Uutiset Aseistariisunta

Ydinaseet kieltävän sopimuksen hyväksyminen lähellä – ”historiallinen hetki”

New Yorkissa käydyt ydinasekieltoneuvottelut päättyvät tänään, ja toiveet ovat korkealla uuden ydinaseet kieltävän sopimuksen hyväksymisestä. Sopimusta varjostaa se, että ydinasevaltiot eivät ole siinä mukana.
YK:n ydinasekieltoneuvottelut
Kuva: Manuel Elias / UN Photo

Neuvottelut ydinasekiellosta ovat päättymässä tänään ydinaseet kieltävän sopimuksen hyväksymiseen. Sopimuksesta on neuvoteltu kesäkuun puolivälistä alkaen New Yorkissa, ja sen viimeistä luonnosta on määrä käsitellä tänä aamuna paikallista aikaa.

”Tekstin viimeisen arvioinnin jälkeen olen vakuuttunut siitä, että olemme saavuttaneet yksimielisyyden vankasta ja perustavanlaatuisesta kiellosta. Tästä tulee historiallinen hetki. Se on ensimmäinen monenkeskinen ydinaseriisuntasopimus, joka on tehty yli 20 vuoteen”, sanoi kokouksen puheenjohtaja, Costa Rican YK-suurlähettiläs Elayne Whyte Gómez eilen.

Sopimuksen on määrä kieltää ydinaseiden kehittäminen, testaaminen, valmistaminen, käyttöönotto, hallussapito ja varastointi sekä niillä uhkailu. Mikäli se hyväksytään tänään, se avataan allekirjoituksille syyskuussa ja se tulee voimaan 90 päivää sen jälkeen, kun 50 maata on liittynyt siihen.

Kokousta seuraavat kansalaisjärjestöt ovat optimistisia.

”Neuvotteluissa on saavutettu viimeisten kolmen viikon aikana suurta edistystä. Olemme todella historiallisen hetken kynnyksellä – kansainvälinen yhteisö julistaa yksiselitteisesti ensimmäistä kertaa, että ydinaseet eivät ole vain moraalittomia vaan myös laittomia”, sanoo ydinasekiellon puolesta kampanjoiva ICAN-verkosto verkosivuillaan.

Sopimusneuvotteluista päätettiin viime vuoden lopulla, jolloin 123 YK-maata kannatti äänestyksessä niiden aloittamista. Taustalla oli tyytymättömyys ydinaseita tällä hetkellä säätelevään ydinsulkusopimukseen, jonka mukaan ydinaseettomat valtiot eivät saa hankkia ydinaseita eivätkä ydinasevaltiot levittää omiaan. Sopimusta on kuitenkin pidetty tehottomana, sillä ydinasearsenaalit ovat viime vuosina pienentyneet hitaasti.

Suomi ei ole ollut mukana neuvotteluissa uudesta sopimuksesta, sillä se kannattaa ydinsulkusopimusta, mitä taas rauhanjärjestöt ovat kritisoineet.

Sopimusta varjostaa joka tapauksessa se, että yksikään maailman yhdeksästä ydinasevaltiosta ei ole mukana neuvotteluissa. Tällä viikolla ilmestyneiden Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin ydinasetilastojen mukaan ei ole merkkejä siitä, että ydinasevaltiot olisivat lähitulevaisuudessa luopumassa ydinaseista.

Tällä hetkellä maailmassa on Siprin mukaan 14 935 ydinasetta, vajaat kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Esimerkiksi viime aikoina ohjuskokeita tehneen Pohjois-Korean kapasiteetin arvioidaan lisääntyneen.

Yli 90 prosenttia ydinaseita on Yhdysvalloilla ja Venäjällä. Vähenemisestä huolimatta monet maat ovat modernisoimassa ydinasevarastojaan, ja esimerkiksi Yhdysvallat aikoo käyttää 400 miljardia dollaria vuosina 2017–2026 ydinaseidensa päivittämiseen, Sipri kertoo.

Aseistariisunta politiikkaydinaseetYK

Lue myös

Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Suurin osa suomalaisista kannattaa liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen

Vuonna 2017 hyväksytty ydinasekieltosopimus ei ole vielä astunut voimaan. Suurin osa suomalaisista kuitenkin kannattaa sopimusta, selviää tuoreesta kyselystä.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria