Uutiset Aseistariisunta

Eduskuntavaalit: Osa puolueista kiristäisi asevientilinjaa, hävittäjähankinnat jakavat mielipiteitä

Suomen Rauhanliiton tekemän katsauksen mukaan muun muassa viime aikojen keskustelu aseviennistä Jemeniin näkyy puolueiden vaaliohjelmissa.
Eduskuntatalo, edessä Suomen ja YK:n liput
Puolueet eivät juuri käsittele kansainvälisiä sopimuksia eduskuntavaaliohjelmissaan. (Kuva: Peter / Flickr.com / CC BY 2.0)

Sunnuntain eduskuntavaaleissa kamppailevat puolueet ovat ainakin jossain määrin eri mieltä asevientiin, turvallisuuspolitiikkaan ja aseistariisuntaan liittyvistä kysymyksistä. Osa ei mainitse niitä vaaliohjelmissaan lainkaan, osa taas esittää selkeitä vaatimuksia, käy ilmi Suomen Rauhanliiton tekemistä katsauksista.

Järjestö on käynyt läpi puolueiden vaaliohjelmia sekä muita kannanottoja, jotka liittyvät turvallisuuspolitiikkaan.

Rauhanliiton mukaan etenkin viime aikojen keskustelu Jemenin tilanteesta näkyy vaaliohjelmissa. Kolme eduskuntapuoluetta ottaa ohjelmissaan selkeästi kantaa asevientiin, vaikka linjaukset eivät varsinaisesti poikkea Suomen tämänhetkisistä sitoumuksista.

Vihreät vaativat poliittisessa ohjelmassaan asevientilinjan kiristämistä, vasemmistoliitto aikoo lopettaa asekaupan sotaa käyviin ja mihin ja sdp haluaa ”aktiivisesti edistää kansainvälisen asekauppasopimuksen yleistä sitovuutta ja kattavuutta sekä toimeenpanoa”.

Suomessa on käyty vilkasta julkista keskustelua aseviennistä sen jälkeen, kun kävi ilmi, että Patrian Arabiemiirikunnille myymää sotakalustoa on nähty Jemenin sodassa. Jatkovientilupa myönnettiin vielä viime kesänä, mutta viime vuoden lopulla ulkoministeriö ilmoitti, ettei Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin myönnetä enää vientilupia.

Hävittäjähankinnat jakavat puolueiden mielipiteitä eniten. Epäilevin linja on vasemmistoliitolla, joka painottaa ”kriittistä” tarkastelua. Kokoomus haluaisi Puolustusvoimien tällä hetkellä suunnittelemat 64 hävittäjää, rkp ja kristilliset puhuvat ”riittävästä ” määrästä kalustoa ja rahoitusta.

Sininen tulevaisuus taas tavoittelee jopa sataa uutta hävittäjä nykyisten 64:n sijasta.

Kansainvälisistä sopimuksista puhutaan vähän

Kansainväliset aseistariisuntasopimukset näkyvät Rauhanliiton selvityksen mukaan vaaliohjelmissa vain vähän. Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät vaativat, että Suomi liittyisi vuonna 2017 hyväksyttyyn YK:n ydinasekieltosopimukseen.

Sdp ja vasemmistoliitto haluaisivat Suomen liittyvän myös rypäleaseiden kieltosopimukseen. Sininen tulevaisuus taas haluaisi, että Suomi irtautuu henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

Robottiaseisiin puolueet eivät juurikaan ota kantaa. Kansalaisjärjestöt ja muutamat valtiot ovat ajaneet täysautonomisten aseiden kieltosopimusta, mutta useimmat isoimmat maat eivät halua ainakaan sitovaa sopimusta. Eduskuntapuolueiden vaaliohjelmissa asian mainitsee vain sdp, jonka mielestä Suomen tulee edistää autonomisten aseiden kieltosopimuksen aikaansaamista. Vihreät vaativat samaa erillisessä poliittisessa ohjelmassaan.

Aseistariisunta politiikkaaseet & armeijaturvallisuus Suomi Suomen Rauhanliitto

Lue myös

YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Suurin osa suomalaisista kannattaa liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen

Vuonna 2017 hyväksytty ydinasekieltosopimus ei ole vielä astunut voimaan. Suurin osa suomalaisista kuitenkin kannattaa sopimusta, selviää tuoreesta kyselystä.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Lasten siluetti ja metalliromua

Mikä on asevalvonnan tulevaisuus?

Asevalvonta on tärkeää aseiden vähentämisen kannalta mutta myös siksi, että toisiaan vastustavat tahot kohtaavat. Se, ettei asevarusteluun liittyvistä kysymyksistä enää keskustella yhdessä saman pöydän ääressä, lisää konfliktin riskiä, kirjoittaa Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.