Uutiset Tasa-arvo

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Nainen taittelee terveyssidettä.
Jayashree Parwar yhteistyökumppaneineen valmistaa muovittomia terveyssiteitä Goassa, ja online-kaupalla myy niitä myös muualle Intiaan, muun muassa Mumbaihin, New Delhiin ja Hyderabadiin. (Kuva: Stella Paul / IPS)

(IPS) -- Jayashree Parwar ei ole paljon matkustellut goalaisen kotikylänsä Bicholimin ulkopuolella. Silti hän on tavoittanut naisia kymmenissä kaupungeissa kautta maan intiimihygieniatuotteellaan, jota hän valmistaa yhteisönsä naisten kanssa.

Tuotteen nimi on Sakhi (Ystävä). Se on ensimmäinen Goassa luonnonmukaisista materiaaleista valmistettu terveysside. Muovia siinä ei ole yhtään. Useimmissa nykyisissä kuukautissuojissa on muovia yli 90 prosenttia eli yhtä paljon kuin neljässä muovikassissa.

Goa on Intian pienimpiä osavaltioita, mutta suurelta osin kukoistavan turismiteollisuutensa vuoksi se tuottaa muovijätettä 7 300 tonnia vuodessa. Muovijäte onkin valtion suurimpia ongelmia, ja Goa tähtää muovittomuuteen jo vuoteen 2022 mennessä.

Parwar ei tunne tilastoja, mutta hän on tietoinen kasvavasta muoviongelmasta.

”Minne tahansa menetkin, siellä on muovia. Jokaisella rannalla on muovikasoja. Kuppeja, pulloja, lusikoita ja niin edelleen, turistien ja hotellien käyttämiä tavaroita. Mutta myös me paikalliset käytämme paljon muovia, varsinkin kauppakasseja”, Parwar kertoo.

Sakhi-siteet ovat hänen tapansa vähentää muoviroskaa.

Maja, vähän rahaa ja prässi

Parwar aloitti kolmen kylänsä naisen kanssa terveyssiteiden valmistuksen kesällä 2015. Naiset jakavat samanlaisen taustan: kukaan ei ole opiskellut peruskoulua pitemmälle, kaikki kuuluvat pienituloisiin ja unelmoivat paremmasta elämästä perheelleen ja lapsilleen.

Alussa heillä oli vain pieni peltikattoinen maja työpajana, muutaman sadan rupian (100 rupiaa on n. 1 euro) pääoma ja paikallisen lääkärin Subbu Nayakin lahjoittama prässi. Nayak myös opetti naisia valmistamaan siteitä ja saattoi heidät yhteen naapuriosavaltio Tamil Nadussa toimivan raakamateriaalin toimittajan kanssa.

Valmistusprosessi on melko yksinkertainen. Yhden terveyssiteen valmistamiseen menee viitisen minuuttia, Parwarin kollega Nasreen Sheikh kertoo.

”Ensin me jauhamme puukuidun, sitten asetamme jauhon muottiin, prässäämme ja käärimme kuitukankaaseen, kiinnitämme yhdelle puolelle voipaperia ja lopuksi steriloimme”, Sheikh selittää.

”Me käytämme materiaaleja, jotka ovat täysin luonnollisia. Mikään ei aiheuta kutinaa tai ihoärsytystä, ja side kompostoituu kahdeksassa päivässä”, kolmas ryhmän jäsen, Alita Pilgaonkar kertoo. Muualla kuin kompostissa side maatuu noin kahdessa viikossa.

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta.

Online-kauppa kannattaa

Aluksi naisilla oli kyllä prässi ja taito käyttää sitä, mutta ei asiakkaita. Heillä ei ollut myöskään aiempaa kokemusta liiketoiminnasta tai markkinoinnista.

”Me päätimme myydä Amazonissa, sillä kenelläkään meistä ei ole aikaa tai keinoja markkinoida siteitä kaupoissa tai kauppakeskuksissa. Sitä paitsi online-asiakkaita saamme myös Goan ulkopuolelta”, Parwar sanoo.

Naisilla ei ole varaa mainostaa tuotettaan, mutta sana kiirii ja sosiaalinen media sekä kasvava ympäristötietoisuus auttavat.

Siteet ovat halvempia kuin useimmat suositut merkkituotesiteet, mutta pienen voiton niistä silti saa.

Kuukautisiin voi luottaa

Yrityksen kohtaamista esteistä pahimpia on ollut pankkilainojen saamisen vaikeus. Neljä vuotta kamppailtuaan naiset ovat pankkien toistuvista hylkäyksistä huolimatta onnistuneet siirtymään piskuisesta peltihökkelistä isompiin tiloihin, joita voi jo kutsua pieneksi tehtaaksi. Tuotantoa on nyt tuhat sidettä kuukaudessa.

Koronakriisillä on ollut vaikutuksensa. Siteiden raakamateriaalin toimittaja lopetti ja melkein kaatoi naisten firman, mutta he onnistuivat löytämään Mumbaista toisen. Myyntikin on vähentynyt, mutta Parwar luottaa nopeaan toipumiseen kriisin jälkeen.

Hän tietää, että vaikka mitä tapahtuisi, naisten kuukautiset eivät lopu.

Intian naisten asemaTasa-arvo gendersukupuolten tasa-arvoterveys Intia Suomen IPS

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Tyttöjä rivissä istumassa mikrofonien takana.

33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin

Lapsiavioliittojen ja tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettaminen olisi mahdollista lopettaa kymmenen vuoden sisällä keskittämällä ehkäisytoimet etenkin ruohonjuuritasoon, sanoo YK:n väestörahasto tuoreessa raportissaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen