Uutiset Aseistariisunta

Ydinaseet kieltävän sopimuksen hyväksyminen lähellä – ”historiallinen hetki”

New Yorkissa käydyt ydinasekieltoneuvottelut päättyvät tänään, ja toiveet ovat korkealla uuden ydinaseet kieltävän sopimuksen hyväksymisestä. Sopimusta varjostaa se, että ydinasevaltiot eivät ole siinä mukana.
YK:n ydinasekieltoneuvottelut
Kuva: Manuel Elias / UN Photo

Neuvottelut ydinasekiellosta ovat päättymässä tänään ydinaseet kieltävän sopimuksen hyväksymiseen. Sopimuksesta on neuvoteltu kesäkuun puolivälistä alkaen New Yorkissa, ja sen viimeistä luonnosta on määrä käsitellä tänä aamuna paikallista aikaa.

”Tekstin viimeisen arvioinnin jälkeen olen vakuuttunut siitä, että olemme saavuttaneet yksimielisyyden vankasta ja perustavanlaatuisesta kiellosta. Tästä tulee historiallinen hetki. Se on ensimmäinen monenkeskinen ydinaseriisuntasopimus, joka on tehty yli 20 vuoteen”, sanoi kokouksen puheenjohtaja, Costa Rican YK-suurlähettiläs Elayne Whyte Gómez eilen.

Sopimuksen on määrä kieltää ydinaseiden kehittäminen, testaaminen, valmistaminen, käyttöönotto, hallussapito ja varastointi sekä niillä uhkailu. Mikäli se hyväksytään tänään, se avataan allekirjoituksille syyskuussa ja se tulee voimaan 90 päivää sen jälkeen, kun 50 maata on liittynyt siihen.

Kokousta seuraavat kansalaisjärjestöt ovat optimistisia.

”Neuvotteluissa on saavutettu viimeisten kolmen viikon aikana suurta edistystä. Olemme todella historiallisen hetken kynnyksellä – kansainvälinen yhteisö julistaa yksiselitteisesti ensimmäistä kertaa, että ydinaseet eivät ole vain moraalittomia vaan myös laittomia”, sanoo ydinasekiellon puolesta kampanjoiva ICAN-verkosto verkosivuillaan.

Sopimusneuvotteluista päätettiin viime vuoden lopulla, jolloin 123 YK-maata kannatti äänestyksessä niiden aloittamista. Taustalla oli tyytymättömyys ydinaseita tällä hetkellä säätelevään ydinsulkusopimukseen, jonka mukaan ydinaseettomat valtiot eivät saa hankkia ydinaseita eivätkä ydinasevaltiot levittää omiaan. Sopimusta on kuitenkin pidetty tehottomana, sillä ydinasearsenaalit ovat viime vuosina pienentyneet hitaasti.

Suomi ei ole ollut mukana neuvotteluissa uudesta sopimuksesta, sillä se kannattaa ydinsulkusopimusta, mitä taas rauhanjärjestöt ovat kritisoineet.

Sopimusta varjostaa joka tapauksessa se, että yksikään maailman yhdeksästä ydinasevaltiosta ei ole mukana neuvotteluissa. Tällä viikolla ilmestyneiden Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin ydinasetilastojen mukaan ei ole merkkejä siitä, että ydinasevaltiot olisivat lähitulevaisuudessa luopumassa ydinaseista.

Tällä hetkellä maailmassa on Siprin mukaan 14 935 ydinasetta, vajaat kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Esimerkiksi viime aikoina ohjuskokeita tehneen Pohjois-Korean kapasiteetin arvioidaan lisääntyneen.

Yli 90 prosenttia ydinaseita on Yhdysvalloilla ja Venäjällä. Vähenemisestä huolimatta monet maat ovat modernisoimassa ydinasevarastojaan, ja esimerkiksi Yhdysvallat aikoo käyttää 400 miljardia dollaria vuosina 2017–2026 ydinaseidensa päivittämiseen, Sipri kertoo.

Aseistariisunta politiikkaydinaseetYK

Lue myös

Tiilimuuria

Armeija ei ole miesten koulu

Armeijan käymistä pidetään Suomessa usein osana aikuistumista ja mieheksi kasvamista. Ajatus armeijasta miesten kouluna on moraalisesti väärä, mutta se myös lepää hyvin hataran historiallisen perinteen varassa, kirjoittaa Juuso Koponen. Asevelvollisuus on melko tuore keksintö eikä siihen ole aina suhtauduttu myönteisesti.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.