Suomi
Vuoden pakolaiset haluavat edistää kotoutumista ja torjua rasismia – ”Jokaisella suomalaisella perheellä pitäisi olla ystävänä maahanmuuttajaperhe”
Vuoden pakolaiset haluavat edistää kotoutumista ja torjua rasismia – ”Jokaisella suomalaisella perheellä pitäisi olla ystävänä maahanmuuttajaperhe”
Yhdeksän lapsen äiti Farhia Abdi sekä YouTubessa koronaohjeita jakava Kordnejad Ebrahimi ovat saaneet Suomen Pakolaisavun Vuoden pakolainen -tunnustuksen.
”Haluan jakaa oman tarinani rohkaistakseni ihmisiä” – Uusi kirja kertoo ihmiskaupan uhriksi joutuneen Itohan Okundayen selviytymisestä
”Haluan jakaa oman tarinani rohkaistakseni ihmisiä” – Uusi kirja kertoo ihmiskaupan uhriksi joutuneen Itohan Okundayen selviytymisestä
Vain harva ihmiskaupan uhri pääsee irti prostituutiosta ja vielä harvempi puhuu kokemuksistaan ääneen. Yksi heistä on nigerialaissyntyinen, Suomeen päätynyt Itohan Okundaye, jonka tarina on nyt julkaistu toimittaja Kristiina Markkasen kirjoittamana kirjana. Okundayen tarina saattaa vaikuttaa ihmiskaupan uhrien asemaan Suomessa tulevaisuudessa.
Sukupuolen vahvistamisen ei pitäisi vaatia ihmeitä
Sukupuolen vahvistamisen ei pitäisi vaatia ihmeitä
Alaikäinen ei Suomessa voi vaihtaa henkilötunnustaan oman sukupuolen mukaiseksi. Se kuitenkin auttaisi lasta elämään oman minäkuvansa mukaista elämää ja antaisi aikaa varmistua siitä, mitä hän itse haluaa, kirjoittaa Aiko Lohtander.
Koronakriisi haastaa kansainvälisen yhteistyön – ”Olen huolissani itsekkyydestä, joka nostaa eri valtioiden toiminnassa selvästi päätään”, sanoo professori Helena Ranta
Koronakriisi haastaa kansainvälisen yhteistyön – ”Olen huolissani itsekkyydestä, joka nostaa eri valtioiden toiminnassa selvästi päätään”, sanoo professori Helena Ranta
Monenkeskistä yhteistyötä tarvittaisiin nyt enemmän kuin koskaan, todettiin Suomen YK-liiton ja YK:n ystävien webinaarissa.
Suomalaisen kehitysjournalismin arvostusta halutaan lisätä uudella palkinnolla – Nopeassa uutisvirrassa pitkän aikavälin kehitys jää usein unholaan
Suomalaisen kehitysjournalismin arvostusta halutaan lisätä uudella palkinnolla – Nopeassa uutisvirrassa pitkän aikavälin kehitys jää usein unholaan
Suomalaiset viestintäalan järjestöt sekä Punainen Risti etsivät ehdokkaita uuden kehitysjournalismin palkinnon saajaksi. Teemana on muuttoliike ja siirtolaisuus.
Suomi haluaa päivittää Afrikka-strategiansa 2000-luvulle, eikä se ole ainoa – Miksi Afrikka kiinnostaa nyt kaikkia?
Suomi haluaa päivittää Afrikka-strategiansa 2000-luvulle, eikä se ole ainoa – Miksi Afrikka kiinnostaa nyt kaikkia?
Suomen tänä vuonna laadittava Afrikka-strategia painottaa tasavertaisuutta ja aiemman apunäkökulman sijasta kaupallisia ja poliittisia suhteita. Samaan pyrkivät myös monet muut maat, etenkin suurvallat. Riskinä on, että afrikkalaisten tarpeet unohtuvat – kuten monesti aiemminkin.
Kehityskysymyksiä käsittelevää journalismia tarvitaan yhä, uskoo IPS-uutistoimistoa yli 30 vuotta luotsannut Milla Sundström – ”Ihmisten toiveet ja tarpeet ovat samanlaisia joka paikassa”
Kehityskysymyksiä käsittelevää journalismia tarvitaan yhä, uskoo IPS-uutistoimistoa yli 30 vuotta luotsannut Milla Sundström – ”Ihmisten toiveet ja tarpeet ovat samanlaisia joka paikassa”
Suomen IPS on poikkeuksellinen uutistoimisto: se tarjoaa suomalaismedioille kehitysmaiden toimittajien artikkeleita kehitysmaiden arjesta. Nyt median ahdinko ja klikkijournalismin nousu uhkaavat sen tulevaisuutta. Toimittaja Milla Sundström kokosi uutistoimiston historiikin.
Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa
Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa
Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Kukaan ei tiedä, miten paljon viharikoksia Suomessa tapahtuu, sillä aina niitä eivät tunnista edes uhrit itse – Uusi sähköinen työkalu kerää tietoa
Kukaan ei tiedä, miten paljon viharikoksia Suomessa tapahtuu, sillä aina niitä eivät tunnista edes uhrit itse – Uusi sähköinen työkalu kerää tietoa
Vain pieni osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille, ja siksi niistä tiedetään vain vähän. Anti-Racist Forum -järjestössä kehitetään nyt matalan kynnyksen raportointityökalua osana oikeusministeriön hanketta. ”Jotkut kokevat häirintää päivittäin. Silloin voi käydä niin, että siihen tottuu”, kertoo koordinaattori Akunna Onwen.