Uutiset Aseistariisunta

Ydinasekieltoneuvottelut jatkuvat – Suomi poissa

130 maata aloittaa tällä viikolla toisen kierroksen neuvotteluissa ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Rauhanjärjestöjen mukaan sopimus saatetaan saada aikaan jo tänä kesänä.
Neuvottelijoita ydinaseet kieltävän sopimuksen neuvotteluissa YK:ssa.
Neuvottelut ydinaseet kieltävästä sopimuksesta aloitettiin maaliskuussa YK:ssa. (Kuva: Rick Bajornas / UN Photo )

Noin 130 maata osallistuu tällä viikolla YK:ssa jatkuviin neuvotteluihin, joiden tavoitteena on saada aikaan ydinaseet kieltävä sopimus. Torstaina alkavan toisen neuvottelukierroksen pohjana on keväällä aikaansaatu luonnos.

Sopimusneuvotteluista päätettiin viime vuoden lopulla, jolloin 123 YK-maata kannatti äänestyksessä niiden aloittamista. Taustalla oli tyytymättömyys ydinaseita tällä hetkellä säätelevään ydinsulkusopimukseen, jonka mukaan ydinaseettomat valtiot eivät saa hankkia ydinaseita eivätkä ydinasevaltiot levittää omiaan. Sopimusta on kuitenkin pidetty tehottomana, sillä ydinasearsenaalit ovat viime vuosina pienentyneet hitaasti.

Suomi on ollut ainoa liittoutumaton EU-maa, joka ei kannattanut neuvotteluiden aloittamista, sillä se sanoo tukevansa mieluummin jo voimassa olevaa ydinsulkusopimusta. Suomi ei ole myöskään paikalla huomenna jatkuvissa neuvotteluissa.

Rauhanjärjestöt kritisoivat Suomen kantaa, sillä niiden mukaan uusi sopimus ei heikennä ydinsulkusopimusta vaan pikemminkin tukee sitä.

”On todella kummallista, että Suomi ei suostu tulemaan edes paikalle neuvotteluihin. Suomi on valinnut viiteryhmäkseen ydinasevaltiot ja niiden kanssa sotilaallisesti liittoutuneet maat, vaikka vaihtoehtona olisi ollut meille luontevampien Ruotsin, Irlannin ja Itävallan seura. Kaikki kolme olivat läsnä neuvottelujen ensimmäisellä kierroksella, sanoo Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg tiedotteessa.

Hänen mukaansa on mahdollista, että sopimus saadaan aikaan jo heinäkuussa, jolloin neuvottelukierros päättyy.

Ydinasemaat eivät kannattaneet uutta sopimusta, ja sen käytännön merkityksen onkin pelätty jäävän vähäiseksi. Cronbergin mukaan sopimuksella voisi kuitenkin olla tärkeä rooli jumiutuneen ydinaseriisunnan liikkeelle saamisessa.

Maailmassa arvioidaan olevan yhä yli 15 000 ydinasetta. Ne ovat ainoa joukkotuhoase, joita ei ole virallisesti kielletty kansainvälisellä sopimuksella.

Aseistariisunta politiikkaaseet & armeijaydinaseetYK Suomi Suomen RauhanliittoSadankomitea

Lue myös

YK:n ydinasekieltoneuvottelut
(Kuva:
Manuel Elias
/
UN Photo
)

Ydinaseet kieltävän sopimuksen hyväksyminen lähellä – ”historiallinen hetki”

New Yorkissa käydyt ydinasekieltoneuvottelut päättyvät tänään, ja toiveet ovat korkealla uuden ydinaseet kieltävän sopimuksen hyväksymisestä. Sopimusta varjostaa se, että ydinasevaltiot eivät ole siinä mukana.
Muun muassa Australia vastustaa ydinasekieltosopimusta. Maata vastaan protestoitiin Genevessä viime keväänä. (Kuva: Tim Wright / International Campaign to Abolish Nuclear Weapons / CC BY 2.0)

Ydinasekiellosta neuvotellaan – rauhanjärjestöt pettyneitä Suomen poissaoloon

New Yorkissa on neuvoteltu tällä viikolla ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Suomi jäi neuvotteluista pois, sillä sen mielestä ydinsulkusopimus tarjoaa riittävät keinot ydinaseriisunnan edistämiseksi.
(Kuva: Vestman / Flickr.com / CC BY 2.0)

Näkökulma: Asevelvollisuus ja sukupuoli

Asevelvollisuusarmeijan on usein esitetty edistävän yhteisöllisyyttä, mutta todellisuudessa armeijan niin sanottu läpileikkaus kansasta pelkistyy pitkälti tervekehoisiin miehiin, kirjoittaa Tuuli Vuori.

Pääuutiset

Kasa porkkanoita
Uudessa hävikkiruokakaupassa aiotaan myydä ainakin vihanneksia.(Kuva: liz west / CC BY 2.0)

Uuden hävikkiruokakaupan joukkorahoitus lähtenyt hyvin käyntiin – kauppa pystyyn ehkä vielä tänä vuonna

Kehitysyhteistyön hyväksi hävikkiruokaa myyvälle kaupalle etsitään parhaillaan liiketiloja. Hävikkiruokaa hyödynnetään nykyisin monissa projekteissa, mutta projektipäällikkö Else Hukkanen uskoo, että kilpailua siitä ei vielä tule.
Mies kahlaa vedessä, joka ylettyy jo hartioille asti Bangladeshissa.
Monsuunikauden tulvat ovat jokavuotinen ilmiö Etelä-Aasiassa, mutta ilmastonmuutoksen myötä, ne ovat yhä rajumpia.(Kuva: Shahriar Islam / AusAid / CC BY 2.0)

Tulvat kurittavat Intiaa, Nepalia ja Bangladeshia

Lähes 250 ihmistä on menettänyt henkensä monsuunikauden tulvien vuoksi. Suomen Lähetysseura lähettää hätä-apua tulvista kärsineille alueille Nepalissa.
Lapsi saa poliorokotteen Afrikan sarvessa
Edellinen polioepidemia koettiin Afrikan Sarvessa kolme vuotta sitten. 90 prosenttia sairastuneista oli Somaliasta.(Kuva: Sewunet / UNICEF Ethiopia / CC BY-NC-ND 2.0)

Somalia voittamassa polion

Poliota ei ole esiintynyt maassa nyt kolmeen vuoteen. Työnsarkaa kuitenkin riittää, jotta tautiepidemiat pysyvät loitolla myös jatkossa. Lisäksi Somaliassa taistellaan nyt tuhkarokko- ja koleraepidemioiden kanssa.
Dongria Kondh -heimoon kuuluvat naiset kantavat saviruukkuja pään päällä. Ruukkuihin on istutettu kukkia.
Odishan osavaltiossa asuvaan dongria kondh -heimoon kuuluvat naiset suorittavat perinteistä rituaalia. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

Intian heimot elävät ahtaalla

Intian alkuperäiskansat elävät pääosin köyhyydessä. Moni ei ymmärrä koulussa puhuttua kieltä, joten opintie jää lyhyeksi. Lisäksi monet heimot asuvat alueilla, joiden luonnonvaroista kiistellään.