Uutiset Tasa-arvo

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Nainen taittelee terveyssidettä.
Jayashree Parwar yhteistyökumppaneineen valmistaa muovittomia terveyssiteitä Goassa, ja online-kaupalla myy niitä myös muualle Intiaan, muun muassa Mumbaihin, New Delhiin ja Hyderabadiin. (Kuva: Stella Paul / IPS)

(IPS) -- Jayashree Parwar ei ole paljon matkustellut goalaisen kotikylänsä Bicholimin ulkopuolella. Silti hän on tavoittanut naisia kymmenissä kaupungeissa kautta maan intiimihygieniatuotteellaan, jota hän valmistaa yhteisönsä naisten kanssa.

Tuotteen nimi on Sakhi (Ystävä). Se on ensimmäinen Goassa luonnonmukaisista materiaaleista valmistettu terveysside. Muovia siinä ei ole yhtään. Useimmissa nykyisissä kuukautissuojissa on muovia yli 90 prosenttia eli yhtä paljon kuin neljässä muovikassissa.

Goa on Intian pienimpiä osavaltioita, mutta suurelta osin kukoistavan turismiteollisuutensa vuoksi se tuottaa muovijätettä 7 300 tonnia vuodessa. Muovijäte onkin valtion suurimpia ongelmia, ja Goa tähtää muovittomuuteen jo vuoteen 2022 mennessä.

Parwar ei tunne tilastoja, mutta hän on tietoinen kasvavasta muoviongelmasta.

”Minne tahansa menetkin, siellä on muovia. Jokaisella rannalla on muovikasoja. Kuppeja, pulloja, lusikoita ja niin edelleen, turistien ja hotellien käyttämiä tavaroita. Mutta myös me paikalliset käytämme paljon muovia, varsinkin kauppakasseja”, Parwar kertoo.

Sakhi-siteet ovat hänen tapansa vähentää muoviroskaa.

Maja, vähän rahaa ja prässi

Parwar aloitti kolmen kylänsä naisen kanssa terveyssiteiden valmistuksen kesällä 2015. Naiset jakavat samanlaisen taustan: kukaan ei ole opiskellut peruskoulua pitemmälle, kaikki kuuluvat pienituloisiin ja unelmoivat paremmasta elämästä perheelleen ja lapsilleen.

Alussa heillä oli vain pieni peltikattoinen maja työpajana, muutaman sadan rupian (100 rupiaa on n. 1 euro) pääoma ja paikallisen lääkärin Subbu Nayakin lahjoittama prässi. Nayak myös opetti naisia valmistamaan siteitä ja saattoi heidät yhteen naapuriosavaltio Tamil Nadussa toimivan raakamateriaalin toimittajan kanssa.

Valmistusprosessi on melko yksinkertainen. Yhden terveyssiteen valmistamiseen menee viitisen minuuttia, Parwarin kollega Nasreen Sheikh kertoo.

”Ensin me jauhamme puukuidun, sitten asetamme jauhon muottiin, prässäämme ja käärimme kuitukankaaseen, kiinnitämme yhdelle puolelle voipaperia ja lopuksi steriloimme”, Sheikh selittää.

”Me käytämme materiaaleja, jotka ovat täysin luonnollisia. Mikään ei aiheuta kutinaa tai ihoärsytystä, ja side kompostoituu kahdeksassa päivässä”, kolmas ryhmän jäsen, Alita Pilgaonkar kertoo. Muualla kuin kompostissa side maatuu noin kahdessa viikossa.

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta.

Online-kauppa kannattaa

Aluksi naisilla oli kyllä prässi ja taito käyttää sitä, mutta ei asiakkaita. Heillä ei ollut myöskään aiempaa kokemusta liiketoiminnasta tai markkinoinnista.

”Me päätimme myydä Amazonissa, sillä kenelläkään meistä ei ole aikaa tai keinoja markkinoida siteitä kaupoissa tai kauppakeskuksissa. Sitä paitsi online-asiakkaita saamme myös Goan ulkopuolelta”, Parwar sanoo.

Naisilla ei ole varaa mainostaa tuotettaan, mutta sana kiirii ja sosiaalinen media sekä kasvava ympäristötietoisuus auttavat.

Siteet ovat halvempia kuin useimmat suositut merkkituotesiteet, mutta pienen voiton niistä silti saa.

Kuukautisiin voi luottaa

Yrityksen kohtaamista esteistä pahimpia on ollut pankkilainojen saamisen vaikeus. Neljä vuotta kamppailtuaan naiset ovat pankkien toistuvista hylkäyksistä huolimatta onnistuneet siirtymään piskuisesta peltihökkelistä isompiin tiloihin, joita voi jo kutsua pieneksi tehtaaksi. Tuotantoa on nyt tuhat sidettä kuukaudessa.

Koronakriisillä on ollut vaikutuksensa. Siteiden raakamateriaalin toimittaja lopetti ja melkein kaatoi naisten firman, mutta he onnistuivat löytämään Mumbaista toisen. Myyntikin on vähentynyt, mutta Parwar luottaa nopeaan toipumiseen kriisin jälkeen.

Hän tietää, että vaikka mitä tapahtuisi, naisten kuukautiset eivät lopu.

Intian naisten asemaTasa-arvo gendersukupuolten tasa-arvoterveys Intia Suomen IPS

Lue myös

Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Kaksi naista burkhat päällä, taustalla tekstiä kallioon maalattuna.

Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”

Afganistanin naistoimittajat eivät enää uskalla tehdä töitä. “Yksikään afgaaninainen ei usko, että heidän elinolosuhteensa ovat hyvät talibanien vallan alla. Vaientamalla naisjournalistit talibanit haluavat vaientaa kaikkien afgaaninaisten äänen”, sanoo ääriliikettä pakoileva toimittaja.
Elina Nikulainen puolilähikuvassa keltaisella taustalla.

Naisvihassa on kyse väkivaltaisesta radikalisaatiosta, jonka uhriksi voi joutua kuka tahansa

Incel-kulttuuria värittää katkeruus, naisviha ja ajatus siitä, että naisen keho on miehen omaisuutta. Siksi sitä ei pitäisi ohittaa vähemmän vaarallisena tai yksityisenä ilmiönä vaan väkivaltaisen radikalisoitumisen muotona, jolla on poliittiset tavoitteet, kirjoittaa Elina Nikulainen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.

Luetuimmat