Uutiset Aseistariisunta

Ydinaseet kieltävän sopimuksen hyväksyminen lähellä – ”historiallinen hetki”

New Yorkissa käydyt ydinasekieltoneuvottelut päättyvät tänään, ja toiveet ovat korkealla uuden ydinaseet kieltävän sopimuksen hyväksymisestä. Sopimusta varjostaa se, että ydinasevaltiot eivät ole siinä mukana.
YK:n ydinasekieltoneuvottelut
Kuva: Manuel Elias / UN Photo

Neuvottelut ydinasekiellosta ovat päättymässä tänään ydinaseet kieltävän sopimuksen hyväksymiseen. Sopimuksesta on neuvoteltu kesäkuun puolivälistä alkaen New Yorkissa, ja sen viimeistä luonnosta on määrä käsitellä tänä aamuna paikallista aikaa.

”Tekstin viimeisen arvioinnin jälkeen olen vakuuttunut siitä, että olemme saavuttaneet yksimielisyyden vankasta ja perustavanlaatuisesta kiellosta. Tästä tulee historiallinen hetki. Se on ensimmäinen monenkeskinen ydinaseriisuntasopimus, joka on tehty yli 20 vuoteen”, sanoi kokouksen puheenjohtaja, Costa Rican YK-suurlähettiläs Elayne Whyte Gómez eilen.

Sopimuksen on määrä kieltää ydinaseiden kehittäminen, testaaminen, valmistaminen, käyttöönotto, hallussapito ja varastointi sekä niillä uhkailu. Mikäli se hyväksytään tänään, se avataan allekirjoituksille syyskuussa ja se tulee voimaan 90 päivää sen jälkeen, kun 50 maata on liittynyt siihen.

Kokousta seuraavat kansalaisjärjestöt ovat optimistisia.

”Neuvotteluissa on saavutettu viimeisten kolmen viikon aikana suurta edistystä. Olemme todella historiallisen hetken kynnyksellä – kansainvälinen yhteisö julistaa yksiselitteisesti ensimmäistä kertaa, että ydinaseet eivät ole vain moraalittomia vaan myös laittomia”, sanoo ydinasekiellon puolesta kampanjoiva ICAN-verkosto verkosivuillaan.

Sopimusneuvotteluista päätettiin viime vuoden lopulla, jolloin 123 YK-maata kannatti äänestyksessä niiden aloittamista. Taustalla oli tyytymättömyys ydinaseita tällä hetkellä säätelevään ydinsulkusopimukseen, jonka mukaan ydinaseettomat valtiot eivät saa hankkia ydinaseita eivätkä ydinasevaltiot levittää omiaan. Sopimusta on kuitenkin pidetty tehottomana, sillä ydinasearsenaalit ovat viime vuosina pienentyneet hitaasti.

Suomi ei ole ollut mukana neuvotteluissa uudesta sopimuksesta, sillä se kannattaa ydinsulkusopimusta, mitä taas rauhanjärjestöt ovat kritisoineet.

Sopimusta varjostaa joka tapauksessa se, että yksikään maailman yhdeksästä ydinasevaltiosta ei ole mukana neuvotteluissa. Tällä viikolla ilmestyneiden Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin ydinasetilastojen mukaan ei ole merkkejä siitä, että ydinasevaltiot olisivat lähitulevaisuudessa luopumassa ydinaseista.

Tällä hetkellä maailmassa on Siprin mukaan 14 935 ydinasetta, vajaat kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Esimerkiksi viime aikoina ohjuskokeita tehneen Pohjois-Korean kapasiteetin arvioidaan lisääntyneen.

Yli 90 prosenttia ydinaseita on Yhdysvalloilla ja Venäjällä. Vähenemisestä huolimatta monet maat ovat modernisoimassa ydinasevarastojaan, ja esimerkiksi Yhdysvallat aikoo käyttää 400 miljardia dollaria vuosina 2017–2026 ydinaseidensa päivittämiseen, Sipri kertoo.

Aseistariisunta politiikkaydinaseetYK

Lue myös

Lasten siluetti ja metalliromua

Mikä on asevalvonnan tulevaisuus?

Asevalvonta on tärkeää aseiden vähentämisen kannalta mutta myös siksi, että toisiaan vastustavat tahot kohtaavat. Se, ettei asevarusteluun liittyvistä kysymyksistä enää keskustella yhdessä saman pöydän ääressä, lisää konfliktin riskiä, kirjoittaa Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg.
Tiilimuuria

Armeija ei ole miesten koulu

Armeijan käymistä pidetään Suomessa usein osana aikuistumista ja mieheksi kasvamista. Ajatus armeijasta miesten kouluna on moraalisesti väärä, mutta se myös lepää hyvin hataran historiallisen perinteen varassa, kirjoittaa Juuso Koponen. Asevelvollisuus on melko tuore keksintö eikä siihen ole aina suhtauduttu myönteisesti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan