Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Suomen lippu lipputangossa.
Suomi on lisäämässä ensi vuonna kehitysyhteistyömäärärahojaan. (Kuva: Cha già José / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Valtiovarainministeriön tänään julkaistussa budjettiesityksessä esitetään kehitysyhteistyörahoitukseen noin 25 miljoonan euron korotusta tähän vuoteen verrattuna.

Yhteensä varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ohjattaisiin esityksen mukaan vajaat 711 miljoonaa euroa.

Lisärahoja tämänhetkiseen talousarvioon verrattuna olisi tulossa esimerkiksi humanitaariseen apuun, johon aiotaan suunnata yli 12 miljoonaa euroa lisää.

Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio kiittää ehdotusta.

”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu. Pienenä ja vientivetoisena taloutena olemme erittäin riippuvaisia kansainvälisestä tilanteesta ja koko maailman onnistumisesta koronapandemian hallinnassa. --- Hienoa, että Suomi näyttää esimerkkiä globaalista vastuunkannosta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta”, hän sanoo Fingon tiedotteessa.

Myös kehitysyhteistyötä tekeville kansalaisjärjestöille on esityksen mukaan luvassa noin viiden prosentin korotus rahoitukseen.

”Järjestöt tekevät laadukasta ja pitkäjänteistä työtä muun muassa köyhyyden vähentämiseksi sekä terveyden, koulutuksen ja tasa-arvon edistämiseksi. --- Kehitysyhteistyön määrärahojen korottaminen parantaa mahdollisuuksiamme tukea maailman heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä”, Tenhio sanoo.

Suomi on muiden vauraiden maiden tavoin sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyörahoituksensa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tänä vuonna osuus on noin 0,45 prosenttia, ensi vuonna 0,51 prosenttia. Esimerkiksi Tanska, Norja ja Ruotsi ovat saavuttaneet tavoitteen.

Talousarvioesityksen käsittely jatkuu hallituksen budjettineuvotteluilla. Hallituksen talousarvioesitys on määrä julkaista lokakuussa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkakansalaisyhteiskuntatalous Suomi Fingo

Lue myös

Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.
Taskulaskin lähikuvassa.

Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Suomen lippu ja puun lehtiä

Suomi tukee globaaleja koronatoimia 31 miljoonalla eurolla – Ei uutta rahaa kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyövaroja kohdennetaan uudelleen koronaviruspandemiaan vastaamiseksi. Varsinaista uutta rahaa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole luvassa, kertoi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.