Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Ilmastoälykäs maanviljelys mahdollistaa Mantfombi Msibin lastenlasten koulunkäynnin

Eswatinin hallituksen pilottiohjelmassa kannustetaan viljelijöitä ilmastoälykkäisiin maanviljelystekniikoihin. Ne ovat kohentaneet huomattavasti muun muassa Mantfombi Msibin elämänlaatua, sillä ne vapauttavat sekä aikaa että rahaa.
Kaksi aikuista ja kolme lasta keskustelee pellonlaidassa
Mantfombi Msibi (vas) ja Bheki Ginindza keskustelevat Msibin maissipellolla ja lapsenlapset ihmettelevät taustalla. Ilmastoälykkään maanviljelyksen ansiosta Msibin ei enää tarvitse viettää päiväkausia pellollaan rikkaruohoja kitkemässä. (Kuva: Mantoe Phakathi / IPS)

(IPS) -- Eswatinilainen Mantfombi Msibi, 63, vietti aiemmin kylvöaikaan päivittäin seitsemän tuntia 1,2 hehtaarin maissipellollaan. Hän istutti, levitti hyönteismyrkkyjä ja kitki rikkaruohoja. Lisäksi hänen täytyi ostaa traktoripalveluita 1 750 Eswatinin lilangenilla (100 euroa).

”Maan työstäminen oli työlästä minulle ja ikääntyvälle aviomiehelleni, mutta lisäksi yhden lapsenlapsistamme täytyi jäädä koulusta pois useiksi päiviksi vain meitä auttaakseen”, Msibi kertoo.

Maissipellon lisäksi perheellä on karjaa, sikoja ja kanoja, jotka myös vaativat huolenpitoa. Msibin velvollisuuksiin kuuluvat lisäksi ruuanlaiton ja kolmen nuorimman lapsenlapsen hoidon kaltaiset kotityöt. Lastenlasten vanhemmat ovat kuolleet.

Tänä kasvukautena tilanne on kuitenkin toisenlainen. Msibi hyötyy nyt ilmastoälykkäästä viljelyteknologiasta, joka säästää valtavasti niin rahaa kuin aikaakin.

Ilmastoälykkäät maanviljelystekniikat ovat huomattavasti kohentaneet Msibin ja hänen perheensä elämänlaatua. Siinä missä hän aiemmin työskenteli tuntikausia päivittäin viikkotolkulla, uusien suorasiemennys- ja puomiruiskutustekniikkojen ansiosta häneltä kuluu pellolla vain viitisen tuntia.

Suorasiemennystekniikka (direct seeding) tarkoittaa viljelystapaa, jossa siemenet kylvetään suoraan kyntämättömään maahan. Puomiruiskutusta puolestaan käytetään nestemäisten lannoitteiden tai hyönteismyrkkyjen levittämiseen kasvien päälle kasvukauden aikana.

Niinpä Msibin ei enää tarvitse kyntää peltoaan eikä kitkeä rikkaruohoja, kuten useimpien vertaistensa kehitysmaissa. YK:n ruokajärjestö FAO:n mukaan rikkaruohojen käsin kitkeminen rohmuaa maataloustyöhön käytetystä ajasta 50–75 prosenttia. Naiset tekevät siitä 90 prosenttia.

”Nyt minulla on paljon enemmän aikaa muille perhevelvollisuuksille. Ennen kaikkea saan lepoaikaa, eikä yhdenkään lapsen täydy jäädä koulusta pois maanviljelyn vuoksi”, Msibi sanoo.

Tuotanto ja terveys

Msibi kuuluu niihin maanviljelijöihin, jotka hyötyvät Eswatinin (entinen Swazimaa) maatalousministeriön pilottiohjelmasta. Sillä kannustetaan viljelijöitä ilmastoälykkääseen maatalouteen.

Kannustusohjelmaa kokeillaan vasta kahdella hallintoalueella, mutta maanviljelijöiden kiinnostus on kasvussa. ”Näitä tekniikkoja kokeilleet eivät halua palata takaisin tavanomaiseen maanviljelyyn”, Manzinin alueen maanviljelysvastaava Jabu Diamini sanoo.

Varsinkin naiset hyötyvät. Liiallinen työtaakka ei pelkästään laske heidän tuotantonsa laatua, vaan myös rasittaa heidän terveyttään.

Projektinjohtaja Bheki Ginindzan mukaan tarkoituksena on lisätä tämän teknologian käyttöönottoa 30 prosenttia, koska sillä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 70 prosenttia.

”Tämä teknologia kasvattaa maaperän orgaanisen aineksen määrää, sillä sadonkorjuun jälkeen maissinvarret jätetään pellolle mätänemään ja tämä parantaa maan terveyttä. Maaperä on erittäin tärkeä hiilinielu”, Ginindza lisää.

Suorasiemennystekniikan etuja on sekin, että siinä kuluu toimenpiteen nopeuden vuoksi paljon vähemmän polttoainetta kuin tavanomaisessa kylvämisessä. Ainoa ongelma on Eswatinin oloihin ja suorasiemennykseen soveltuvien traktorien vähäisyys.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousympäristöilmastonmuutos Eswatini/Swazimaa Suomen IPS

Lue myös

Viljapeltoa.

Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos

Intian viimeaikaisten mielenosoitusten syitä on analysoitu maailman medioissa hyvin. Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on kuitenkin jäänyt huomiotta, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi