Uutiset Koronavirus

Koronakriisi haastaa kansainvälisen yhteistyön – ”Olen huolissani itsekkyydestä, joka nostaa eri valtioiden toiminnassa selvästi päätään”, sanoo professori Helena Ranta

Monenkeskistä yhteistyötä tarvittaisiin nyt enemmän kuin koskaan, todettiin Suomen YK-liiton ja YK:n ystävien webinaarissa.
Mies ajaa tuolien välistä siivouskoneella, taustalla YK:n logo.
YK:n yleiskokouksen kokoontumispaikka oli toukokuussa tyhjillään. (Kuva: Manuel Elias / UN Photo)

Koronaviruskriisi on asettanut YK:n ja koko kansainvälisen yhteistyön ja monenkeskisen järjestelmän valtavan paineen alle koronaviruskriisin aikana. Tilanteen vaikeuteen nähden YK on pärjännyt kuitenkin suhteellisen hyvin, todettiin Suomen YK-liiton ja YK:n ystävien webinaarissa viime viikolla.

”On paradoksaalinen tilanne, että samanaikaisesti, kun multilateraalista järjestelmää tarvittaisiin enemmän kuin koskaan, se on suuremmissa vaikeuksissa kuin aikoihin. Siihen nähden YK on selvinnyt nykytilanteesta aika hyvin. Toisaalta kriisi on monelta osin vielä edessä”, sanoi ulkoministeriön alivaltiosihteeri Elina Kalkku tilaisuudessa.

Kansainvälinen yhteistyö ja monenkeskinen järjestelmä, jota YK käytännössä johtaa, rakoili jo ennen pandemiaa – esimerkkinä vaikkapa Yhdysvaltain eroaminen Pariisin ilmastosopimuksesta. Samalla suurvaltasuhteet ovat muuttuneet, kun etenkin Kiina ja Yhdysvallat nahistelevat keskenään.

Koronaviruspandemian aikana Yhdysvallat on katkaissut rahoituksensa Maailman terveysjärjestöltä (WHO), ja samaan aikaan maailma kiistelee siitä, missä järjestyksessä tuleva koronavirusrokote lopulta jaetaan.

”Olen huolissani itsekkyydestä, joka nostaa eri valtioiden toiminnassa selvästi päätään. Nyt tarvittaisiin nimenomaan kansainvälistä yhteistyötä valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden välillä. Solidaarisuuden puute on hyvin huolestuttavaa”, totesi oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta.

Hyvä uutinen on, että koronakriisin aikana on nähty myös hyvää kansainvälistä yhteistyötä, kuten rokoteyhteistyömekanismi Covaxin perustaminen, muistutti Suomen YK-liiton puheenjohtaja Helena Laukko. Covaxia johtavat kansainväliset yhteenliittymät CEPI ja GAVI. WHO on yhtenä osapuolena.

”YK on selvinnyt hyvin johtajuudesta. YK-järjestöt puhaltavat yhteen hiileen tehokkaammin kuin tähän asti”, myös Elina Kalkku totesi.

Myös Suomen YK-suurlähettiläs Jukka Salovaaran mukaan YK on tehnyt koronaviruksen aikana ”yhtenäisyysloikan”.

”Pääsihteeri ja varapääsihteeri ovat vetäneet järjestöt yhteen ja koordinoineet toimia tehokkaasti. Koronarahaston kautta on kanavoitu rahat yhtenäistä reittiä. -- Ratkaisuja ei edesauta se, että yleiskokous ei pysty kokoontumaan, mutta toimiva ulottuvuus ovat YK-järjestöt, kuten UNDP, Unicef, Unfpa ja UN Women. Ne ovat toimineet hyvin”, Salovaara sanoi videohaastattelussa.

Seksuaaliterveys uhattuna

Lähitulevaisuudessa YK:ta odottavat todennäköisesti rahoitusvaikeudet, kun Yhdysvaltain WHO-rahoitus on loppunut ja jäsenmaiden julkiset taloudet kärsivät koronaviruskriisistä muutenkin.

Samalla koronaviruspandemia tulee vaikuttamaan moniin globaaleihin kehityskysymyksiin. Köyhyys kasvoi jo ennen pandemiaa, ja nyt tilanne uhkaa pahentua.

Yksi huoli ovat seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet, jotka ovat samalla myös esimerkki kansainvälisen yhteistyön rakoilusta. Yhdysvallat leikkasi rahoitusta alan järjestöiltä jo ennen pandemiaa.

”Seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet on se alue, jossa arvojen vastakkaisuus näkyy kansainvälisessä keskustelussa. Jos nyt neuvoteltaisiin uusia asiakirjoja, voisi käydä niin, ettei saataisi kirjattua niitä asioita, jotka on aiemmin pystytty yhteisymmärryksessä kirjaamaan. Kyseessä ei ole vain Yhdysvallat vaan ryhmä maita, jotka toimivat tätä agendaa vastaan. Ja nämä ovat äärimmäisen tärkeä kehityskysymys. -- Tämä ei ole pelkästään YK:n neuvottelukieltä vaan tärkeä käytännön kysymys kaikille”, Kalkku muistutti.

Koronavirus kehitysgeopolitiikkaYKterveyssairaus/lääkintä Suomi Suomen YK-liitto

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa rakennusten keskellä

Parempaa tulevaisuutta on vaikea edistää, jos seuraavasta päivästäkin on vaikea selviytyä

Monet kehityshankkeet ovat kovilla koronapandemian takia. Nepalin Rautahatin ja Ramechhapin piirikunnissa edistettiin menestyksekkäästi naisten pienviljelyhanketta, mutta luonnonkatastrofit ja korona tulivat väliin. Alueella vieraillut Siemenpuu-säätiön koordinaattori Kari Bottas analysoi tilanteen syitä ja seurauksia.
Kaksi naista pyöräilee.

Väkivalta lisääntyi Sri Lankassa koronasulun aikana – ”Pahinta on miehillä, sillä miesten odotetaan olevan vahvoja”

Koronasulku on lisännyt Sri Lankassa poliisiväkivalta, joka kohdistuu usein miehiin. ”Naiset ja lapset toki kokevat eniten sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, mutta on tärkeää myös huomioida useimmiten ylenkatsottu miesten kokema väkivalta”, sanoo seksuaali- ja lisääntymisterveyskoordinaattori Shelani Palihawadana.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.