Uutiset Ihmiskauppa

Nigeriasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan takana on monimutkainen vyyhti – Köyhyys ja epärealistiset odotukset ruokkivat ilmiötä, mutta tarjontaa ei olisi ilman kysyntää

Eilen Helsingissä järjestetyssä seminaarissa pohdittiin, miksi niin moni ihmiskaupan uhri on juuri Nigeriasta ja mitä ilmiölle voisi tehdä. Nykyään nuoria varoitellaan riskeistä, mutta tärkeää olisi myös luoda heille muita vaihtoehtoja, muistutti uhriksi itsekin joutunut Itohan Okundaye.
Neljä ihmistä paneelissa puhumassa
Ihmiskaupan yhteydessä pitää puhua myös Euroopasta, todettiin FinnWIDin seminaarissa Helsingissä. Kuvassa järjestön vapaaehtoinen Inkeri Mellanen (vas.), ihmiskaupasta selvinnyt Itohan Okundaye, tutkija Ilon Bontenbal ja toimittaja Antti Kuronen. (Kuva: Teija Laakso)

Nigeria on maa, jossa asuu enemmän äärimmäisessä köyhyydessä eläviä ihmisiä kuin missään muualla.

Se on yksi suurimmista syistä siihen, miksi juuri Nigeriasta tulee niin paljon ihmiskaupan uhreja ja miksi ilmiö on havaittu Suomea myöden.

”Köyhyys ajaa ihmisiä ihmiskauppiaiden käsiin. Ilmiön laittomuutta katsotaan usein läpi sormien, koska muuta vaihtoehtoa ei ole ja uhrien on pakko lähettää rahaa kotiin”, totesi Jyväskylän yliopiston tutkija Ilona Bontenbal eilen ihmiskaupan vastaista työtä tekevä FinnWID-järjestön seminaarissa.

FinnWID kampanjoi ihmiskauppaa vastaan ja avasi eilen uuden verkkosivuston, joka tiedottaa ilmiön taustoista. Kampanjan keulahahmona on nigerialainen Itohan Okundaye, joka joutui seksityöhön vain 16-vuotiaan saavuttuaan Italiaan vuonna 2006. Hän sai tammikuussa Suomen viranomaisilta kielteisen oleskelulupapäätöksen.

”Lähtöni syyt liittyivät köyhyyteen. Jätin koulun kesken, koska siihen ei ollut varaa. Äitini oli isän kuudesta vaimosta viides, ja perheessä välillä oli paljon kilpailua”, Okundaye kuvaili.

FinnWIDin mukaan juuri moniavioisten perheiden tyttäret ovatkin erityisen suuressa vaarassa joutua ihmiskaupan uhreiksi. Paineet lähettää rahaa ovat kovat.

”Sitä tietää, että perheellä ei ole helppoa kotimaassa. Itsellä on mahdollisuus ja rahaa on lähetettävä kotiin, koska muuten perhe ei selviä”, Okundaye kertoi.

Nigeria onkin kuudenneksi eniten siirtolaisten rahalähetyksiä vastaanottava maa. Vuonna 2018 niiden arvo oli yli 22 miljardia euroa.

Odotukset epärealistisia

Nigeriasta lähtee joka vuosi tuhansia nuoria naisia Eurooppaan. Maasta tulee Eurooppaan enemmän prostituoituja kuin mistään muusta Saharan eteläpuolisen Afrikan maista. Suurin osa on järjestäytyneen ihmiskaupan uhreja. Houkuttelijana on usein sukulainen tai tuttava.

Köyhyys ei yksinään selitä ilmiötä – muuten uhreja tulisi saman verran kaikkialta. Taustalla ovat monimutkaiset historialliset ja yhteiskunnalliset syyt. Suurin osa uhreista, myös Okundaye, tulee Edon osavaltiosta, etenkin sen pääkaupungista Benin Citystä.

Alueelle muodostui siirtolaisuuden perinne jo varhain, sillä ensimmäiset kontaktit eurooppalaisiin syntyivät jo 1400-luvulla.

Kun Nigerian talous heikkeni 1990-luvulla, yhä useampi lähti siirtolaiseksi. Prostituutiosta tuli hyvä ansaintakeino, joka lopulta ammattimaistui järjestelmälliseksi ihmiskaupaksi. Sitä ruokkii myös se, että Eurooppaan on yhä vaikeampi tulla laillista reittiä.

Uhrit joutuvat raa’an seksuaalisen hyväksikäytön kohteiksi, mutta Euroopasta kantautuu Edoon yhä tarinoita siirtolaiseksi lähteneiden menestyksestä, sillä monet eivät uskalla kertoa kokemuksistaan. Toisaalta perheenjäsenetkään eivät aina halua uskoa. Kulttuuri kannustaa maallisen omaisuuden ja ylellisyyksien haalimiseen, joten paine saada varallisuutta on kova.

”Ihmisten käsitys Euroopasta on täysin epärealistinen. Mielikuva on, että kun sinne pääsee, taivaan portit avautuvat. Vaikka jotkut tietäisivätkin joutuvansa seksityöhön, siitäkin kuvitellaan, että tanssitaan hienossa baarissa. He eivät ymmärrä, että kyse on orjuudesta”, totesi Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen seminaarissa.

Hän on vieraillut Nigeriassa helmikuussa julkaistua Ulkolinjan Naiskaupan ytimessä -dokumenttiaan varten.

Suomessa ilmiötä ei ymmärretä

Seminaarissa muistutettiin, etteivät köyhyys ja kulttuuriset syyt selitä yksinään ihmiskauppaa.

”Kyse ei ole siitä, että nigerialaiset toisivat ongelmansa Eurooppaan. Ilman eurooppalaisia miehiä, jotka ostavat naisia, ilmiötä ei olisi olemassa”, Kuronen muistutti.

Siksi valistusta tarvitaan myös Euroopassa, Suomea myöden.

”On tärkeää puhua tästä. Ihmiskaupan peruskonseptia ei ymmärretä Suomessa, se sekoitetaan ’vapaaehtoiseen’ prostituutioon”, Kuronen sanoi.

Suomen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä oli viime vuonna 63 nigerialaista naista. Suurin osa on joutunut uhreiksi Etelä-Euroopassa mutta osa myös Suomessa.

Kaikki eivät saa jäädä Suomeen, ja osa on jopa joutunut palaamaan seksityöhön. Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetun vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan Suomessa Maahanmuuttovirasto ei huomioikaan riittävästi ihmisten kokemaa hyväksikäyttöä.

Työtä on tehtävä myös Nigeriassa. Benin Cityssä viranomaiset ja monet järjestöt tekevätkin jo ehkäisevää ja uhreja auttavaa työtä, joskin resurssit ovat pienet. Esimerkiksi FinnWIDin kumppanijärjestö Idia Renaissance ylläpitää koulutuskeskusta, joka tarjoaa ammattikoulutusta ja yrittäjyystaitoja nuorille naisille.

Itohan Okundaye peräänkuuluttaakin nimenomaan esimerkiksi koulutusvaihtoehtojen tarjoamista nuorille. Pelkkä ihmiskaupasta varoittaminen ei riitä.

”Pitää tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa ja ottaa ihmiset mukaan ehkäisytyöhön. Ihmiskauppa liittyy yhteisöön – aina joku tuntee jonkun, joten ilmiöstä on vaikea päästä eroon kokonaan”, hän muistutti.

Ihmiskauppa genderihmiskaupparasismisukupuolten tasa-arvoköyhyyssiirtolaisuus Nigeria

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa, taustalla kukkia.

”Haluan jakaa oman tarinani rohkaistakseni ihmisiä” – Uusi kirja kertoo ihmiskaupan uhriksi joutuneen Itohan Okundayen selviytymisestä

Vain harva ihmiskaupan uhri pääsee irti prostituutiosta ja vielä harvempi puhuu kokemuksistaan ääneen. Yksi heistä on nigerialaissyntyinen, Suomeen päätynyt Itohan Okundaye, jonka tarina on nyt julkaistu toimittaja Kristiina Markkasen kirjoittamana kirjana. Okundayen tarina saattaa vaikuttaa ihmiskaupan uhrien asemaan Suomessa tulevaisuudessa.
Vaaleansiniset kumihansikkaat tiskialtaan reunalla.

Afrikkalaistaustaiset kotiapulaiset kärsivät ihmiskaupasta Lähi-idässä – Koronaviruksen vuoksi moni on nyt loukussa

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa työskentelee joukoittain afrikkalaisnaisia kotiapulaisina surkeassa asemassa. Heidän oikeuksiensa puolustaminen ei saa jäädä koronaviruksen aiheuttaman globaalin talouskriisin varjoon, kirjoittaa Salaado Qasim.
Mies puolilähikuvassa tietokoneen ääressä.

Toive eliitin joukkoon pääsemisestä saa monet somalialaisnuoret uskomaan henkensä ihmissalakuljettajien käsiin

Somalian hallituksessa istuu paljon ihmisiä, joilla on Somalian lisäksi myös jonkun länsimaan kansalaisuus. Haave paremmista tuloista saa monet nuoret uskomaan ihmiskauppiaiden vakuutteluja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.