Uutiset Ihmiskauppa

”Haluan jakaa oman tarinani rohkaistakseni ihmisiä” – Uusi kirja kertoo ihmiskaupan uhriksi joutuneen Itohan Okundayen selviytymisestä

Vain harva ihmiskaupan uhri pääsee irti prostituutiosta ja vielä harvempi puhuu kokemuksistaan ääneen. Yksi heistä on nigerialaissyntyinen, Suomeen päätynyt Itohan Okundaye, jonka tarina on nyt julkaistu toimittaja Kristiina Markkasen kirjoittamana kirjana. Okundayen tarina saattaa vaikuttaa ihmiskaupan uhrien asemaan Suomessa tulevaisuudessa.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla kukkia.
Itohan Okundaye kertoo tarinansa julkisesti, koska haluaa tukea muita. ”On paljon naisia, jotka ovat samassa asemassa kuin minä ja jotka ovat kokeneet paljon pahempaakin, mutta he ovat liian peloissaan puhuakseen.” (Kuva: Silja Ylitalo)

En haluaisi muistella noita päiviä enää ollenkaan. Tuntuu kuin minua olisi kidutettu viisi vuotta. Oli loputtomia kylmiä öitä, jolloin piti seisoskella tien varressa vähissä vaatteissa. Oli väkivaltaisia ja inhottavia asiakkaita.

Siinä elämässä oppii valehtelemaan, oppii olemaan hiljaa tai sanomaan ihan mitä tahansa. Omaa itseä ei enää ole. Opin olemaan hiljaa, ettei asiakas suutu – tai koska kukaan ei usko tai koska kukaan ei halua kuulla eikä tietää minusta mitään. Niinpä en oikeastaan puhunut kenellekään enää mitään. [--]

Aloin nähdä vasta paljon myöhemmin, että prostituutio ja nuorten tyttöjen hyväksikäyttö on väärin, mutta en edelleenkään tuomitse ketään. Ajattelen vain, että ne, jotka hyväksyvät prostituution, eivät tiedä tarpeeksi. Mutta jos he saavat oikeaa tietoa, he saattavat muuttaa käytöstään.

Katkelma on toimittaja Kristiina Markkasen viime viikolla ilmestyneestä kirjasta Nimeni on Itohan. Se kertoo Itohan Okundayesta, joka oli 15-vuotias, kun hänet houkuteltiin Nigeriasta Italiaan töihin. Vasta perillä hän ymmärsi, että tuleva työ tulisi olemaan prostituutiota ja että hän oli 40 000 euroa velkaa matkan järjestäneelle ”madamelle” eli parittajalleen.

Okundaye on yksi kymmenistä tuhansista nigerialaisista ihmiskaupan uhreista Euroopassa. Nyt hän asuu Suomessa kuusivuotiaan poikansa kanssa ja täyttää pian 30 vuotta.

Yllä olevasta lainauksesta huolimatta Nimeni on Itohan ei ole ahdistava kärsimyskertomus vaan tarina selviytymisestä ja oman identiteetin löytämisestä. Samalla se on helposti lähestyttävä tietokirja nigerialaisesta ihmiskaupasta, sen historiasta, syistä ja inhimillisistä seurauksista, sekä hieman myös suomalaisesta turvapaikkajärjestelmästä ja ihmiskaupan uhrien asemasta siinä.

Liian peloissaan puhuakseen

Markkanen tapasi Okundayen ensimmäisen kerran pari vuotta sitten FinnWID – Naiset kehitysyhteistyössä -järjestön ihmiskauppaseminaarissa, jossa Okundaye oli puhumassa. Myös Maailma.net teki tuolloin jutun Okundayesta ja hänen kokemuksistaan.

”Ajattelin heti, kun kuulin Itohanin puhuvan salissa, että onpas valovoimainen ja vahva ihminen”, Markkanen sanoo.

Markkanen on kirjoittanut pitkään siirtolaisuudesta, pakolaisuudesta, pakkosiirtolaisuudesta ja ihmiskaupasta ja kohdannut työssään paljon haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.

Ihmiskauppaan liittyvä kirja oli ollut hänellä mielessä. Okundaye tuntui sopivalta kumppanilta siihen, sillä hän oli halukas kertomaan tarinansa ja hänellä oli ”kyky kestää julkisuutta”, Markkanen sanoo.

Nainen puolilähikuvassa, taustalla lasiovi.
Toimittaja Kristiina Markkanen uskoo, että ihmiskaupan ehkäisyssä tehokkainta olisi vaikuttaa asiakkaisiin. (Kuva: Silja Ylitalo)

”On paljon naisia, jotka ovat samassa asemassa kuin minä ja jotka ovat kokeneet paljon pahempaakin, mutta he ovat liian peloissaan puhuakseen”, Okundaye sanoo.

Okundayellekin kirjan tekeminen oli välillä raskasta. Piti mennä syvälle muistoihin ja kaivaa ulos kipeitä asioita, jotka olivat aikaa sitten unohtuneet. Kirjan tekeminen tuntui silti tärkeältä.

”Haluan jakaa oman tarinani rohkaistakseni ihmisiä ja saadakseni heidät uskomaan itseensä ja siihen, että he voivat tehdä elämästään muuta kuin mitä se on ollut”, Okundaye sanoo, eikä tarkoita pelkästään ihmiskaupan uhreja vaan ketä tahansa, jolla on ollut vaikeaa.

Taustalla köyhyys, kysyntä ja patriarkaalinen kulttuuri

Ihmiskauppa on valtava bisnes, jonka perimmäiset syyt ovat köyhyydessä ja epätasa-arvossa. Etenkin Nigeriassa Edon osavaltiossa, josta Okundayekin on kotoisin, ihmiskaupalla ja nuorten tyttöjen ja naisten myymisellä prostituoiduiksi ulkomaille on pitkä historia.

Ihmiskaupasta ja prostituutiosta irrottautuminen ei ole uhreille helppoa, sillä sen lonkerot ulottuvat niin syvälle yhteiskuntaan, Okundaye ja Markkanen sanovat. Monet pelkäävät karkotusta, ihmiskauppiaiden kostoa, väkivaltaa, sitä että perheelle tapahtuu jotain. Myös häpeä estää puhumasta.

”Sanon aina, että ihmiskauppaa ei voi lopettaa, tai ainakin se tulee kestämään todella pitkään. Itse puhun lopettamisen sijaan mieluummin ehkäisemisestä”, Okundaye sanoo.

Hänen mukaansa yksi keino ehkäistä ihmiskauppaa on tyttöjen kouluttaminen ja voimaannuttaminen. Myös Markkanen uskoo ihmiskaupan vastaisessa työssä perinteiseen kehitysyhteistyöhön ja tyttöjen koulutuksen tukemiseen.

Tehokkainta olisi kuitenkin vaikuttaa asiakkaisiin, Markkanen sanoo.

”Aina tulee olemaan köyhiä, joiden pitää keksiä, mistä he saavat elannon. Eivät ne tytöt huvikseen siellä kadulla ole. Jollei olisi ostajia, ei olisi myöskään myyntiä.”

Paikallisen köyhyyden ja eurooppalaisen kysynnän lisäksi ihmiskauppaa ruokkii myös patriarkaalinen kulttuuri ja naisten ja lasten heikko asema Nigeriassa, Markkanen huomauttaa. Moni tyttö on kokenut väkivaltaa jo kotimaassaan ja tottunut siihen, ettei hänellä ole sananvaltaa omaan kehoonsa tai elämäänsä.

Markkanen on haastatellut kirjaan myös muita nigerialaisia ihmiskaupan uhreja ja käynyt Sisiliassa tapaamassa muun muassa turvatalojen johtajia ja alaikäisten tuomioistuimen syyttäjää.

Viime vuosina ihmiskaupan rakenteessa on tapahtunut muutos aiempaan, sillä kadulla on entistä enemmän hyvin nuoria, 13–14-vuotiaita tyttöjä, Markkanen sanoo.

”Kaikkien haastateltavieni mukaan se johtuu nykyisestä porno- ja seksikulttuurista ja siihen kuuluvasta nuorten tyttöjen ihailusta. Asiakkaat vaativat nuoria tyttöjä, ja salakuljettajat tuovat sitä mitä täällä halutaan.”

Turvapaikka ihmiskaupan uhreille

Tultuaan Suomeen vuonna 2014 Okundaye otettiin ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään, mutta turvapaikkaa hän ei saanut. Suomessa turvapaikka voidaan myöntää myös ihmiskaupan uhrille, mutta käytännössä se on harvinaista ja edellyttää yleensä, että uhriksi on jouduttu Suomessa.

Viiden vuoden Suomessa olon jälkeen Okundaye sai vuosi sitten viimein oleskeluluvan. Perusteena olivat inhimilliset yksilölliset syyt ja lapsen etu. Markkanen uskoo, että taustalla vaikutti mediakohu, joka Okundayen aiemmin saamia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä ja hänen ja hänen Suomessa syntyneen lapsensa käännyttämisuhkaa seurasi.

Markkanen ja Okundaye toivovat, että Suomeen päätyneet ihmiskaupan uhrit, joilla on lapsia, voisivat useammin saada oleskeluluvan yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Tapauksia on muutamia kymmeniä vuosittain, joten kovin suurista määristä ei ole kyse.

Tähän suuntaan ollaan ilmeisesti menossa, sillä Maahanmuuttovirastolle on tänä syksynä tulossa uudet ohjeistukset, joiden myötä ihmiskaupan uhrien oleskeluluvan saamista todennäköisesti helpotetaan.

”Lapsen etua tullaan katsomaan enemmän”, Markkanen sanoo.

”Jos Itohanin tarina ja se, että hän on puhunut siitä avoimesti, johtaa siihen, että tämä asia Suomessa muuttuu, niin silloin siitä on ollut hyötyä myös muille.”

Itohan Okundayen elämästä on esillä myös valokuvanäyttely kulttuurikeskus Caisassa 4.–26.9.

OIKAISU 9.9. Jutussa oli alun perin väärä kirjoittajan nimi. Kirjoittaja on Silja Ylitalo.

Ihmiskauppa ihmiskauppasukupuolten tasa-arvosiirtolaisuus NigeriaSuomi

Lue myös

Ihmisiä istumassa piirissä.

Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa

Etenkin alimpiin kasteihin kuuluvat lukutaidottomat köyhät ovat alttiina velkojien hyväksikäytölle Intiassa. Viime aikoina pakkotyöhön on puututtu valistustilaisuuksin, joissa ihmiskaupan uhrit itse välittävät tarpeellista tietoa ja lisäävät kyläläisten tietoisuutta ihmiskaupan riskeistä.
Nainen seisoo keskellä tuoleilla istuvaa, käsiään taputtavaa ihmisryhmää, ja taputtaa käsiään.

Viranomaisten korruptio ruokkii ihmiskauppaa Malawissa – ”Köyhien kurjuudella tehdään voittoa”

Ihmiskauppaa on vaikea kitkeä, sillä hallituksen viranomaiset ja rikkaat ovat sotkeutuneet ihmiskauppaan, kritisoi malawilaisen kansalaisjärjestön johtaja McBain Mkandawire. Ihmiskaupan uhreiksi joutuneet päätyvät usein rikkaiden ja valtaapitävien maatiloille töihin, hän muistuttaa.
Mies kynä kädessään tussitaulun edessä.

Pakkotyö kiellettiin Intiassa yli 40 vuotta sitten, mutta kokonaisia perheitä pakotetaan yhä raatamaan velkojensa eteen

Alimpien kastien edustajat joutuvat paiskimaan töitä maatiloilla ja tiilenpolttouunien äärellä Uttar Pradeshin ja Biharin alueilla. Koronavirus voi pahentaa tilannetta, sillä monet siirtotyöläiset ovat joutuneet palaamaan takaisin kotiseuduilleen ja ovat nyt vailla työtä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Terveystyöntekijä rokottaa naista.

Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin

Ebolaan kehitettiin muutama vuosi sitten rokote, jolle ei kuitenkaan ole taudin harvinaisuuden vuosi luonnollisia markkinoita. Nyt rokotteita on saatavilla viikon varoitusajalla – tosin aluksi vain vajaat 7 000 annosta.
Israelin lippu

Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman

Miehitetyllä Länsirannalla rokotteita on jaettu juutalaissiirtokuntalaisille mutta ei palestiinalaisille. YK ja ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat Israelia Geneven neljännen sopimuksen velvoitteista.
Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaupunki vuoren alla.

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

El Salvadorin pääkaupungissa San Salvadorissa koetaan jatkuvasti maa- ja mutavyöryjä ja ilmastonmuutoksen pelätään pahentavan tilannetta. Nyt vyöryjä torjutaan ekosysteemipohjaisin ratkaisuin.

Tuoreimmat

Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin