Uutiset Ihmiskauppa

Nigeriasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan takana on monimutkainen vyyhti – Köyhyys ja epärealistiset odotukset ruokkivat ilmiötä, mutta tarjontaa ei olisi ilman kysyntää

Eilen Helsingissä järjestetyssä seminaarissa pohdittiin, miksi niin moni ihmiskaupan uhri on juuri Nigeriasta ja mitä ilmiölle voisi tehdä. Nykyään nuoria varoitellaan riskeistä, mutta tärkeää olisi myös luoda heille muita vaihtoehtoja, muistutti uhriksi itsekin joutunut Itohan Okundaye.
Neljä ihmistä paneelissa puhumassa
Ihmiskaupan yhteydessä pitää puhua myös Euroopasta, todettiin FinnWIDin seminaarissa Helsingissä. Kuvassa järjestön vapaaehtoinen Inkeri Mellanen (vas.), ihmiskaupasta selvinnyt Itohan Okundaye, tutkija Ilon Bontenbal ja toimittaja Antti Kuronen. (Kuva: Teija Laakso)

Nigeria on maa, jossa asuu enemmän äärimmäisessä köyhyydessä eläviä ihmisiä kuin missään muualla.

Se on yksi suurimmista syistä siihen, miksi juuri Nigeriasta tulee niin paljon ihmiskaupan uhreja ja miksi ilmiö on havaittu Suomea myöden.

”Köyhyys ajaa ihmisiä ihmiskauppiaiden käsiin. Ilmiön laittomuutta katsotaan usein läpi sormien, koska muuta vaihtoehtoa ei ole ja uhrien on pakko lähettää rahaa kotiin”, totesi Jyväskylän yliopiston tutkija Ilona Bontenbal eilen ihmiskaupan vastaista työtä tekevä FinnWID-järjestön seminaarissa.

FinnWID kampanjoi ihmiskauppaa vastaan ja avasi eilen uuden verkkosivuston, joka tiedottaa ilmiön taustoista. Kampanjan keulahahmona on nigerialainen Itohan Okundaye, joka joutui seksityöhön vain 16-vuotiaan saavuttuaan Italiaan vuonna 2006. Hän sai tammikuussa Suomen viranomaisilta kielteisen oleskelulupapäätöksen.

”Lähtöni syyt liittyivät köyhyyteen. Jätin koulun kesken, koska siihen ei ollut varaa. Äitini oli isän kuudesta vaimosta viides, ja perheessä välillä oli paljon kilpailua”, Okundaye kuvaili.

FinnWIDin mukaan juuri moniavioisten perheiden tyttäret ovatkin erityisen suuressa vaarassa joutua ihmiskaupan uhreiksi. Paineet lähettää rahaa ovat kovat.

”Sitä tietää, että perheellä ei ole helppoa kotimaassa. Itsellä on mahdollisuus ja rahaa on lähetettävä kotiin, koska muuten perhe ei selviä”, Okundaye kertoi.

Nigeria onkin kuudenneksi eniten siirtolaisten rahalähetyksiä vastaanottava maa. Vuonna 2018 niiden arvo oli yli 22 miljardia euroa.

Odotukset epärealistisia

Nigeriasta lähtee joka vuosi tuhansia nuoria naisia Eurooppaan. Maasta tulee Eurooppaan enemmän prostituoituja kuin mistään muusta Saharan eteläpuolisen Afrikan maista. Suurin osa on järjestäytyneen ihmiskaupan uhreja. Houkuttelijana on usein sukulainen tai tuttava.

Köyhyys ei yksinään selitä ilmiötä – muuten uhreja tulisi saman verran kaikkialta. Taustalla ovat monimutkaiset historialliset ja yhteiskunnalliset syyt. Suurin osa uhreista, myös Okundaye, tulee Edon osavaltiosta, etenkin sen pääkaupungista Benin Citystä.

Alueelle muodostui siirtolaisuuden perinne jo varhain, sillä ensimmäiset kontaktit eurooppalaisiin syntyivät jo 1400-luvulla.

Kun Nigerian talous heikkeni 1990-luvulla, yhä useampi lähti siirtolaiseksi. Prostituutiosta tuli hyvä ansaintakeino, joka lopulta ammattimaistui järjestelmälliseksi ihmiskaupaksi. Sitä ruokkii myös se, että Eurooppaan on yhä vaikeampi tulla laillista reittiä.

Uhrit joutuvat raa’an seksuaalisen hyväksikäytön kohteiksi, mutta Euroopasta kantautuu Edoon yhä tarinoita siirtolaiseksi lähteneiden menestyksestä, sillä monet eivät uskalla kertoa kokemuksistaan. Toisaalta perheenjäsenetkään eivät aina halua uskoa. Kulttuuri kannustaa maallisen omaisuuden ja ylellisyyksien haalimiseen, joten paine saada varallisuutta on kova.

”Ihmisten käsitys Euroopasta on täysin epärealistinen. Mielikuva on, että kun sinne pääsee, taivaan portit avautuvat. Vaikka jotkut tietäisivätkin joutuvansa seksityöhön, siitäkin kuvitellaan, että tanssitaan hienossa baarissa. He eivät ymmärrä, että kyse on orjuudesta”, totesi Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen seminaarissa.

Hän on vieraillut Nigeriassa helmikuussa julkaistua Ulkolinjan Naiskaupan ytimessä -dokumenttiaan varten.

Suomessa ilmiötä ei ymmärretä

Seminaarissa muistutettiin, etteivät köyhyys ja kulttuuriset syyt selitä yksinään ihmiskauppaa.

”Kyse ei ole siitä, että nigerialaiset toisivat ongelmansa Eurooppaan. Ilman eurooppalaisia miehiä, jotka ostavat naisia, ilmiötä ei olisi olemassa”, Kuronen muistutti.

Siksi valistusta tarvitaan myös Euroopassa, Suomea myöden.

”On tärkeää puhua tästä. Ihmiskaupan peruskonseptia ei ymmärretä Suomessa, se sekoitetaan ’vapaaehtoiseen’ prostituutioon”, Kuronen sanoi.

Suomen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä oli viime vuonna 63 nigerialaista naista. Suurin osa on joutunut uhreiksi Etelä-Euroopassa mutta osa myös Suomessa.

Kaikki eivät saa jäädä Suomeen, ja osa on jopa joutunut palaamaan seksityöhön. Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetun vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan Suomessa Maahanmuuttovirasto ei huomioikaan riittävästi ihmisten kokemaa hyväksikäyttöä.

Työtä on tehtävä myös Nigeriassa. Benin Cityssä viranomaiset ja monet järjestöt tekevätkin jo ehkäisevää ja uhreja auttavaa työtä, joskin resurssit ovat pienet. Esimerkiksi FinnWIDin kumppanijärjestö Idia Renaissance ylläpitää koulutuskeskusta, joka tarjoaa ammattikoulutusta ja yrittäjyystaitoja nuorille naisille.

Itohan Okundaye peräänkuuluttaakin nimenomaan esimerkiksi koulutusvaihtoehtojen tarjoamista nuorille. Pelkkä ihmiskaupasta varoittaminen ei riitä.

”Pitää tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa ja ottaa ihmiset mukaan ehkäisytyöhön. Ihmiskauppa liittyy yhteisöön – aina joku tuntee jonkun, joten ilmiöstä on vaikea päästä eroon kokonaan”, hän muistutti.

Ihmiskauppa genderihmiskaupparasismisukupuolten tasa-arvoköyhyyssiirtolaisuus Nigeria

Lue myös

Kaksi naista lähikuvassa

Luovat keinot auttavat Keski-Amerikan ihmiskaupan uhreja toipumaan

Järjestäytynyt rikollisuus kiihdyttää ihmiskauppaa Guatemalassa, Hondurasissa ja El Salvadorissa. Viranomaiset yrittävät tukea uhreja, mutta ne eivät pärjäisi ilman järjestöjä, jotka osaavat tarjota epäsovinnaisiakin tapoja toipumisen edistämiseksi. Esimerkiksi AS Mujeres tarjoaa perinteisen avun ohella myös aromaterapiaa.
T-paita, jossa lukee stop human trafficking

Raportti: Pankit voisivat tehdä enemmän modernin orjakaupan kitkemiseksi

Ihmiskauppa ja orjuus ovat ”traaginen markkinahäiriö”, sanoo YK-yliopiston analyytikko James Cockayne. Asiantuntijaryhmän mukaan rahoituslaitosten pitäisi tunnistaa paremmin ihmissalakuljetusrinkeihin liittyvät kassavirrat.
Nainen istuu tuolilla selin kameraan

Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla

Kenia kielsi vuonna 2014 lähtemisen työn perässä Lähi-itään mutta kumosi kiellon muutamaa vuotta myöhemmin. Nyt noin 130 000 kenialaista on kotiapulaisena Persianlahden valtioissa. Moni joutuu kokemaan fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Nuori nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.

Tuoreimmat

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia

Luetuimmat

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle