Uutiset Aseistariisunta

Ydinasekieltoneuvottelut jatkuvat – Suomi poissa

130 maata aloittaa tällä viikolla toisen kierroksen neuvotteluissa ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Rauhanjärjestöjen mukaan sopimus saatetaan saada aikaan jo tänä kesänä.
Neuvottelijoita ydinaseet kieltävän sopimuksen neuvotteluissa YK:ssa.
Neuvottelut ydinaseet kieltävästä sopimuksesta aloitettiin maaliskuussa YK:ssa. (Kuva: Rick Bajornas / UN Photo )

Noin 130 maata osallistuu tällä viikolla YK:ssa jatkuviin neuvotteluihin, joiden tavoitteena on saada aikaan ydinaseet kieltävä sopimus. Torstaina alkavan toisen neuvottelukierroksen pohjana on keväällä aikaansaatu luonnos.

Sopimusneuvotteluista päätettiin viime vuoden lopulla, jolloin 123 YK-maata kannatti äänestyksessä niiden aloittamista. Taustalla oli tyytymättömyys ydinaseita tällä hetkellä säätelevään ydinsulkusopimukseen, jonka mukaan ydinaseettomat valtiot eivät saa hankkia ydinaseita eivätkä ydinasevaltiot levittää omiaan. Sopimusta on kuitenkin pidetty tehottomana, sillä ydinasearsenaalit ovat viime vuosina pienentyneet hitaasti.

Suomi on ollut ainoa liittoutumaton EU-maa, joka ei kannattanut neuvotteluiden aloittamista, sillä se sanoo tukevansa mieluummin jo voimassa olevaa ydinsulkusopimusta. Suomi ei ole myöskään paikalla huomenna jatkuvissa neuvotteluissa.

Rauhanjärjestöt kritisoivat Suomen kantaa, sillä niiden mukaan uusi sopimus ei heikennä ydinsulkusopimusta vaan pikemminkin tukee sitä.

”On todella kummallista, että Suomi ei suostu tulemaan edes paikalle neuvotteluihin. Suomi on valinnut viiteryhmäkseen ydinasevaltiot ja niiden kanssa sotilaallisesti liittoutuneet maat, vaikka vaihtoehtona olisi ollut meille luontevampien Ruotsin, Irlannin ja Itävallan seura. Kaikki kolme olivat läsnä neuvottelujen ensimmäisellä kierroksella, sanoo Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg tiedotteessa.

Hänen mukaansa on mahdollista, että sopimus saadaan aikaan jo heinäkuussa, jolloin neuvottelukierros päättyy.

Ydinasemaat eivät kannattaneet uutta sopimusta, ja sen käytännön merkityksen onkin pelätty jäävän vähäiseksi. Cronbergin mukaan sopimuksella voisi kuitenkin olla tärkeä rooli jumiutuneen ydinaseriisunnan liikkeelle saamisessa.

Maailmassa arvioidaan olevan yhä yli 15 000 ydinasetta. Ne ovat ainoa joukkotuhoase, joita ei ole virallisesti kielletty kansainvälisellä sopimuksella.

Aseistariisunta politiikkaaseet & armeijaydinaseetYK Suomi Suomen RauhanliittoSadankomitea

Lue myös

Muun muassa Australia vastustaa ydinasekieltosopimusta. Maata vastaan protestoitiin Genevessä viime keväänä. (Kuva: Tim Wright / International Campaign to Abolish Nuclear Weapons / CC BY 2.0)

Ydinasekiellosta neuvotellaan – rauhanjärjestöt pettyneitä Suomen poissaoloon

New Yorkissa on neuvoteltu tällä viikolla ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Suomi jäi neuvotteluista pois, sillä sen mielestä ydinsulkusopimus tarjoaa riittävät keinot ydinaseriisunnan edistämiseksi.
(Kuva: Vestman / Flickr.com / CC BY 2.0)

Näkökulma: Asevelvollisuus ja sukupuoli

Asevelvollisuusarmeijan on usein esitetty edistävän yhteisöllisyyttä, mutta todellisuudessa armeijan niin sanottu läpileikkaus kansasta pelkistyy pitkälti tervekehoisiin miehiin, kirjoittaa Tuuli Vuori.
Miinanraivausta Thaimaassa vuonna 2009. (Kuva: mary wareham / Flickr.com / CC BY-ND 2.0)

Raportti: Maamiinojen uhrimäärä kasvoi viime vuonna 75 prosenttia

Vuotuisen maamiinaraportin mukaan miinanraivauksen rahoitus on myös vähentynyt alimmilleen kymmeneen vuoteen.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.