Uutiset

Kehityskysymyksiä käsittelevää journalismia tarvitaan yhä, uskoo IPS-uutistoimistoa yli 30 vuotta luotsannut Milla Sundström – ”Ihmisten toiveet ja tarpeet ovat samanlaisia joka paikassa”

Suomen IPS on poikkeuksellinen uutistoimisto: se tarjoaa suomalaismedioille kehitysmaiden toimittajien artikkeleita kehitysmaiden arjesta. Nyt median ahdinko ja klikkijournalismin nousu uhkaavat sen tulevaisuutta. Toimittaja Milla Sundström kokosi uutistoimiston historiikin.
Nainen puolilähikuvassa.
Milla Sundström aloitti työt Suomen IPS:ssä vuonna 1988. Eläkkeelle jääntinsä jälkeen hän on toiminut yhdistyksen sihteerinä ja rahastonhoitajana. (Kuva: Teija Laakso)

Äänen antaminen äänettömille. Tiedon levittäminen kehitysmaiden oloista. Maapallon pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon välisten tiedonvälitysvirtojen tasapainottaminen.

Ne olivat tavoitteita, jotka myös toimittaja Milla Sundström allekirjoitti tullessaan töihin uutistoimisto Suomen IPS:ään vuonna 1988.

”Toimintamme tavoitteena oli maailman parantaminen. Journalismin avulla haluttiin kohentaa kehitysmaiden ihmisten oloja ja kehitysmaiden asemaa maailmassa”, Sundström muistelee.

Sundström luotsasi Suomen IPS:n toimintaa 31 vuoden ajan ennen jäämistään eläkkeelle viime vuonna. Nyt hän on koonnut sen 35-vuotisen historian kirjaksi, joka julkaistiin kesäkuussa. Se kertoo uutistoimiston tarinan, joka on nyt vaarassa tulla päätökseensä rahoituspulan ja median murroksen takia.

Kehitysaiheista journalismia tarvitaan silti yhä, uskoo Sundström.

”Globalisaatio on kutistanut maapallon, mutta samaan aikaan on isoja alueita, jotka unohdetaan kokonaan. Näistä asioista kertomisesta on tullut entistä tärkeämpää.”

”Meidän ei tarvitse päsmäröidä”

Suomen IPS ja sen vuonna 1964 Roomassa perustettu kansainvälinen kattojärjestö IPS (Inter Press Service) on journalismin kentällä poikkeuksellinen toimija.

IPS julkaisee kehitystä ja globaaleja kysymyksiä käsitteleviä artikkeleita netissä ja myy niitä julkaistavaksi kehitys- ja teollisuusmaiden medioissa – muun muassa Maailma.netissä. Tavoitteena ei ole tuottaa voittoa vaan ”edistää rauhaa ja kehitystä tiedonvälityksen avulla”.

Kuulostaa varsin idealistiselta.

”Sitä se on. Siksi onkin niin hämmästyttävää, että IPS on vielä hengissä. Se osoittaa, että jotain tilausta tälle on ollut”, Sundström vastaa.

IPS:n juttujen toimittajat ovat kotoisin kehitysmaista, mikä länsimaisessa mediassa on harvinaista. Kehitysmaiden edustajat ovat myös kansainvälisen IPS:n hallituksessa enemmistönä.

”Me lähdemme siitä, että kehitysmaiden asukkaat pystyvät tekemään asioita ihan yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin me. Meidän ei tarvitse olla päsmäröimässä näitä asioita. Paikallisilla toimittajilla on myös paremmat taustatiedot, koska he tuntevat kulttuurin perin pohjin”, Sundström sanoo.

IPS:n aihevalikoima poikkeaa perinteisestä ulkomaanjournalismista. Juttu voi käsitellä vaikkapa ilmastoälykästä viljelyä Eswatinissa tai maatuvien terveyssiteiden keksijöitä Intiassa. Aiheet ovat suurelle yleisölle tuntemattomia, mutta se on tarkoituskin.

”Ruohonjuuritason elämän kytkeminen globaaleihin kysymyksiin on IPS:n perusidea ja ohjenuora”, Sundström kertoo.

Periaatteisiin kuuluu myös, että jutuissa ei ylikorosteta kriisejä, ongelmia käsitellään rakentavasti ja opettavaista asennetta vältellään.

Vastapainoa perinteiselle journalismille

Suomen IPS:n historia alkaa vuodesta 1985, jolloin aiheesta kiinnostuneet opiskelijat ja toimittajat perustivat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan suojissa Suomen IPS ry:n. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Ylioppilaslehden päätoimittaja, nykyinen STT:n toimitusjohtaja Kimmo Pietinen.

Etelä-Suomen Sanomissa ulkomaantoimittajana työskennellyt Sundström kaipasi työltään muutakin kuin suurvaltasuhteiden seuraamista. Hän haki uutistoimistoon töihin heti ensimmäisessä rekrytoinnissa mutta ei tullut valituksi.

Lopulta vuonna 1988 tärppäsi. Sundströmin työhön kuului valikoida, suomentaa ja editoida jutut sellaisiksi, että ne sopivat suomalaiselle yleisölle. Samalla hän pyöritti yhdistyksen hallintoa ja hankki uutistoimistolle asiakkaita suomalaisista medioista.

1990-luvulla ja 2000-luvun alussa IPS:n toiminta pyöri Suomessa hyvin. Se sai ulkoministeriön tukea, ja myös media osti kiitettävästi IPS:n juttupakettia, johon kuuluu viikoittain neljä artikkelia.

”Veikkaan, ettei ole yhtään maakuntalehteä, joka ei olisi joskus ollut IPS:n asiakas. Lehdet kokivat, että IPS tarjosi hyvää vastapainoa perinteiselle uutistoimistotavaralle”, Sundström kertoo.

Kehitysmaat menivät muodista

Parhaimmillaan, vuonna 2012, Suomen IPS:n juttuja julkaistiin Suomessa yli 1 500 kertaa vuodessa.

Sitten alkoi laskusuhdanne ja median murros. Sosiaalinen media ja ilmainen verkkojournalismi alkoivat syödä lehdistön mainostuloja, ja media ajautui talousvaikeuksiin. Se heijastui IPS:ään niin Suomessa kuin ulkomaillakin ja se alkoi menettää asiakkaitaan. Nykyisin julkaisuja kertyy enää runsaat 400 vuodessa.

”Lähes kaikkien maakuntalehtien ulkomaantoimitukset lakkautettiin, sivumääriä supistettiin ja lehdet muuttuivat tabloideiksi”, Sundström kertoo.

Lehdet alkoivat arvostaa enemmän omien toimittajiensa juttuja. Samalla kehitysmaa-aiheet menivät pois muodista.

”Klikkausjournalismin aikana on myös haaste, miten tehdä näistä aiheista niin raflaavia otsikoita, että ihmiset alkavat niitä netissä lukea.”

Viimeinen niitti oli se, että vuoden 2015 jälkeen Suomen IPS menetti ulkoministeriöltä saamansa viestintä- ja globaalikasvatustuen. Sillä oli aiemmin rahoitettu uutistoimiston toimintaa, mutta kun tuen edellytyksenä alettiin vaatia hankemuotoisuutta, IPS putosi tuensaajien joukosta.

”Samaan aikaan korostetaan sitä, että on tärkeää kertoa kehitysmaista ja kehityskysymyksistä. Ainakaan tällä tavalla sitä ei voi valtion tuella tehdä”, Sundström ihmettelee.

Kehityseroja on yhä

Sundströmin eläkkeelle jäännin jälkeen IPS:ää on pyöritetty osa-aikaisen freelancerin avulla eikä toiminnan kehittämiseen pystytä juuri satsaamaan rahaa.

IPS:n journalismia aiotaan kuitenkin toimittaa niin kauan kuin tilaajia riittää ja minimikulut saadaan katettua.

”Ihmisten toiveet ja tarpeet ovat samanlaisia joka paikassa. Toivon, että sen kertominen eri paikoista eri ihmisten suulla auttaisi meitä suvaitsemaan toisiamme paremmin ja tajuamaan, että ihan samanlaisia ihmisiä tässä ollaan”, Sundström toteaa.

Entä sitten jako kehitysmaihin ja kehittyneisiin maihin? Onko koko ”kehitysmaan” käsite jo vanhentunut?

Sundströmin mielestä ei.

”Niin kauan kuin maailma on tällä tavalla jakautunut, joku nimi näillä asioilla pitää olla. Mutta tietenkin on hyvä muistaa, että meillä on ’kehitysmaat’ keskuudessamme joka maassa. Eriarvoisuus on myös teollisuusmaiden sisällä hyvin suurta. Ja kun puhutaan kehitysmaiden edusta, pitää pohtia, onko se eliitin etu vai jonkun muun.”

kehitysmediatiedotusvälineettietoviestintä Suomi Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi