geopolitiikka

Seeproja syömässä, taka-alalla pilvenpiirtäjiä.

Suomi haluaa päivittää Afrikka-strategiansa 2000-luvulle, eikä se ole ainoa – Miksi Afrikka kiinnostaa nyt kaikkia?

Suomen tänä vuonna laadittava Afrikka-strategia painottaa tasavertaisuutta ja aiemman apunäkökulman sijasta kaupallisia ja poliittisia suhteita. Samaan pyrkivät myös monet muut maat, etenkin suurvallat. Riskinä on, että afrikkalaisten tarpeet unohtuvat – kuten monesti aiemminkin.
Seinämaalaus sotilaista tähtäämässä naista Betlehemissä.

Sopimus kuin sopimus, palestiinalaiset häviävät aina

Israel ja Arabiemiirikunnat ilmoittivat eilen solmivansa diplomaattisuhteet. Osana sopimusta Israel hylkäsi ainakin toistaiseksi suunnitelmansa liittää osia miehitetystä Länsirannasta itseensä. Palestiinalaisilla näyttää kuitenkin olevan enää vain hävittävää, kirjoittaa Teija Laakso.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.
Palestiinan lippu, jota pitkin kiipeää patsas.

Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu aikoo liittää jopa 30 prosenttia Länsirannasta Israeliin. Se olisi räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, mutta siitä huolimatta kansainvälisen yhteisön – myös Suomen – reaktio on ollut varsin varovainen, sanovat asiantuntijat.
Kaksi kasvosuojaimin suojautunutta mielenosoittajaa, joilla "Free water" -tekstillä varustetut kyltit.

George Floydin murha lyömäaseena Zimbabwen ja Yhdysvaltain sanasodassa

Yhdysvaltain ja Zimbabwen välit ovat olleet kireät Zimbabwen edesmenneen presidentti Robert Mugaben ajoista lähtien. Viime aikoina kiistaa ovat aiheuttaneet mielenosoitukset ja niiden väkivaltainen tukahduttaminen molemmissa maissa.
YK:n pääsihteeri tv-ruudulla YK:n lipun edessä.

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, joka tukisi António Guterresin maaliskuista vaatimusta maailmanlaajuisesta tulitauosta. Samaan aikaan ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan, mikä vaikeuttaa myös koronaviruksen vastaista työtä, varoittaa Norjan pakolaisneuvosto.
Aukio, jonka keskellä veistos ja ympärillä pilvenpiirtäjiä.

Epävarmuuden kasvaessa maailmalla tarvitaan diplomatiaa ja monenkeskistä yhteistyötä

Koronakriisissä olemme saaneet esimakua siitä, millaista elämä on sellaisen kriisin keskellä, jossa kukaan ei ole suojassa. Epävarmuuden kasvaessa tarvitaan diplomatiaa, jotta multilateralismi vahvistuisi, kirjoittavat YK-liiton puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén ja toiminnanjohtaja Helena Laukko.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.
YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja  kirjoituspöydän takana

Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Osa asiantuntijoista uskoo, että Yhdysvaltain sotilaallinen vetäytyminen Länsi-Afrikan maista lisäisi terrorismin uhkaa. Osa taas on sitä mieltä, ettei vaikutus olisi kovinkaan merkittävä, sillä tähän mennessä sotilaat eivät ole saavuttaneet paikallisten luottamusta ja ovat jopa kärjistäneet kriisejä.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.
Bändi pienellä lavalla

Bougainville on halunnut itsenäiseksi yli sata vuotta – Kansanäänestyksestä huolimatta lopullinen sana on emovaltiolla

Bougainvilleläisten halu itsenäisyyteen juontaa juurensa 1800-luvulta. Enemmistö asukkaista todennäköisesti valitsee itsenäisyyden, mutta uudella valtiolla olisi edessään vielä paljon haasteita. Esimerkiksi omia tuloja sillä on vähän.
Nainen pudottaa äänestyslipukkeen laatikkoon

Afrikkalaiset saavat vähemmän demokratiaa kuin haluaisivat, selviää kyselystä – Maanosan asukkaiden mielipiteet kiinnostavat nyt Eurooppaakin

Afrobarometri-mielipidemittaus paljastaa, mitä afrikkalaiset ajattelevat. Se kiinnostaa nyt myös maanosan ulkopuolella, sillä on tullut globaalin kilpailun näyttämö, sanoo ulkoministeriön Afrikka-politiikan asiantuntija Martti Eirola.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Sinisiä ilmapalloja, joissa EU:n lipun tähtiä

EU on lopettanut monien keskituloisten maiden kehitysavun – Köyhyystavoitteet uhkaavat vesittyä, varoittaa tutkija

EU on lopettanut kuluneella rahoituskaudella monien keskitulotason maiden tukemisen, koska se haluaa keskittyä köyhimpiin maihin. Suurin osa maailman köyhistä elää kuitenkin juuri keskituloisissa maissa ja avun lopettaminen voi vaikeuttaa köyhyyden poistamista, varoittaa aiheesta väitellyt Riina Pilke.
Indonesian presidentti Joko Widodo ihmismassan keskellä

Nationalismin kevät?

Brexitin ja Donald Trumpin presidentiksi nousun jälkeen on alettu uskoa, että populismi on kasvussa. Tämän kevään vaaleissa ympäri maailman todellinen kilpailu käydään kuitenkin nationalismin ja kansainvälisyysajattelun välillä, kirjoittaa The Economist -lehden entinen päätoimittaja Bill Emmott.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.
Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas

Palestiina aikoo hakea YK:n täysjäsenyyttä

Palestiinasta tuli tällä viikolla YK:n suurimman blokin, G77-ryhmän, puheenjohtajamaa. Ulkoministeri Riyad Al-Malikin mukaan se aikoo hakea myös YK:n täysjäsenyyttä, vaikka Yhdysvallat onkin ilmoittanut estävänsä sen.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.
Tilaa aihepiirin geopolitiikka RSS-syöte