Uutiset Rasismi

Kukaan ei tiedä, miten paljon viharikoksia Suomessa tapahtuu, sillä aina niitä eivät tunnista edes uhrit itse – Uusi sähköinen työkalu kerää tietoa

Vain pieni osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille, ja siksi niistä tiedetään vain vähän. Anti-Racist Forum -järjestössä kehitetään nyt matalan kynnyksen raportointityökalua osana oikeusministeriön hanketta. ”Jotkut kokevat häirintää päivittäin. Silloin voi käydä niin, että siihen tottuu”, kertoo koordinaattori Akunna Onwen.
Ylös nostetussa kädessä oleva kyltti, jossa lukee Black Lives Matter.
Ympäri maailman on tänä vuonna osoitettu mieltä rasismia vastaan yhdysvaltalaisen poliisin murhattua mustan George Floydin. (Kuva: Anthony Quintano / CC BY 2.0)

Antisemitistisiä graffiteja synagogan seinällä. Rasistisia solvauksia julkisissa liikennevälineissä. Vihapuhetta internetissä. Ei pääsyä sisään ravintolaan, koska kuuluu johonkin tiettyyn etniseen ryhmään. Ei saa palvelua kaupassa koska on vammainen. Uhataan väkivallalla seksuaalisen suuntautumisen vuoksi.

Nämä ovat esimerkkejä siitä, mitä kaikkea voi olla viharikos.

Sitä, miten paljon niitä Suomessa tapahtuu, keihin ne kohdistuvat ja miten niiden määrät kehittyvät, ei tiedetä, sillä vain pieni osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille.

”Ilmoituksen tekeminen voi tuntua vaikealta, tai pelätään että poliisi ei ota tosissaan. Traumaattisia kokemuksia ei välttämättä haluta raportoida poliisille. Moni ei edes tunnista olleensa viharikoksen uhri”, sanoo koordinaattori Akunna Onwen Anti-Racist Forum -järjestöstä (ARF).

Sen vuoksi Suomessa ollaan nyt kehittämässä matalan kynnyksen sähköistä raportointityökalua viharikosten ilmoittamiseksi ja tiedon keräämiseksi niistä. Kehitystyötä koordinoi ARF, ja sitä tehdään yhteistyössä eri vähemmistöjen ja viharikosten uhrien kanssa tekemisissä olevien järjestöjen kanssa.

Viharikokset kohdistuvat vähemmistöihin

Viharikosten raportointityökalun kehittäminen on osa oikeusministeriön koordinoimaa Tiedolla vihaa vastaan -hanketta. Anti-Racist Forumin lisäksi hankkeessa ovat mukana myös sisäministeriö ja Poliisiammattikorkeakoulu sekä Centre for Peace Studies Kroatiassa ja irlantilainen Irish Network Against Racism.

ARF kehittää sähköistä työkalua Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin viharikosraportointityökalun pohjalta yhdessä kroatialaisten ja irlantilaisten kumppanien kanssa. Pilottivaiheen jälkeen työkalu voidaan ottaa käyttöön myös muualla Euroopassa.

Raportointityökalu eli sähköinen lomake, jolla viharikoksista voi ilmoittaa, tulee verkkoon, mutta sen jakelussa välikäsinä toimivat vähemmistöjen kanssa työskentelevät järjestöt.

”Järjestöjen kautta voimme tavoittaa myös niitä ryhmiä, joissa aliraportointia on eniten.”

Tutkimusten mukaan viharikoksia ja vihapuhetta kohtaavat hyvin monet vähemmistöt Suomessa, Onwen sanoo. Esimerkiksi vammaisiin kohdistuu paljon syrjintää ja transihmisiin väkivaltaa. Rasistinen motiivi on viharikoksissa yleinen.

”Jotkut kokevat häirintää päivittäin. Silloin voi käydä niin, että siihen tottuu. Jos saa vaikka vihapostia joka päivä, harva tekee joka kerta ilmoituksen poliisille, vaikka se tärkeää olisikin.”

Matalan kynnyksen raportointityökalulle on Onwenin mukaan tarvetta, jotta viharikosten määrästä, laadusta ja syistä saataisiin täsmällisempää tietoa.

Tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua

Etyjin määritelmän mukaan viharikos on rikos, jossa motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta, elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.

”Vihapuhe vaikuttaa meidän yhteiskuntaamme luultavasti paljon negatiivisemmin kuin osaamme ajatella. Tämä on laaja yhteiskunnallinen ongelma, jonka ratkomiseksi tarvitaan monien eri tahojen yhteistyötä”, Onwen sanoo.

Onwenin mielestä viharikoksia ei Suomessa oteta tarpeeksi vakavasti. Siitä kertoo osaltaan se, että niitä ei usein tunnisteta.

Tosin Suomi ei ole viharikosten suhteen poikkeus, vaan ongelma on globaali. Esimerkiksi vihapuhe internetissä on yleistä kaikkialla.

Viharikosten taustalta löytyy usein monenlaista henkistä ja yhteiskunnallista pahoinvointia – rasismia, homofobiaa, islamofobiaa, transfobiaa, ksenofobiaa eli muukalaisvihaa ja ableismia eli vammaisiin kohdistuvaa syrjintää, Onwen luettelee – ja siksi niiden kitkemiseksi ei ole olemassa yksinkertaista reseptiä.

”Se että kerätään tietoa siitä mitä oikeasti tapahtuu, on tosi tärkeää. Mutta pitää myös tukea niitä, jotka vihapuhetta ja -rikoksia kokevat. Lisäksi tarvitaan paljon koulutusta ja aiheen nostamista esiin esimerkiksi kouluissa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.”

Toisaalta ministeriöiden ja valtion tasolta koordinoidut hankkeet, kuten Tiedolla vihaa vastaan ja sitä edeltänyt Against Hate, osoittavat että ollaan menossa oikeaan suuntaan, Onwen sanoo.

Rasismi ihmisoikeudetrasismieriarvoisuuskansalaisyhteiskunta Suomi

Kommentit

Lähettänyt Henkka (ei varmistettu) 13.8.2020 - 17:47

Miksi listalta puuttuu kristofobia? Nimittäin kristitty voi jopa menettää henkensä eikä vain koe syrjintää. Vai keskitytäänkö tässä vain länsimaihin, joissa todennäköisesti todellinen syrjintä on pienintä maapallolla.

Lue myös

Mielenosoittajia Black Lives Matter -kylttien kera.

YK perusti uuden toimielimen rasismin kitkemiseksi – Myös poliisiväkivallan juurisyitä aiotaan tutkia

YK on perustanut uuden ”afrikkalaista alkuperää olevien foorumin” rasismin kitkemiseksi sekä erillisen tutkijapaneelin selvittämään rasistista poliisiväkivaltaa. Taustalla on muun muassa Yhdysvallassa aktivoitunut Black Lives Matter -liike.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muillekin maille, joissa enemmistö väestöstä on valkoihoisia. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä, ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Kirjoituskone, jonka paperissa teksti Black Lives Matter.

Rasismi on rakenteellinen ongelma, mutta Suomessa se nähdään usein vain yksittäisten ”pahisten” syntinä – Helsingin opetushenkilökunta saa nyt koulutusta antirasistisesta työotteesta

Helsingissä on järjestetty viime syksystä alkaen koulutuksia, joissa opetushenkilökunta opettelee tunnistamaan rakenteellista rasismia ja puuttumaan siihen. Aihe on vaikea ja aiheuttaa monille häpeän tunteita, mutta negatiivisistakin tunteista voi oppia, neuvoo Rauhankasvatusinstituutin kouluttaja Akunna Onwen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää