Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Ilmastoälykäs maanviljelys mahdollistaa Mantfombi Msibin lastenlasten koulunkäynnin

Eswatinin hallituksen pilottiohjelmassa kannustetaan viljelijöitä ilmastoälykkäisiin maanviljelystekniikoihin. Ne ovat kohentaneet huomattavasti muun muassa Mantfombi Msibin elämänlaatua, sillä ne vapauttavat sekä aikaa että rahaa.
Kaksi aikuista ja kolme lasta keskustelee pellonlaidassa
Mantfombi Msibi (vas) ja Bheki Ginindza keskustelevat Msibin maissipellolla ja lapsenlapset ihmettelevät taustalla. Ilmastoälykkään maanviljelyksen ansiosta Msibin ei enää tarvitse viettää päiväkausia pellollaan rikkaruohoja kitkemässä. (Kuva: Mantoe Phakathi / IPS)

(IPS) -- Eswatinilainen Mantfombi Msibi, 63, vietti aiemmin kylvöaikaan päivittäin seitsemän tuntia 1,2 hehtaarin maissipellollaan. Hän istutti, levitti hyönteismyrkkyjä ja kitki rikkaruohoja. Lisäksi hänen täytyi ostaa traktoripalveluita 1 750 Eswatinin lilangenilla (100 euroa).

”Maan työstäminen oli työlästä minulle ja ikääntyvälle aviomiehelleni, mutta lisäksi yhden lapsenlapsistamme täytyi jäädä koulusta pois useiksi päiviksi vain meitä auttaakseen”, Msibi kertoo.

Maissipellon lisäksi perheellä on karjaa, sikoja ja kanoja, jotka myös vaativat huolenpitoa. Msibin velvollisuuksiin kuuluvat lisäksi ruuanlaiton ja kolmen nuorimman lapsenlapsen hoidon kaltaiset kotityöt. Lastenlasten vanhemmat ovat kuolleet.

Tänä kasvukautena tilanne on kuitenkin toisenlainen. Msibi hyötyy nyt ilmastoälykkäästä viljelyteknologiasta, joka säästää valtavasti niin rahaa kuin aikaakin.

Ilmastoälykkäät maanviljelystekniikat ovat huomattavasti kohentaneet Msibin ja hänen perheensä elämänlaatua. Siinä missä hän aiemmin työskenteli tuntikausia päivittäin viikkotolkulla, uusien suorasiemennys- ja puomiruiskutustekniikkojen ansiosta häneltä kuluu pellolla vain viitisen tuntia.

Suorasiemennystekniikka (direct seeding) tarkoittaa viljelystapaa, jossa siemenet kylvetään suoraan kyntämättömään maahan. Puomiruiskutusta puolestaan käytetään nestemäisten lannoitteiden tai hyönteismyrkkyjen levittämiseen kasvien päälle kasvukauden aikana.

Niinpä Msibin ei enää tarvitse kyntää peltoaan eikä kitkeä rikkaruohoja, kuten useimpien vertaistensa kehitysmaissa. YK:n ruokajärjestö FAO:n mukaan rikkaruohojen käsin kitkeminen rohmuaa maataloustyöhön käytetystä ajasta 50–75 prosenttia. Naiset tekevät siitä 90 prosenttia.

”Nyt minulla on paljon enemmän aikaa muille perhevelvollisuuksille. Ennen kaikkea saan lepoaikaa, eikä yhdenkään lapsen täydy jäädä koulusta pois maanviljelyn vuoksi”, Msibi sanoo.

Tuotanto ja terveys

Msibi kuuluu niihin maanviljelijöihin, jotka hyötyvät Eswatinin (entinen Swazimaa) maatalousministeriön pilottiohjelmasta. Sillä kannustetaan viljelijöitä ilmastoälykkääseen maatalouteen.

Kannustusohjelmaa kokeillaan vasta kahdella hallintoalueella, mutta maanviljelijöiden kiinnostus on kasvussa. ”Näitä tekniikkoja kokeilleet eivät halua palata takaisin tavanomaiseen maanviljelyyn”, Manzinin alueen maanviljelysvastaava Jabu Diamini sanoo.

Varsinkin naiset hyötyvät. Liiallinen työtaakka ei pelkästään laske heidän tuotantonsa laatua, vaan myös rasittaa heidän terveyttään.

Projektinjohtaja Bheki Ginindzan mukaan tarkoituksena on lisätä tämän teknologian käyttöönottoa 30 prosenttia, koska sillä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 70 prosenttia.

”Tämä teknologia kasvattaa maaperän orgaanisen aineksen määrää, sillä sadonkorjuun jälkeen maissinvarret jätetään pellolle mätänemään ja tämä parantaa maan terveyttä. Maaperä on erittäin tärkeä hiilinielu”, Ginindza lisää.

Suorasiemennystekniikan etuja on sekin, että siinä kuluu toimenpiteen nopeuden vuoksi paljon vähemmän polttoainetta kuin tavanomaisessa kylvämisessä. Ainoa ongelma on Eswatinin oloihin ja suorasiemennykseen soveltuvien traktorien vähäisyys.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousympäristöilmastonmuutos Eswatini/Swazimaa Suomen IPS

Lue myös

Maissipeltoa Zimbabwessa

Maanviljelijä voisi olla tulevaisuuden ammatti Zimbabwessa, mutta nuorten on vaikea päästä alalle

Zimbabwen epäonnistuneen maatalousreformin jälkeen lainansaanti maanviljelyä varten on vaikeutunut. Etenkin nuorten on vaikea päästä alalle. ”Eivät kaikki nuoret viljelijät halua kasvattaa maissia. Me haluamme kokeilla jotain muutakin”, sanoo 27-vuotias viljelijä Lihle Moyo.
Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Nainen työpöydän ääressä kirjoittamassa.

Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee

Naisvaltainen ala ja naispotilaiden tarpeet jäävät usein huomiotta. Se on yksi syy siihen, että maailmassa on liian vähän kätilöitä, selviää Unfpan raportista.

Tuoreimmat

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista
Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”