Uutiset Somalian ja Somalimaan kehitys

Somalialaiset innostuivat pyytämään anteeksi vääryyksiä – Suomensomalialaisen Wali Hashin ideoimasta anteeksiannon päivästä on tulossa valtion virallinen juhlapäivä

Somalialaiset ovat kyllästyneitä sotaan, sanoo toimittaja Wali Hashi. Hän aloitti pari vuotta sitten anteeksiantokampanjan, jonka suosio on yllättänyt. Nyt ihmiset jonottavat päästäkseen kertomaan julkisesti tarinansa.
Somalian lippu, taustalla ihmisiä
Somalia sai ensimmäisen virallisen parlamentin 20 vuoteen vuonna 2012. Nyt maassa viritellään anteeksiannon päivää. (Kuva: Stuart Price / UN Photo)

Vuosikymmeniä konfliktista kärsineessä Somaliassa on alettu viime vuosina keskustella siitä, miksi maassa oikeastaan soditaan ja pitäisikö vääryydet antaa anteeksi.

Maan hallitus päätti viime viikolla, että viime kesänä ensimmäistä kertaa vietetystä anteeksiannon juhlapäivästä tulee valtion virallinen juhlapäivä. Nyt odotellaan parlamentin hyväksyntää.

Erikoisen anteeksiannon päivästä tekee se, että sen juuret ovat Suomessa.

Päivän ideoi suomensomalialainen toimittaja Wali Hashi, joka käynnisti kollegoineen Cafis (anteeksianto)-nimisen kampanjan vuonna 2017.

Sen idea on yksinkertainen: väärin tehneet pyytävät anteeksi toisiltaan ja vääryyttä kokeneet antavat anteeksi julkisesti, esimerkiksi tv-lähetyksessä. Lisäksi kampanjassa järjestetään esimerkiksi keskustelutilaisuuksia ja paneeleita, joissa pohditaan konfliktin syitä ja anteeksi antamisen tärkeyttä.

Kampanjan suosio on yllättänyt Hashin itsensäkin.

”Se on lähtenyt käsistä. Suosio kertoo siitä, että somalialaiset ovat kyllästyneitä sotaan, nälänhätään, kuivuuteen ja terrorismiin”, hän sanoo.

Anteeksiannon päivää vietettiin Somaliassa ensimmäistä kertaa jo viime vuoden kesäkuun 28. päivänä. Siitä raportoi neljä tv-kanavaa ja 15 radiokanavaa. Pelkästään Kismayon kaupungissa mukana oli 15 000 ihmistä.

Suomessakin tarvitaan

Anteeksiantoprosessia kaivataan Somaliassa kipeästi, sillä se on kärsinyt sisällissodasta ja väkivaltaisuuksista lähes 30 vuotta. Konflikti sai alkunsa diktaattori Mohamed Siad Barren syrjäyttämisestä vuonna 1991. Sen jälkeen maassa ovat sotineet niin klaanit kuin islamistitkin.

Nykyään olot ovat vakaammat, mutta hallituksen joukot taistelevat yhä islamilaista äärijärjestöä al-Shabaabia vastaan. Klaaneilla on edelleen paljon valtaa ja klaaniristiriidat ovat syvällä.

Hashi sai idean kampanjasta kouluttaessaan somalialaisia toimittajia suomalaisen Viestintä ja kehitys -säätiön hankkeessa.

”Huomasin, että kukaan ei ikinä puhunut siitä, että somalialaiset voisivat antaa anteeksi. Olen ollut mukana kouluttamassa 700:aa toimittajaa ympäri maata ja huomasin, että tällaista voimavaraa voisi käyttää rakentamaan rauhaa ja vaikuttamaan ihmisten mieliin.”

Hashi alkoi kehottaa toimittajia tekemään juttuja rauhasta ja anteeksiannosta tavallisten ihmisten tarinoiden kautta. Niistä tuli yllättävän suosittuja.

Yli miljoona ihmistä on esimerkiksi nähnyt sosiaalisen median kautta, miten tarkastuspisteellä ammuttu nuori mies antaa anteeksi häntä ampuneelle armeijan sotilaalle, Hashi kertoo.

Nyt jonossa on 102 ihmistä, jotka haluaisivat, että heidän tarinaansa käsiteltäisiin. Myös julkisuuden henkilöitä, runoilijoita, laulajia ja imaameja on mukana kampanjassa.

”Lähdimme henkilötarinoista liikkeelle, mutta nyt klaanit soittavat meille ja kertovat haluavansa sopia toisen klaanin kanssa”, hän kertoo.

Hänen tavoitteensa on, että myös entiset sotapäälliköt ja sotilaat tulisivat median eteen pyytämään anteeksi kansalta ja ihmisiltä.

Anteeksianto ei yksin riitä. Hashin mukaan maassa tarvitaan myös virallista sovinto- ja oikeusprosessia. Hän uskoo silti, että anteeksiantoprosessista voisi olla hyötyä monissa muissakin Itä-Afrikan maissa. Ja miksei Suomessakin, Hashi huomauttaa. Anteeksi pyydettävää voisi olla esimerkiksi sisällissodan tai saamelaisten syrjinnän vuoksi.

Somalian ja Somalimaan kehitys mediatiedotusvälineetviestintäkonfliktirauha SomaliaSuomi

Lue myös

Ylen toimittaja Pasi Toivonen somalialaisten toimittajien kanssa

Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali

Somalian kansallisen tv-kanavan johtaja Liban Abdi Ali haaveilee samanlaisesta yleisradiosta kuin Suomessakin on. Siihen on vielä pitkä matka sekä konfliktin, politiikan että resurssipulan vuoksi. Viime vuosina Somalian lehdistönvapaus on kuitenkin parantunut.
Ihmisiä tulvavedessä ajavan rekka-auton lavalla

Ensin kuivuus, sitten tulvat – Somaliassa on satanut eniten yli 30 vuoteen

Somalia on kärsinyt viime vuosina useista peräkkäisistä kuivuuskausista, mutta tänä vuonna on kääntynyt lähes päälaelleen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylen toimittaja Pasi Toivonen somalialaisten toimittajien kanssa

Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali

Somalian kansallisen tv-kanavan johtaja Liban Abdi Ali haaveilee samanlaisesta yleisradiosta kuin Suomessakin on. Siihen on vielä pitkä matka sekä konfliktin, politiikan että resurssipulan vuoksi. Viime vuosina Somalian lehdistönvapaus on kuitenkin parantunut.
Ihmisiä Maailma kylässä -festivaaleilla Kaisaniemen puistossa

Maailma kylässä -festivaaleilla teemana ilmastonmuutos – Sähkönä jätteistä tehtyä dieseliä

Viikonloppuna järjestettävä Maailma kylässä -festivaali juhlii 20-vuotista taivaltaan ajankohtaisesti ilmastonmuutosteemalla. Myös sunnuntain europarlamenttivaalit näkyvät ohjelmistossa.
Lasten siluetti ja metalliromua

Mikä on asevalvonnan tulevaisuus?

Asevalvonta on tärkeää aseiden vähentämisen kannalta mutta myös siksi, että toisiaan vastustavat tahot kohtaavat. Se, ettei asevarusteluun liittyvistä kysymyksistä enää keskustella yhdessä saman pöydän ääressä, lisää konfliktin riskiä, kirjoittaa Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg.
Mies ja poika korjaavat autoa

Vuosikausia jatkunut konflikti tekee lapsistä perheen elättäjiä Kašmirissa

Intian ja Pakistanin kiista Kašmirista on ollut pisimpään YK:n ratkaisemattomien konfliktien listalla. Moni lapsi joutuu töihin, koska väkivalta on vienyt perheeltä elättäjän. Uhrien omaiset ovat oikeutettuja valtion taloudelliseen tukeen, mutta tapaukset käsitellään niin hitaasti, että he ehtisivät kuolla nälkään apua odotellessaan.

Luetuimmat

Nigeriasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan takana on monimutkainen vyyhti – Köyhyys ja epärealistiset odotukset ruokkivat ilmiötä, mutta tarjontaa ei olisi ilman kysyntää
Uusi tutkimus luotaa suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia – Kehitysmaihin lähdettiin töitä tekemään, idealisteja odotti pettymys
Oikeusjuttu Shelliä vastaan etenee: Hollantilainen oikeusistuin linjasi, että sillä on toimivaltaa käsitellä nigerialaisten ympäristöaktivistien teloituksiin liittyvä tapaus
Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali
Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan, jossa äänessä ovat maahanmuuttajat
EU:n laajuinen lentovero leikkaisi sektorin päästöjä 11 prosenttia ja toisi miljardien verotulot, paljastaa julkisuuteen vuotanut raportti
Raportti: Miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto – Määrä on suurempi kuin koskaan ihmisen historian aikana
Boko Haram sieppaa yhä tyttöjä sotasaaliikseen Nigeriassa
Poikkeuksellisen laaja joukko kaupunkeja, järjestöjä, yrityksiä ja tutkijoita vaatii EU-johtajilta ilmastohätätilaan puuttumista
Kahden sadekauden epäonnistuminen uhkaa johtaa kriisiin Somaliassa – Avustusrahoista alle viidennes kasassa