Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Vuoden pakolaiset haluavat edistää kotoutumista ja torjua rasismia – ”Jokaisella suomalaisella perheellä pitäisi olla ystävänä maahanmuuttajaperhe”

Yhdeksän lapsen äiti Farhia Abdi sekä YouTubessa koronaohjeita jakava Kordnejad Ebrahimi ovat saaneet Suomen Pakolaisavun Vuoden pakolainen -tunnustuksen.
Mies ja nainen kukkakimppujen kera puolilähikuvassa.
Farhia Abdi (vas.) haluaa vuoden pakolaisena kannustaa etenkin yksinhuoltajaäitejä. Kordnejad Ebrahimi painottaa kielen oppimisen merkitystä kotoutumisessa. (Kuva: Teija Laakso)

Suomen Pakolaisapu on valinnut vuoden 2020 pakolaisiksi helsinkiläisen perhetyöntekijän Farhia Abdin, 47, sekä raisiolaisen asiointitulkin Kordnejad Ebrahimin, 44.

Pakolaisapu on valinnut vuoden pakolaisnaisen vuodesta 1998  ja pakolaismiehen vuodesta 2016 alkaen. Tunnustuksen tarkoituksena on nostaa esiin erityisen inspiroivia ja aktiivisia maahanmuuttajia, jotka voivat toimia esimerkkeinä muillekin.

Vuoden pakolaisnaiseksi valittu Farhia Abdi tuli Suomeen vuonna 2008 pakolaisena Somaliasta nuorimman lapsensa kanssa. Myöhemmin hän sai myös muut seitsemän alaikäistä lastaan Suomeen.

Nykyisin hän työskentelee muistisairaiden ikäihmisten hoitajana palvelutalossa sekä perhetyöntekijänä monikulttuurisessa perhetyössä. Lisäksi Abdi pyörittää hyvinvointipalveluyritystä ja toimii aktiivisesti järjestöissä.

”Haluan tukea etenkin nuoria sekä yksinhuoltajaäitejä. Haasteena on, että monet heistä eivät pääse lastenhoito-ongelmien takia opiskelemaan suomea. Moni myös tulee maasta, jossa tytöt eivät opiskele lainkaan eivätkä osaa lukea tai kirjoittaa. He tarvitsevat kannustusta”, Abdi sanoo.

Vuoden pakolaismieheksi valittu Iranin kurdi Kordnejad Ebrahimi puolestaan tuli Suomeen Turkin kautta kiintiöpakolaisena vuonna 2006. Hän työskentelee asiointitulkkina. Vapaa-ajallaan hän tekee sovittelutyötä sekä julkaisee YouTubessa videoita, joilla opetetaan kurdeille suomea, suomalaista tapakulttuuria sekä koronavarautumista.

Ebrahimi haluaa tuoda esiin etenkin kielitaidon merkityksen kotoutumisessa sekä herättää keskustelua rasismista. Hän on huolissaan etenkin yhteiskunnassa tapahtuvasta vihapuheesta, joka ulottuu vallan ylimmille portaille asti.

”Ihmisten kutsuminen vieraslajiksi ei auta mitään vaan vain lisää konflikteja ja ongelmia yhteiskunnassa. Meidän pitää pohtia enemmän sitä, miten julkista keskustelua käydään”, hän sanoo.

Myös Abdi kertoo kokeneensa rasismia paljon ja pitävänsä erityisen surullisena sitä, kun sitä tapahtuu viranomaisten taholta ja työpaikoilla. Häntä huolettavat etenkin Suomessa syntyneet tai Suomeen lapsina tulleista maahanmuuttajien jälkeläisistä, jotka kertovat esimerkiksi vartijoiden tai vaikkapa joukkoliikennetarkastajien harjoittamasta rasismista.

”Nuoret kertovat esimerkiksi epäasiallisesta kielenkäytöstä, ja se on todella vaikeaa.”

Maahanmuuttajien osaamista hyödynnettävä

Sujuvaa suomea puhuvat ja nopeasti työllistyneet Ebrahimi ja Abdi ovat hyviä esimerkkejä onnistuneesta kotoutumisesta, jonka reseptiä Suomessa jatkuvasti etsitään. Heidän mukaansa avain kotoutumiseen on kielen opettelu ja naapureihin tutustuminen.

Suomen kotouttamisjärjestelmässä on heidän mukaansa myös parannettavaa. Sosiaalityön pitäisi ottaa paremmin huomioon etenkin traumoista kärsivät lapset ja nuoret, Abdi sanoo.

”Majoitus, asunto ja ruoka eivät riitä, vaan lapset tarvitsevat usein myös valtavasti psyykkistä apua”, hän huomauttaa.

Heidän mielestään myös maahanmuuttajien omaa osaamista pitäisi käyttää enemmän kotoutumisessa. Esimerkiksi Abdi on ollut mukana työparityössä, jossa toinen osapuoli on kantasuomalainen ja toinen toimii kieli- ja kulttuuriavustajana.

”Ne, jotka ovat asuneet Suomessa kauemmin, ovat koulutettuja, ja heillä on kokemusta ja voivat olla parempia asiantuntijoita kuin kantasuomalaiset”, Ebrahimi sanoo.

Myös tavalliset suomalaiset voivat tehdä enemmän kotoutumisen vahvistamiseksi.

”Jokaisella suomalaisella perheellä pitäisi olla ystävänä maahanmuuttajaperhe. Tutustukaa heihin! Suurin osa on rehellisiä ja tekee kovasti töitä”, Ebrahimi muistuttaa.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuus Suomi Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kengät asvaltilla, taustalla meri.

Tuhannet siirtolaiset elävät surkeissa oloissa kuukausi Morian vastaanottokeskuksen palon jälkeen – Ihmiset pesytyvät meressä eikä kaikissa teltoissa ole lattiaa

Lesboksen saaren uudessa hätämajoituskeskuksessa ei ole suihkuja ja asukkaat kaivavat itse ojia välttääkseen telttojen tulvimisen. Järjestöt vaativat lisäämään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden siirtoja Manner-Kreikkaan ja muualle Eurooppaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Veneitä joen rannassa.

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Nainen työpöydän ääressä kirjoittamassa.

Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee

Naisvaltainen ala ja naispotilaiden tarpeet jäävät usein huomiotta. Se on yksi syy siihen, että maailmassa on liian vähän kätilöitä, selviää Unfpan raportista.

Tuoreimmat

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”