Uutiset Somalian ja Somalimaan kehitys

Somalialaiset innostuivat pyytämään anteeksi vääryyksiä – Suomensomalialaisen Wali Hashin ideoimasta anteeksiannon päivästä on tulossa valtion virallinen juhlapäivä

Somalialaiset ovat kyllästyneitä sotaan, sanoo toimittaja Wali Hashi. Hän aloitti pari vuotta sitten anteeksiantokampanjan, jonka suosio on yllättänyt. Nyt ihmiset jonottavat päästäkseen kertomaan julkisesti tarinansa.
Somalian lippu, taustalla ihmisiä
Somalia sai ensimmäisen virallisen parlamentin 20 vuoteen vuonna 2012. Nyt maassa viritellään anteeksiannon päivää. (Kuva: Stuart Price / UN Photo)

Vuosikymmeniä konfliktista kärsineessä Somaliassa on alettu viime vuosina keskustella siitä, miksi maassa oikeastaan soditaan ja pitäisikö vääryydet antaa anteeksi.

Maan hallitus päätti viime viikolla, että viime kesänä ensimmäistä kertaa vietetystä anteeksiannon juhlapäivästä tulee valtion virallinen juhlapäivä. Nyt odotellaan parlamentin hyväksyntää.

Erikoisen anteeksiannon päivästä tekee se, että sen juuret ovat Suomessa.

Päivän ideoi suomensomalialainen toimittaja Wali Hashi, joka käynnisti kollegoineen Cafis (anteeksianto)-nimisen kampanjan vuonna 2017.

Sen idea on yksinkertainen: väärin tehneet pyytävät anteeksi toisiltaan ja vääryyttä kokeneet antavat anteeksi julkisesti, esimerkiksi tv-lähetyksessä. Lisäksi kampanjassa järjestetään esimerkiksi keskustelutilaisuuksia ja paneeleita, joissa pohditaan konfliktin syitä ja anteeksi antamisen tärkeyttä.

Kampanjan suosio on yllättänyt Hashin itsensäkin.

”Se on lähtenyt käsistä. Suosio kertoo siitä, että somalialaiset ovat kyllästyneitä sotaan, nälänhätään, kuivuuteen ja terrorismiin”, hän sanoo.

Anteeksiannon päivää vietettiin Somaliassa ensimmäistä kertaa jo viime vuoden kesäkuun 28. päivänä. Siitä raportoi neljä tv-kanavaa ja 15 radiokanavaa. Pelkästään Kismayon kaupungissa mukana oli 15 000 ihmistä.

Suomessakin tarvitaan

Anteeksiantoprosessia kaivataan Somaliassa kipeästi, sillä se on kärsinyt sisällissodasta ja väkivaltaisuuksista lähes 30 vuotta. Konflikti sai alkunsa diktaattori Mohamed Siad Barren syrjäyttämisestä vuonna 1991. Sen jälkeen maassa ovat sotineet niin klaanit kuin islamistitkin.

Nykyään olot ovat vakaammat, mutta hallituksen joukot taistelevat yhä islamilaista äärijärjestöä al-Shabaabia vastaan. Klaaneilla on edelleen paljon valtaa ja klaaniristiriidat ovat syvällä.

Hashi sai idean kampanjasta kouluttaessaan somalialaisia toimittajia suomalaisen Viestintä ja kehitys -säätiön hankkeessa.

”Huomasin, että kukaan ei ikinä puhunut siitä, että somalialaiset voisivat antaa anteeksi. Olen ollut mukana kouluttamassa 700:aa toimittajaa ympäri maata ja huomasin, että tällaista voimavaraa voisi käyttää rakentamaan rauhaa ja vaikuttamaan ihmisten mieliin.”

Hashi alkoi kehottaa toimittajia tekemään juttuja rauhasta ja anteeksiannosta tavallisten ihmisten tarinoiden kautta. Niistä tuli yllättävän suosittuja.

Yli miljoona ihmistä on esimerkiksi nähnyt sosiaalisen median kautta, miten tarkastuspisteellä ammuttu nuori mies antaa anteeksi häntä ampuneelle armeijan sotilaalle, Hashi kertoo.

Nyt jonossa on 102 ihmistä, jotka haluaisivat, että heidän tarinaansa käsiteltäisiin. Myös julkisuuden henkilöitä, runoilijoita, laulajia ja imaameja on mukana kampanjassa.

”Lähdimme henkilötarinoista liikkeelle, mutta nyt klaanit soittavat meille ja kertovat haluavansa sopia toisen klaanin kanssa”, hän kertoo.

Hänen tavoitteensa on, että myös entiset sotapäälliköt ja sotilaat tulisivat median eteen pyytämään anteeksi kansalta ja ihmisiltä.

Anteeksianto ei yksin riitä. Hashin mukaan maassa tarvitaan myös virallista sovinto- ja oikeusprosessia. Hän uskoo silti, että anteeksiantoprosessista voisi olla hyötyä monissa muissakin Itä-Afrikan maissa. Ja miksei Suomessakin, Hashi huomauttaa. Anteeksi pyydettävää voisi olla esimerkiksi sisällissodan tai saamelaisten syrjinnän vuoksi.

Somalian ja Somalimaan kehitys mediatiedotusvälineetviestintäkonfliktirauha SomaliaSuomi

Lue myös

Kolme naista pienen pöydän ääressä

Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä

YK:n mukaan Somalian tämän vuoden viljasato on huonoin sitten vuoden 2011, jolloin maa ajautui nälänhätään. Sen jälkeenkin maassa on kärsitty jatkuvasti kuivuudesta, eivätkä perheet yksinkertaisesti ole ehtineet toipua katastrofeista.
Ylen toimittaja Pasi Toivonen somalialaisten toimittajien kanssa

Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali

Somalian kansallisen tv-kanavan johtaja Liban Abdi Ali haaveilee samanlaisesta yleisradiosta kuin Suomessakin on. Siihen on vielä pitkä matka sekä konfliktin, politiikan että resurssipulan vuoksi. Viime vuosina Somalian lehdistönvapaus on kuitenkin parantunut.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.