ovat ajaneet täysautonomisten aseiden kieltosopimusta, mutta useimmat isoimmat maat eivät halua ainakaan sitovaa sopimusta. Eduskuntapuolueiden vaaliohjelmissa asian mainitsee vain sdp, jonka mielestä Suomen tulee edistää autonomisten aseiden kieltosopimuksen aikaansaamista. Vihreät vaativat samaa erillisessä poliittisessa ohjelmassaan.

Aseistariisunta politiikkaaseet & armeijaturvallisuus Suomi Suomen Rauhanliitto

Lue myös

Tiilimuuria

Armeija ei ole miesten koulu

Armeijan käymistä pidetään Suomessa usein osana aikuistumista ja mieheksi kasvamista. Ajatus armeijasta miesten kouluna on moraalisesti väärä, mutta se myös lepää hyvin hataran historiallisen perinteen varassa, kirjoittaa Juuso Koponen. Asevelvollisuus on melko tuore keksintö eikä siihen ole aina suhtauduttu myönteisesti.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.
Panssarivaunu ohittamassa väkijoukkoa

Kansalaisuuspakko

Koko miesikäluokan asevelvollisuutta perustellaan kansalaistaitojen oppimisella, ja viime aikoina on väläytelty pakollista kansalaispalvelusta myös naisille. Todellisuudessa ihmiset oppivat ja tekevät parhaiten, kun he tekevät valintansa itse, kirjoittaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.