Uutiset Aseistariisunta

Ydinasekieltoneuvottelut jatkuvat – Suomi poissa

130 maata aloittaa tällä viikolla toisen kierroksen neuvotteluissa ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Rauhanjärjestöjen mukaan sopimus saatetaan saada aikaan jo tänä kesänä.
Neuvottelijoita ydinaseet kieltävän sopimuksen neuvotteluissa YK:ssa.
Neuvottelut ydinaseet kieltävästä sopimuksesta aloitettiin maaliskuussa YK:ssa. (Kuva: Rick Bajornas / UN Photo )

Noin 130 maata osallistuu tällä viikolla YK:ssa jatkuviin neuvotteluihin, joiden tavoitteena on saada aikaan ydinaseet kieltävä sopimus. Torstaina alkavan toisen neuvottelukierroksen pohjana on keväällä aikaansaatu luonnos.

Sopimusneuvotteluista päätettiin viime vuoden lopulla, jolloin 123 YK-maata kannatti äänestyksessä niiden aloittamista. Taustalla oli tyytymättömyys ydinaseita tällä hetkellä säätelevään ydinsulkusopimukseen, jonka mukaan ydinaseettomat valtiot eivät saa hankkia ydinaseita eivätkä ydinasevaltiot levittää omiaan. Sopimusta on kuitenkin pidetty tehottomana, sillä ydinasearsenaalit ovat viime vuosina pienentyneet hitaasti.

Suomi on ollut ainoa liittoutumaton EU-maa, joka ei kannattanut neuvotteluiden aloittamista, sillä se sanoo tukevansa mieluummin jo voimassa olevaa ydinsulkusopimusta. Suomi ei ole myöskään paikalla huomenna jatkuvissa neuvotteluissa.

Rauhanjärjestöt kritisoivat Suomen kantaa, sillä niiden mukaan uusi sopimus ei heikennä ydinsulkusopimusta vaan pikemminkin tukee sitä.

”On todella kummallista, että Suomi ei suostu tulemaan edes paikalle neuvotteluihin. Suomi on valinnut viiteryhmäkseen ydinasevaltiot ja niiden kanssa sotilaallisesti liittoutuneet maat, vaikka vaihtoehtona olisi ollut meille luontevampien Ruotsin, Irlannin ja Itävallan seura. Kaikki kolme olivat läsnä neuvottelujen ensimmäisellä kierroksella, sanoo Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg tiedotteessa.

Hänen mukaansa on mahdollista, että sopimus saadaan aikaan jo heinäkuussa, jolloin neuvottelukierros päättyy.

Ydinasemaat eivät kannattaneet uutta sopimusta, ja sen käytännön merkityksen onkin pelätty jäävän vähäiseksi. Cronbergin mukaan sopimuksella voisi kuitenkin olla tärkeä rooli jumiutuneen ydinaseriisunnan liikkeelle saamisessa.

Maailmassa arvioidaan olevan yhä yli 15 000 ydinasetta. Ne ovat ainoa joukkotuhoase, joita ei ole virallisesti kielletty kansainvälisellä sopimuksella.

Aseistariisunta politiikkaaseet & armeijaydinaseetYK Suomi Suomen RauhanliittoSadankomitea

Lue myös

ydinaseet kieltävän sopimuksen allekirjoitus
Ydinaseet kieltävän sopimuksen allekirjoitustilaisuus syyskuussa YK:ssa.
(Kuva:
Kim Haughton
/
UN Photo
)
Mielenosoitus asekauppasopimuksen puolesta
Järjestöt kampanjoivat pitkään asekauppasopimuksen puolelta. Kuva mielenosoituksesta vuodelta 2012.
(Kuva:
Alex Donohue
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Asekauppa ihmisoikeuksia rikkoviin maihin jatkuu kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta

Kansainvälisessä asekauppasopimuksessa mukana olevat maat rikkovat jatkuvasti sopimusta ja myös raportoivat omasta aseviennistään löperösti, moittivat kansalaisjärjestöt.
Rypälepommin uhri ja jalkaproteesi
12-vuotias Mohammad Abd el Aal menetti jalan rypäleammusten vuoksi Libanonissa.
(Kuva:
Cluster Munition Coalition
/
CC BY 2.0
)

Maat tuhoavat rypäleasevarastojaan – Syyrian sota kasvattaa uhrimäärää

Rypäleaseilla oli viime vuonna yli kaksi kertaa enemmän uhreja kuin vuonna 2015. Syynä ovat pääasiassa Syyrian ja Jemenin sodat.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.