Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Vuoden pakolaiset haluavat edistää kotoutumista ja torjua rasismia – ”Jokaisella suomalaisella perheellä pitäisi olla ystävänä maahanmuuttajaperhe”

Yhdeksän lapsen äiti Farhia Abdi sekä YouTubessa koronaohjeita jakava Kordnejad Ebrahimi ovat saaneet Suomen Pakolaisavun Vuoden pakolainen -tunnustuksen.
Mies ja nainen kukkakimppujen kera puolilähikuvassa.
Farhia Abdi (vas.) haluaa vuoden pakolaisena kannustaa etenkin yksinhuoltajaäitejä. Kordnejad Ebrahimi painottaa kielen oppimisen merkitystä kotoutumisessa. (Kuva: Teija Laakso)

Suomen Pakolaisapu on valinnut vuoden 2020 pakolaisiksi helsinkiläisen perhetyöntekijän Farhia Abdin, 47, sekä raisiolaisen asiointitulkin Kordnejad Ebrahimin, 44.

Pakolaisapu on valinnut vuoden pakolaisnaisen vuodesta 1998  ja pakolaismiehen vuodesta 2016 alkaen. Tunnustuksen tarkoituksena on nostaa esiin erityisen inspiroivia ja aktiivisia maahanmuuttajia, jotka voivat toimia esimerkkeinä muillekin.

Vuoden pakolaisnaiseksi valittu Farhia Abdi tuli Suomeen vuonna 2008 pakolaisena Somaliasta nuorimman lapsensa kanssa. Myöhemmin hän sai myös muut seitsemän alaikäistä lastaan Suomeen.

Nykyisin hän työskentelee muistisairaiden ikäihmisten hoitajana palvelutalossa sekä perhetyöntekijänä monikulttuurisessa perhetyössä. Lisäksi Abdi pyörittää hyvinvointipalveluyritystä ja toimii aktiivisesti järjestöissä.

”Haluan tukea etenkin nuoria sekä yksinhuoltajaäitejä. Haasteena on, että monet heistä eivät pääse lastenhoito-ongelmien takia opiskelemaan suomea. Moni myös tulee maasta, jossa tytöt eivät opiskele lainkaan eivätkä osaa lukea tai kirjoittaa. He tarvitsevat kannustusta”, Abdi sanoo.

Vuoden pakolaismieheksi valittu Iranin kurdi Kordnejad Ebrahimi puolestaan tuli Suomeen Turkin kautta kiintiöpakolaisena vuonna 2006. Hän työskentelee asiointitulkkina. Vapaa-ajallaan hän tekee sovittelutyötä sekä julkaisee YouTubessa videoita, joilla opetetaan kurdeille suomea, suomalaista tapakulttuuria sekä koronavarautumista.

Ebrahimi haluaa tuoda esiin etenkin kielitaidon merkityksen kotoutumisessa sekä herättää keskustelua rasismista. Hän on huolissaan etenkin yhteiskunnassa tapahtuvasta vihapuheesta, joka ulottuu vallan ylimmille portaille asti.

”Ihmisten kutsuminen vieraslajiksi ei auta mitään vaan vain lisää konflikteja ja ongelmia yhteiskunnassa. Meidän pitää pohtia enemmän sitä, miten julkista keskustelua käydään”, hän sanoo.

Myös Abdi kertoo kokeneensa rasismia paljon ja pitävänsä erityisen surullisena sitä, kun sitä tapahtuu viranomaisten taholta ja työpaikoilla. Häntä huolettavat etenkin Suomessa syntyneet tai Suomeen lapsina tulleista maahanmuuttajien jälkeläisistä, jotka kertovat esimerkiksi vartijoiden tai vaikkapa joukkoliikennetarkastajien harjoittamasta rasismista.

”Nuoret kertovat esimerkiksi epäasiallisesta kielenkäytöstä, ja se on todella vaikeaa.”

Maahanmuuttajien osaamista hyödynnettävä

Sujuvaa suomea puhuvat ja nopeasti työllistyneet Ebrahimi ja Abdi ovat hyviä esimerkkejä onnistuneesta kotoutumisesta, jonka reseptiä Suomessa jatkuvasti etsitään. Heidän mukaansa avain kotoutumiseen on kielen opettelu ja naapureihin tutustuminen.

Suomen kotouttamisjärjestelmässä on heidän mukaansa myös parannettavaa. Sosiaalityön pitäisi ottaa paremmin huomioon etenkin traumoista kärsivät lapset ja nuoret, Abdi sanoo.

”Majoitus, asunto ja ruoka eivät riitä, vaan lapset tarvitsevat usein myös valtavasti psyykkistä apua”, hän huomauttaa.

Heidän mielestään myös maahanmuuttajien omaa osaamista pitäisi käyttää enemmän kotoutumisessa. Esimerkiksi Abdi on ollut mukana työparityössä, jossa toinen osapuoli on kantasuomalainen ja toinen toimii kieli- ja kulttuuriavustajana.

”Ne, jotka ovat asuneet Suomessa kauemmin, ovat koulutettuja, ja heillä on kokemusta ja voivat olla parempia asiantuntijoita kuin kantasuomalaiset”, Ebrahimi sanoo.

Myös tavalliset suomalaiset voivat tehdä enemmän kotoutumisen vahvistamiseksi.

”Jokaisella suomalaisella perheellä pitäisi olla ystävänä maahanmuuttajaperhe. Tutustukaa heihin! Suurin osa on rehellisiä ja tekee kovasti töitä”, Ebrahimi muistuttaa.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuus Suomi Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.