Uutiset Rasismi Suomessa

Kukaan ei tiedä, miten paljon viharikoksia Suomessa tapahtuu, sillä aina niitä eivät tunnista edes uhrit itse – Uusi sähköinen työkalu kerää tietoa

Vain pieni osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille, ja siksi niistä tiedetään vain vähän. Anti-Racist Forum -järjestössä kehitetään nyt matalan kynnyksen raportointityökalua osana oikeusministeriön hanketta. ”Jotkut kokevat häirintää päivittäin. Silloin voi käydä niin, että siihen tottuu”, kertoo koordinaattori Akunna Onwen.
Ylös nostetussa kädessä oleva kyltti, jossa lukee Black Lives Matter.
Ympäri maailman on tänä vuonna osoitettu mieltä rasismia vastaan yhdysvaltalaisen poliisin murhattua mustan George Floydin. (Kuva: Anthony Quintano / CC BY 2.0)

Antisemitistisiä graffiteja synagogan seinällä. Rasistisia solvauksia julkisissa liikennevälineissä. Vihapuhetta internetissä. Ei pääsyä sisään ravintolaan, koska kuuluu johonkin tiettyyn etniseen ryhmään. Ei saa palvelua kaupassa koska on vammainen. Uhataan väkivallalla seksuaalisen suuntautumisen vuoksi.

Nämä ovat esimerkkejä siitä, mitä kaikkea voi olla viharikos.

Sitä, miten paljon niitä Suomessa tapahtuu, keihin ne kohdistuvat ja miten niiden määrät kehittyvät, ei tiedetä, sillä vain pieni osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille.

”Ilmoituksen tekeminen voi tuntua vaikealta, tai pelätään että poliisi ei ota tosissaan. Traumaattisia kokemuksia ei välttämättä haluta raportoida poliisille. Moni ei edes tunnista olleensa viharikoksen uhri”, sanoo koordinaattori Akunna Onwen Anti-Racist Forum -järjestöstä (ARF).

Sen vuoksi Suomessa ollaan nyt kehittämässä matalan kynnyksen sähköistä raportointityökalua viharikosten ilmoittamiseksi ja tiedon keräämiseksi niistä. Kehitystyötä koordinoi ARF, ja sitä tehdään yhteistyössä eri vähemmistöjen ja viharikosten uhrien kanssa tekemisissä olevien järjestöjen kanssa.

Viharikokset kohdistuvat vähemmistöihin

Viharikosten raportointityökalun kehittäminen on osa oikeusministeriön koordinoimaa Tiedolla vihaa vastaan -hanketta. Anti-Racist Forumin lisäksi hankkeessa ovat mukana myös sisäministeriö ja Poliisiammattikorkeakoulu sekä Centre for Peace Studies Kroatiassa ja irlantilainen Irish Network Against Racism.

ARF kehittää sähköistä työkalua Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin viharikosraportointityökalun pohjalta yhdessä kroatialaisten ja irlantilaisten kumppanien kanssa. Pilottivaiheen jälkeen työkalu voidaan ottaa käyttöön myös muualla Euroopassa.

Raportointityökalu eli sähköinen lomake, jolla viharikoksista voi ilmoittaa, tulee verkkoon, mutta sen jakelussa välikäsinä toimivat vähemmistöjen kanssa työskentelevät järjestöt.

”Järjestöjen kautta voimme tavoittaa myös niitä ryhmiä, joissa aliraportointia on eniten.”

Tutkimusten mukaan viharikoksia ja vihapuhetta kohtaavat hyvin monet vähemmistöt Suomessa, Onwen sanoo. Esimerkiksi vammaisiin kohdistuu paljon syrjintää ja transihmisiin väkivaltaa. Rasistinen motiivi on viharikoksissa yleinen.

”Jotkut kokevat häirintää päivittäin. Silloin voi käydä niin, että siihen tottuu. Jos saa vaikka vihapostia joka päivä, harva tekee joka kerta ilmoituksen poliisille, vaikka se tärkeää olisikin.”

Matalan kynnyksen raportointityökalulle on Onwenin mukaan tarvetta, jotta viharikosten määrästä, laadusta ja syistä saataisiin täsmällisempää tietoa.

Tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua

Etyjin määritelmän mukaan viharikos on rikos, jossa motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta, elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.

”Vihapuhe vaikuttaa meidän yhteiskuntaamme luultavasti paljon negatiivisemmin kuin osaamme ajatella. Tämä on laaja yhteiskunnallinen ongelma, jonka ratkomiseksi tarvitaan monien eri tahojen yhteistyötä”, Onwen sanoo.

Onwenin mielestä viharikoksia ei Suomessa oteta tarpeeksi vakavasti. Siitä kertoo osaltaan se, että niitä ei usein tunnisteta.

Tosin Suomi ei ole viharikosten suhteen poikkeus, vaan ongelma on globaali. Esimerkiksi vihapuhe internetissä on yleistä kaikkialla.

Viharikosten taustalta löytyy usein monenlaista henkistä ja yhteiskunnallista pahoinvointia – rasismia, homofobiaa, islamofobiaa, transfobiaa, ksenofobiaa eli muukalaisvihaa ja ableismia eli vammaisiin kohdistuvaa syrjintää, Onwen luettelee – ja siksi niiden kitkemiseksi ei ole olemassa yksinkertaista reseptiä.

”Se että kerätään tietoa siitä mitä oikeasti tapahtuu, on tosi tärkeää. Mutta pitää myös tukea niitä, jotka vihapuhetta ja -rikoksia kokevat. Lisäksi tarvitaan paljon koulutusta ja aiheen nostamista esiin esimerkiksi kouluissa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.”

Toisaalta ministeriöiden ja valtion tasolta koordinoidut hankkeet, kuten Tiedolla vihaa vastaan ja sitä edeltänyt Against Hate, osoittavat että ollaan menossa oikeaan suuntaan, Onwen sanoo.

Rasismi Suomessa ihmisoikeudetrasismieriarvoisuuskansalaisyhteiskunta Suomi

Kommentit

Lähettänyt Henkka (ei varmistettu) 13.8.2020 - 17:47

Miksi listalta puuttuu kristofobia? Nimittäin kristitty voi jopa menettää henkensä eikä vain koe syrjintää. Vai keskitytäänkö tässä vain länsimaihin, joissa todennäköisesti todellinen syrjintä on pienintä maapallolla.

Lue myös

Kirjoituskone, jonka paperissa teksti Black Lives Matter.

Rasismi on rakenteellinen ongelma, mutta Suomessa se nähdään usein vain yksittäisten ”pahisten” syntinä – Helsingin opetushenkilökunta saa nyt koulutusta antirasistisesta työotteesta

Helsingissä on järjestetty viime syksystä alkaen koulutuksia, joissa opetushenkilökunta opettelee tunnistamaan rakenteellista rasismia ja puuttumaan siihen. Aihe on vaikea ja aiheuttaa monille häpeän tunteita, mutta negatiivisistakin tunteista voi oppia, neuvoo Rauhankasvatusinstituutin kouluttaja Akunna Onwen.
Ihmisiä ringissä keskustelemassa

Uudet kampanjat yrittävät puuttua vastakkainasetteluja korostavaan keskustelukulttuuriin – Ovatko suomalaiset oikeasti unohtaneet empatian taidon?

Kansalaisjärjestöt järjestävät nyt kohtaamiskahviloita ja kehittävät uusia tapoja ilmaista empatiaa. Tavoitteena on vaikuttaa julkiseen keskusteluun, joka tutkimuksen mukaan on niin repivää, että osa suomalaisista ei halua enää osallistua siihen.
Lähes tyhjän metrovaunun penkkejä

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä kampanjoidaan syrjintää vastaan seuraavien kahden viikon ajan

Ihmisoikeusliiton ja joukkoliikenteen palveluntarjoajien kampanja kehottaa aikuisia puuttumaan etenkin nuorten kohtamaan rasismiin ja seksuaaliseen häirintään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Sairaanhoitaja ja potilas kirjoituspöydän ääressä.

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä

57 maata kattavan tutkimuksen mukaan yli puolella naisista ei ole täyttä kehollista itsemääräämisoikeutta. Sen pitäisi järkyttää meitä kaikkia, sanoo YK:n väestörahasto Unfpan pääjohtaja Natalia Kanem.
Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Vuohia kumartuneina juomaan kaukalosta.

Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan

Somaliassa on jälleen saatu keskimääräistä vähemmän sadetta. Veden hinta on noussut nopeasti ja karja joutuu etsimään laidunmaata yhä kauempaa. Pelkona on täysi katastrofi, sillä aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia on vienyt monet jo valmiiksi äärirajoille.
Musta hijab-huivi mallinuken päässä.

Ranskan uusi huivikielto uhkaa uskonnonvapautta globaalisti

Ranskan senaatin edustajat ovat äänestäneet uuden, muslimien pukeutumista rajoittavan lain puolesta. Taustalla on ajatus siitä, että naiset saisivat pukeutua miten haluavat ilman miesten pakottamista. Tämä periaate kuitenkin olettaa jo itsessään naisten ja tyttöjen olevan voimattomia miestensä edessä, mikä puolestaan taistelee tasa-arvoa vastaan, kirjoittavat Salaado ja Faisa Qasim.

Tuoreimmat

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä
Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin
Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä