Presidentinvaaliehdokkaat kohtasivat ulko- ja turvallisuuspoliittisessa paneelissa – Rajatoimista erimielisyyttä, globaali etelä jäi sivurooliin | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Presidentinvaaliehdokkaat kohtasivat ulko- ja turvallisuuspoliittisessa paneelissa – Rajatoimista erimielisyyttä, globaali etelä jäi sivurooliin

Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, sanoivat presidentinvaaliehdokkaat paneelikeskustelussa. Mika Aaltola (sit) korosti varustautumisen tärkeyttä, Jutta Urpilainen (sd) puolestaan muistutti viholliskuvien luomisen vaaroista.

Yhdeksän ihmistä istuu rivissä.

Kaikki yhdeksän ehdokasta osallistuivat ulko- ja turvallisuuspolittiseen vaalipaneeliin. Ehdokkaat vasemmalta alkaen: Mika Aaltola (sit), Li Andersson (vas), Sari Essayah (kd), Pekka Haavisto (vihr), Jussi Halla-Aho (ps), Harry Harkimo (liike nyt), Olli Rehn (kesk), Alexander Stubb (kok), Jutta Urpilainen (sd). Kuva: Teija Laakso.

Ukrainan sota, Suomen turvallisuustilanne ja rajatoimet hallitsivat odotetusti eilen järjestettyä ulko- ja turvallisuuspoliittista presidentinvaalipaneelin aihevalikoimaa.

Kaikki yhdeksän presidentinvaaliehdokasta osallistuivat paneeliin, jonka järjestivät Suomen YK-liitto, Paasikivi-seura, UKK-seura ja Helsingin yliopisto. 

Ehdokkaat kommentoivat toimittaja Kari Lumikeron juontamassa paneelissa muun muassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin sunnuntaina antamaa tv-haastattelua. Putin sanoi, ettei Suomen ja Venäjän suhteissa ole ollut aiemmin ongelmia, mutta nyt niitä tulee. Hän toisti aiemman ilmoituksensa siitä, että Venäjä perustaa uudelleen Leningradin sotilaspiirin. 

Ehdokkaat korostivat sitä, ettei Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa mutta olivat eri mieltä siitä, miten uhkiin pitää suhtautua.

”On tärkeää, ettei luoda turhaa paniikkitunnelmaa. Aina välillä kiertäessäni olen huomannut, että aika moni kantaa huolta siitä, että Suomeen tulisi jopa ihan muutaman vuoden sisällä sota. – Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta fakta on, että Suomen ja Venäjän suhteet ovat huonontuneet ja tämä pitää huomioida, kun teemme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa”, sanoi Li Andersson (vas).

Mika Aaltola (sit) taas sanoi, että huoli on oikeutettu ja se pitää muuttaa toiminnaksi. Hänen mielestään on lisättävä pelotevaikutusta ja käynnistettävä ”Pohjolan linnoitustyöt”.

Pekka Haaviston (vihr) mukaan Putinin ilmoitus osoittaa, ettei Venäjä suunnittele hyökkäystä Natoa vastaan ja että Suomen päätös liittyä Natoon oli siksi oikea. Hän muistutti myös Venäjän liittolaisten vähäisyydestä.

”Putinilla on pitkä pöytä, mutta sen ympärillä on aika vähän väkeä. Siellä on Pohjois-Korea, Eritrea ja muutama roistovaltio häntä tukemassa, mutta vahva kansainvälinen mielipide myös YK:ssa on tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja on samaa mieltä kanssamme siitä, että kansainvälisiä normeja on rikottu”, hän sanoi.

Alexander Stubb (kok) sekä Aaltola haastoivat Haavistoa alleviivaamalla Venäjän kumppanien merkitystä.

Ensimmäisessä Ukrainan sotaa käsitelleessä YK-äänestyksessä 35 maata pidättäytyi äänestämästä ja 4 äänesti Venäjän puolesta. Näissä 35 maassa asuu puolet maailman väestöstä. Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maista yksikään ei ole myöskään asettanut sanktioita Venäjää vastaan, Stubb muistutti.

Rajatilanteesta erimielisyyttä

Keskustelua herätti myös hallituksen päätös sulkea itäraja, vaikka kukaan ehdokkaista ei suoraan vastustanut rajan sulkemispäätöstä. 

Li Andersson ja Jutta Urpilainen (sd) muistuttivat Suomen ihmisoikeusvelvoitteista.

”Kun puolustetaan rajoja, on tärkeää puolustaa myös yhteiskunnalle tärkeitä arvoja, ja siihen liittyvät kansainväliset sopimukset ja velvoitteet, joihin olemme globaalisti sitoutuneet”, Urpilainen sanoi.

Hän sanoi kantavansa huolta myös siitä, että Suomessa saatetaan synnyttää viholliskuvia suomalaisten ja venäläisten välille.

”Näen vähän merkkejä myös tästä. Sen takia samaan aikaan, kun tuomitsemme nyky-Venäjän ja presidentti Putinin sotatoimet ja vaadimme heitä vastuuseen, on tärkeä sanoa niille venäläisille, jotka haluavat Venäjällä muutosta, että arvostamme heidän toimintaansa.”

Jussi Halla-aho (ps) puolestaan sanoi, ettei rajan sulkeminen johdu Venäjästä vaan siitä, miten Suomi tulkitsee kansainvälisiä sopimuksia ja EU-lainsäädäntöä. 

”Meidän pitää saattaa lainsäädäntömme ja turvapaikkakäytäntömme sellaiseen tilaan, että Venäjä ei voi käyttää siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita aseena meitä vastaan. Olemme luonnollisesti kansainvälisten sopimusten piirissä, ja niitä pitää noudattaa, mutta niiden soveltaminen on kuitenkin aina tulkintaa.”

Halla-ahon mukaan esimerkiksi Viro ja Puola ovat tulkinneet sopimuksia ja EU-lainsäädäntöä ”joustavammin ja luovemmin” ja siksi pystyneet ratkaisemaan ongelman. 

Puola on kuitenkin saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta päätöksen, jonka mukaan se rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimusta työntäessään turvapaikanhakijoita takaisin Valko-Venäjälle. Myös Viron käytännöt ovat saaneet ihmisoikeustoimijoilta kritiikkiä.

Päätään Halla-ahon kommenteille pudistellut Li Andersson sanoi, että on vaarallinen tulkinta, että ongelmana olisi kansainvälinen oikeus eikä Venäjän hybridioperaatio.

YK:ta tarvitaan

Vaalikeskustelun teemat keskittyivät Suomen lähialueisiin. Eniten globaalin etelän roolia nosti esiin Jutta Urpilainen. 

”Suuri huoli on, että sekä Ukrainan sota että konflikti Gazassa jakaa maailman länteen ja muihin. Globaalin etelän maat eivät näe Ukrainan sotaa samalla kuin me. Heille kyse on lännen ja idän, suurvaltojen, Venäjän ja Yhdysvaltojen, välisestä taistelusta, johon he eivät halua tulla osapuoliksi. Siksi on tärkeää, että samaan aikaan, kun tuetaan Ukrainaa, jatketaan tukea kehitysyhteistyön muodossa globaalin etelän maille, jolloin kumppanuus vahvistuu, eikä käännetä heille selkää.”

Globaaleista kysymyksistä eniten herätti keskustelua YK:n rooli rauhan aikaansaajana. Ehdokkaat olivat suhteellisen samanmielisiä siitä, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöksenteko on halvaantunut ja sitä pitäisi uudistaa. YK-järjestöjen toimintaa ja maailmanjärjestön roolia ylipäätään pidettiin kuitenkin tärkeänä. 

”Jos joku tänä päivänä saisi loistavan idean, että perustetaan järjestö, jonne tulisi USA, Kuuba, Iran, Pohjois-Korea jäseniksi, niin se idea ei lentäisi. Ei kannata hukata sitä mahdollisuutta, että meillä on tällainen järjestö. Sillä, että meillä on foorumi, jonne niin hyvikset kuin pahiksetkin aika ajoin kokoontuvat, on maailmanrauhaa edistävä vaikutus, se ei ole haitaksi”, Haavisto sanoi. 

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia