Uutiset Ihmiskauppa

Nigeriasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan takana on monimutkainen vyyhti – Köyhyys ja epärealistiset odotukset ruokkivat ilmiötä, mutta tarjontaa ei olisi ilman kysyntää

Eilen Helsingissä järjestetyssä seminaarissa pohdittiin, miksi niin moni ihmiskaupan uhri on juuri Nigeriasta ja mitä ilmiölle voisi tehdä. Nykyään nuoria varoitellaan riskeistä, mutta tärkeää olisi myös luoda heille muita vaihtoehtoja, muistutti uhriksi itsekin joutunut Itohan Okundaye.
Neljä ihmistä paneelissa puhumassa
Ihmiskaupan yhteydessä pitää puhua myös Euroopasta, todettiin FinnWIDin seminaarissa Helsingissä. Kuvassa järjestön vapaaehtoinen Inkeri Mellanen (vas.), ihmiskaupasta selvinnyt Itohan Okundaye, tutkija Ilon Bontenbal ja toimittaja Antti Kuronen. (Kuva: Teija Laakso)

Nigeria on maa, jossa asuu enemmän äärimmäisessä köyhyydessä eläviä ihmisiä kuin missään muualla.

Se on yksi suurimmista syistä siihen, miksi juuri Nigeriasta tulee niin paljon ihmiskaupan uhreja ja miksi ilmiö on havaittu Suomea myöden.

”Köyhyys ajaa ihmisiä ihmiskauppiaiden käsiin. Ilmiön laittomuutta katsotaan usein läpi sormien, koska muuta vaihtoehtoa ei ole ja uhrien on pakko lähettää rahaa kotiin”, totesi Jyväskylän yliopiston tutkija Ilona Bontenbal eilen ihmiskaupan vastaista työtä tekevä FinnWID-järjestön seminaarissa.

FinnWID kampanjoi ihmiskauppaa vastaan ja avasi eilen uuden verkkosivuston, joka tiedottaa ilmiön taustoista. Kampanjan keulahahmona on nigerialainen Itohan Okundaye, joka joutui seksityöhön vain 16-vuotiaan saavuttuaan Italiaan vuonna 2006. Hän sai tammikuussa Suomen viranomaisilta kielteisen oleskelulupapäätöksen.

”Lähtöni syyt liittyivät köyhyyteen. Jätin koulun kesken, koska siihen ei ollut varaa. Äitini oli isän kuudesta vaimosta viides, ja perheessä välillä oli paljon kilpailua”, Okundaye kuvaili.

FinnWIDin mukaan juuri moniavioisten perheiden tyttäret ovatkin erityisen suuressa vaarassa joutua ihmiskaupan uhreiksi. Paineet lähettää rahaa ovat kovat.

”Sitä tietää, että perheellä ei ole helppoa kotimaassa. Itsellä on mahdollisuus ja rahaa on lähetettävä kotiin, koska muuten perhe ei selviä”, Okundaye kertoi.

Nigeria onkin kuudenneksi eniten siirtolaisten rahalähetyksiä vastaanottava maa. Vuonna 2018 niiden arvo oli yli 22 miljardia euroa.

Odotukset epärealistisia

Nigeriasta lähtee joka vuosi tuhansia nuoria naisia Eurooppaan. Maasta tulee Eurooppaan enemmän prostituoituja kuin mistään muusta Saharan eteläpuolisen Afrikan maista. Suurin osa on järjestäytyneen ihmiskaupan uhreja. Houkuttelijana on usein sukulainen tai tuttava.

Köyhyys ei yksinään selitä ilmiötä – muuten uhreja tulisi saman verran kaikkialta. Taustalla ovat monimutkaiset historialliset ja yhteiskunnalliset syyt. Suurin osa uhreista, myös Okundaye, tulee Edon osavaltiosta, etenkin sen pääkaupungista Benin Citystä.

Alueelle muodostui siirtolaisuuden perinne jo varhain, sillä ensimmäiset kontaktit eurooppalaisiin syntyivät jo 1400-luvulla.

Kun Nigerian talous heikkeni 1990-luvulla, yhä useampi lähti siirtolaiseksi. Prostituutiosta tuli hyvä ansaintakeino, joka lopulta ammattimaistui järjestelmälliseksi ihmiskaupaksi. Sitä ruokkii myös se, että Eurooppaan on yhä vaikeampi tulla laillista reittiä.

Uhrit joutuvat raa’an seksuaalisen hyväksikäytön kohteiksi, mutta Euroopasta kantautuu Edoon yhä tarinoita siirtolaiseksi lähteneiden menestyksestä, sillä monet eivät uskalla kertoa kokemuksistaan. Toisaalta perheenjäsenetkään eivät aina halua uskoa. Kulttuuri kannustaa maallisen omaisuuden ja ylellisyyksien haalimiseen, joten paine saada varallisuutta on kova.

”Ihmisten käsitys Euroopasta on täysin epärealistinen. Mielikuva on, että kun sinne pääsee, taivaan portit avautuvat. Vaikka jotkut tietäisivätkin joutuvansa seksityöhön, siitäkin kuvitellaan, että tanssitaan hienossa baarissa. He eivät ymmärrä, että kyse on orjuudesta”, totesi Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen seminaarissa.

Hän on vieraillut Nigeriassa helmikuussa julkaistua Ulkolinjan Naiskaupan ytimessä -dokumenttiaan varten.

Suomessa ilmiötä ei ymmärretä

Seminaarissa muistutettiin, etteivät köyhyys ja kulttuuriset syyt selitä yksinään ihmiskauppaa.

”Kyse ei ole siitä, että nigerialaiset toisivat ongelmansa Eurooppaan. Ilman eurooppalaisia miehiä, jotka ostavat naisia, ilmiötä ei olisi olemassa”, Kuronen muistutti.

Siksi valistusta tarvitaan myös Euroopassa, Suomea myöden.

”On tärkeää puhua tästä. Ihmiskaupan peruskonseptia ei ymmärretä Suomessa, se sekoitetaan ’vapaaehtoiseen’ prostituutioon”, Kuronen sanoi.

Suomen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä oli viime vuonna 63 nigerialaista naista. Suurin osa on joutunut uhreiksi Etelä-Euroopassa mutta osa myös Suomessa.

Kaikki eivät saa jäädä Suomeen, ja osa on jopa joutunut palaamaan seksityöhön. Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetun vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan Suomessa Maahanmuuttovirasto ei huomioikaan riittävästi ihmisten kokemaa hyväksikäyttöä.

Työtä on tehtävä myös Nigeriassa. Benin Cityssä viranomaiset ja monet järjestöt tekevätkin jo ehkäisevää ja uhreja auttavaa työtä, joskin resurssit ovat pienet. Esimerkiksi FinnWIDin kumppanijärjestö Idia Renaissance ylläpitää koulutuskeskusta, joka tarjoaa ammattikoulutusta ja yrittäjyystaitoja nuorille naisille.

Itohan Okundaye peräänkuuluttaakin nimenomaan esimerkiksi koulutusvaihtoehtojen tarjoamista nuorille. Pelkkä ihmiskaupasta varoittaminen ei riitä.

”Pitää tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa ja ottaa ihmiset mukaan ehkäisytyöhön. Ihmiskauppa liittyy yhteisöön – aina joku tuntee jonkun, joten ilmiöstä on vaikea päästä eroon kokonaan”, hän muistutti.

Ihmiskauppa genderihmiskaupparasismisukupuolten tasa-arvoköyhyyssiirtolaisuus Nigeria

Lue myös

T-paita, jossa lukee stop human trafficking

Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset

Kanadan ihmiskaupan uhreista lähes puolet on alkuperäiskansojen naisia, vaikka heidän osuutensa koko väestöstä on vain neljä prosenttia. Yhteisöissä on usein liikaa poliiseja ja liian vähän turvaa, sanoo alkuperäiskansojen naisten yhdistyksen edustaja Elana Finestone.
Lapsi äidin sylissä takaapäin kuvattuna

Uusi YK-raportti: Ihmiskauppa saa ”kauhistuttavia” ulottuvuuksia – Lapsia on jo 30 prosenttia uhreista

Konfliktit pahentavat ihmiskauppaa, varoittaa YK:n huumeiden- ja rikostentorjuntavirasto. Esimerkiksi Lähi-idässä tyttöjä ja nuoria kaupataan pakolaisleireiltä vaimoiksi.
Cox's Bazarin pakolaisleirin hökkeleitä Bangladeshissa

Rohingyanaisia joutuu ihmiskaupan uhreiksi Bangladeshissa – Vaihtoehtojen puute ajaa epätoivoisiin ratkaisuihin

Rohingya-pakolaisten leireillä on vain vähän työmahdollisuuksia. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö on auttanut lähes sataa ihmiskaupan uhria ja uskoo, että tapauksia on monin verroin enemmän.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät