Vuoden pakolaiset haluavat edistää kotoutumista ja torjua rasismia – ”Jokaisella suomalaisella perheellä pitäisi olla ystävänä maahanmuuttajaperhe” | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Vuoden pakolaiset haluavat edistää kotoutumista ja torjua rasismia – ”Jokaisella suomalaisella perheellä pitäisi olla ystävänä maahanmuuttajaperhe”

Yhdeksän lapsen äiti Farhia Abdi sekä YouTubessa koronaohjeita jakava Kordnejad Ebrahimi ovat saaneet Suomen Pakolaisavun Vuoden pakolainen -tunnustuksen.

Mies ja nainen kukkakimppujen kera puolilähikuvassa.

Farhia Abdi (vas.) haluaa vuoden pakolaisena kannustaa etenkin yksinhuoltajaäitejä. Kordnejad Ebrahimi painottaa kielen oppimisen merkitystä kotoutumisessa. Kuva: Teija Laakso.

Suomen Pakolaisapu on valinnut vuoden 2020 pakolaisiksi helsinkiläisen perhetyöntekijän Farhia Abdin, 47, sekä raisiolaisen asiointitulkin Kordnejad Ebrahimin, 44.

Pakolaisapu on valinnut vuoden pakolaisnaisen vuodesta 1998  ja pakolaismiehen vuodesta 2016 alkaen. Tunnustuksen tarkoituksena on nostaa esiin erityisen inspiroivia ja aktiivisia maahanmuuttajia, jotka voivat toimia esimerkkeinä muillekin.

Vuoden pakolaisnaiseksi valittu Farhia Abdi tuli Suomeen vuonna 2008 pakolaisena Somaliasta nuorimman lapsensa kanssa. Myöhemmin hän sai myös muut seitsemän alaikäistä lastaan Suomeen.

Nykyisin hän työskentelee muistisairaiden ikäihmisten hoitajana palvelutalossa sekä perhetyöntekijänä monikulttuurisessa perhetyössä. Lisäksi Abdi pyörittää hyvinvointipalveluyritystä ja toimii aktiivisesti järjestöissä.

”Haluan tukea etenkin nuoria sekä yksinhuoltajaäitejä. Haasteena on, että monet heistä eivät pääse lastenhoito-ongelmien takia opiskelemaan suomea. Moni myös tulee maasta, jossa tytöt eivät opiskele lainkaan eivätkä osaa lukea tai kirjoittaa. He tarvitsevat kannustusta”, Abdi sanoo.

Vuoden pakolaismieheksi valittu Iranin kurdi Kordnejad Ebrahimi puolestaan tuli Suomeen Turkin kautta kiintiöpakolaisena vuonna 2006. Hän työskentelee asiointitulkkina. Vapaa-ajallaan hän tekee sovittelutyötä sekä julkaisee YouTubessa videoita, joilla opetetaan kurdeille suomea, suomalaista tapakulttuuria sekä koronavarautumista.

Ebrahimi haluaa tuoda esiin etenkin kielitaidon merkityksen kotoutumisessa sekä herättää keskustelua rasismista. Hän on huolissaan etenkin yhteiskunnassa tapahtuvasta vihapuheesta, joka ulottuu vallan ylimmille portaille asti.

”Ihmisten kutsuminen vieraslajiksi ei auta mitään vaan vain lisää konflikteja ja ongelmia yhteiskunnassa. Meidän pitää pohtia enemmän sitä, miten julkista keskustelua käydään”, hän sanoo.

Myös Abdi kertoo kokeneensa rasismia paljon ja pitävänsä erityisen surullisena sitä, kun sitä tapahtuu viranomaisten taholta ja työpaikoilla. Häntä huolettavat etenkin Suomessa syntyneet tai Suomeen lapsina tulleista maahanmuuttajien jälkeläisistä, jotka kertovat esimerkiksi vartijoiden tai vaikkapa joukkoliikennetarkastajien harjoittamasta rasismista.

”Nuoret kertovat esimerkiksi epäasiallisesta kielenkäytöstä, ja se on todella vaikeaa.”

Maahanmuuttajien osaamista hyödynnettävä

Sujuvaa suomea puhuvat ja nopeasti työllistyneet Ebrahimi ja Abdi ovat hyviä esimerkkejä onnistuneesta kotoutumisesta, jonka reseptiä Suomessa jatkuvasti etsitään. Heidän mukaansa avain kotoutumiseen on kielen opettelu ja naapureihin tutustuminen.

Suomen kotouttamisjärjestelmässä on heidän mukaansa myös parannettavaa. Sosiaalityön pitäisi ottaa paremmin huomioon etenkin traumoista kärsivät lapset ja nuoret, Abdi sanoo.

”Majoitus, asunto ja ruoka eivät riitä, vaan lapset tarvitsevat usein myös valtavasti psyykkistä apua”, hän huomauttaa.

Heidän mielestään myös maahanmuuttajien omaa osaamista pitäisi käyttää enemmän kotoutumisessa. Esimerkiksi Abdi on ollut mukana työparityössä, jossa toinen osapuoli on kantasuomalainen ja toinen toimii kieli- ja kulttuuriavustajana.

”Ne, jotka ovat asuneet Suomessa kauemmin, ovat koulutettuja, ja heillä on kokemusta ja voivat olla parempia asiantuntijoita kuin kantasuomalaiset”, Ebrahimi sanoo.

Myös tavalliset suomalaiset voivat tehdä enemmän kotoutumisen vahvistamiseksi.

”Jokaisella suomalaisella perheellä pitäisi olla ystävänä maahanmuuttajaperhe. Tutustukaa heihin! Suurin osa on rehellisiä ja tekee kovasti töitä”, Ebrahimi muistuttaa.

Lisää uusi kommentti