Uutiset Koronaviruspandemia

Koronakriisi haastaa kansainvälisen yhteistyön – ”Olen huolissani itsekkyydestä, joka nostaa eri valtioiden toiminnassa selvästi päätään”, sanoo professori Helena Ranta

Monenkeskistä yhteistyötä tarvittaisiin nyt enemmän kuin koskaan, todettiin Suomen YK-liiton ja YK:n ystävien webinaarissa.
Mies ajaa tuolien välistä siivouskoneella, taustalla YK:n logo.
YK:n yleiskokouksen kokoontumispaikka oli toukokuussa tyhjillään. (Kuva: Manuel Elias / UN Photo)

Koronaviruskriisi on asettanut YK:n ja koko kansainvälisen yhteistyön ja monenkeskisen järjestelmän valtavan paineen alle koronaviruskriisin aikana. Tilanteen vaikeuteen nähden YK on pärjännyt kuitenkin suhteellisen hyvin, todettiin Suomen YK-liiton ja YK:n ystävien webinaarissa viime viikolla.

”On paradoksaalinen tilanne, että samanaikaisesti, kun multilateraalista järjestelmää tarvittaisiin enemmän kuin koskaan, se on suuremmissa vaikeuksissa kuin aikoihin. Siihen nähden YK on selvinnyt nykytilanteesta aika hyvin. Toisaalta kriisi on monelta osin vielä edessä”, sanoi ulkoministeriön alivaltiosihteeri Elina Kalkku tilaisuudessa.

Kansainvälinen yhteistyö ja monenkeskinen järjestelmä, jota YK käytännössä johtaa, rakoili jo ennen pandemiaa – esimerkkinä vaikkapa Yhdysvaltain eroaminen Pariisin ilmastosopimuksesta. Samalla suurvaltasuhteet ovat muuttuneet, kun etenkin Kiina ja Yhdysvallat nahistelevat keskenään.

Koronaviruspandemian aikana Yhdysvallat on katkaissut rahoituksensa Maailman terveysjärjestöltä (WHO), ja samaan aikaan maailma kiistelee siitä, missä järjestyksessä tuleva koronavirusrokote lopulta jaetaan.

”Olen huolissani itsekkyydestä, joka nostaa eri valtioiden toiminnassa selvästi päätään. Nyt tarvittaisiin nimenomaan kansainvälistä yhteistyötä valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden välillä. Solidaarisuuden puute on hyvin huolestuttavaa”, totesi oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta.

Hyvä uutinen on, että koronakriisin aikana on nähty myös hyvää kansainvälistä yhteistyötä, kuten rokoteyhteistyömekanismi Covaxin perustaminen, muistutti Suomen YK-liiton puheenjohtaja Helena Laukko. Covaxia johtavat kansainväliset yhteenliittymät CEPI ja GAVI. WHO on yhtenä osapuolena.

”YK on selvinnyt hyvin johtajuudesta. YK-järjestöt puhaltavat yhteen hiileen tehokkaammin kuin tähän asti”, myös Elina Kalkku totesi.

Myös Suomen YK-suurlähettiläs Jukka Salovaaran mukaan YK on tehnyt koronaviruksen aikana ”yhtenäisyysloikan”.

”Pääsihteeri ja varapääsihteeri ovat vetäneet järjestöt yhteen ja koordinoineet toimia tehokkaasti. Koronarahaston kautta on kanavoitu rahat yhtenäistä reittiä. -- Ratkaisuja ei edesauta se, että yleiskokous ei pysty kokoontumaan, mutta toimiva ulottuvuus ovat YK-järjestöt, kuten UNDP, Unicef, Unfpa ja UN Women. Ne ovat toimineet hyvin”, Salovaara sanoi videohaastattelussa.

Seksuaaliterveys uhattuna

Lähitulevaisuudessa YK:ta odottavat todennäköisesti rahoitusvaikeudet, kun Yhdysvaltain WHO-rahoitus on loppunut ja jäsenmaiden julkiset taloudet kärsivät koronaviruskriisistä muutenkin.

Samalla koronaviruspandemia tulee vaikuttamaan moniin globaaleihin kehityskysymyksiin. Köyhyys kasvoi jo ennen pandemiaa, ja nyt tilanne uhkaa pahentua.

Yksi huoli ovat seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet, jotka ovat samalla myös esimerkki kansainvälisen yhteistyön rakoilusta. Yhdysvallat leikkasi rahoitusta alan järjestöiltä jo ennen pandemiaa.

”Seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet on se alue, jossa arvojen vastakkaisuus näkyy kansainvälisessä keskustelussa. Jos nyt neuvoteltaisiin uusia asiakirjoja, voisi käydä niin, ettei saataisi kirjattua niitä asioita, jotka on aiemmin pystytty yhteisymmärryksessä kirjaamaan. Kyseessä ei ole vain Yhdysvallat vaan ryhmä maita, jotka toimivat tätä agendaa vastaan. Ja nämä ovat äärimmäisen tärkeä kehityskysymys. -- Tämä ei ole pelkästään YK:n neuvottelukieltä vaan tärkeä käytännön kysymys kaikille”, Kalkku muistutti.

Koronaviruspandemia kehitysgeopolitiikkaYKterveyssairaus/lääkintä Suomi Suomen YK-liitto

Lue myös

Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Rikkaiden maiden rokotenationalismi on hämmentävän itsekästä – Ja lopulta se tulee kääntymään meitä vastaan

Rikkaissa maissa käyttäydytään kuin meillä olisi jonkinlainen erioikeus palata ensimmäisen normaaliin elämään koronapandemian jälkeen. Rokotenationalismi voi kuitenkin johtaa kauaskantoisiin seurauksiin, kirjoittaa Teija Laakso.
Nuoria piirtämässä lapsityön vastaiseen julisteeseen.

Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”

Lapsityöläisten määrä on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen, ja koronapandemia tulee pahentamaan tilannetta. Esimerkiksi Intiassa työnantajat suorastaan etsivät lapsityöläisiä matalapalkka-alan töihin, kertoo SASK-järjestön koordinaattori Manoranjan Pegu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen