Uutiset Somalian ja Somalimaan kehitys

Somalialaiset innostuivat pyytämään anteeksi vääryyksiä – Suomensomalialaisen Wali Hashin ideoimasta anteeksiannon päivästä on tulossa valtion virallinen juhlapäivä

Somalialaiset ovat kyllästyneitä sotaan, sanoo toimittaja Wali Hashi. Hän aloitti pari vuotta sitten anteeksiantokampanjan, jonka suosio on yllättänyt. Nyt ihmiset jonottavat päästäkseen kertomaan julkisesti tarinansa.
Somalian lippu, taustalla ihmisiä
Somalia sai ensimmäisen virallisen parlamentin 20 vuoteen vuonna 2012. Nyt maassa viritellään anteeksiannon päivää. (Kuva: Stuart Price / UN Photo)

Vuosikymmeniä konfliktista kärsineessä Somaliassa on alettu viime vuosina keskustella siitä, miksi maassa oikeastaan soditaan ja pitäisikö vääryydet antaa anteeksi.

Maan hallitus päätti viime viikolla, että viime kesänä ensimmäistä kertaa vietetystä anteeksiannon juhlapäivästä tulee valtion virallinen juhlapäivä. Nyt odotellaan parlamentin hyväksyntää.

Erikoisen anteeksiannon päivästä tekee se, että sen juuret ovat Suomessa.

Päivän ideoi suomensomalialainen toimittaja Wali Hashi, joka käynnisti kollegoineen Cafis (anteeksianto)-nimisen kampanjan vuonna 2017.

Sen idea on yksinkertainen: väärin tehneet pyytävät anteeksi toisiltaan ja vääryyttä kokeneet antavat anteeksi julkisesti, esimerkiksi tv-lähetyksessä. Lisäksi kampanjassa järjestetään esimerkiksi keskustelutilaisuuksia ja paneeleita, joissa pohditaan konfliktin syitä ja anteeksi antamisen tärkeyttä.

Kampanjan suosio on yllättänyt Hashin itsensäkin.

”Se on lähtenyt käsistä. Suosio kertoo siitä, että somalialaiset ovat kyllästyneitä sotaan, nälänhätään, kuivuuteen ja terrorismiin”, hän sanoo.

Anteeksiannon päivää vietettiin Somaliassa ensimmäistä kertaa jo viime vuoden kesäkuun 28. päivänä. Siitä raportoi neljä tv-kanavaa ja 15 radiokanavaa. Pelkästään Kismayon kaupungissa mukana oli 15 000 ihmistä.

Suomessakin tarvitaan

Anteeksiantoprosessia kaivataan Somaliassa kipeästi, sillä se on kärsinyt sisällissodasta ja väkivaltaisuuksista lähes 30 vuotta. Konflikti sai alkunsa diktaattori Mohamed Siad Barren syrjäyttämisestä vuonna 1991. Sen jälkeen maassa ovat sotineet niin klaanit kuin islamistitkin.

Nykyään olot ovat vakaammat, mutta hallituksen joukot taistelevat yhä islamilaista äärijärjestöä al-Shabaabia vastaan. Klaaneilla on edelleen paljon valtaa ja klaaniristiriidat ovat syvällä.

Hashi sai idean kampanjasta kouluttaessaan somalialaisia toimittajia suomalaisen Viestintä ja kehitys -säätiön hankkeessa.

”Huomasin, että kukaan ei ikinä puhunut siitä, että somalialaiset voisivat antaa anteeksi. Olen ollut mukana kouluttamassa 700:aa toimittajaa ympäri maata ja huomasin, että tällaista voimavaraa voisi käyttää rakentamaan rauhaa ja vaikuttamaan ihmisten mieliin.”

Hashi alkoi kehottaa toimittajia tekemään juttuja rauhasta ja anteeksiannosta tavallisten ihmisten tarinoiden kautta. Niistä tuli yllättävän suosittuja.

Yli miljoona ihmistä on esimerkiksi nähnyt sosiaalisen median kautta, miten tarkastuspisteellä ammuttu nuori mies antaa anteeksi häntä ampuneelle armeijan sotilaalle, Hashi kertoo.

Nyt jonossa on 102 ihmistä, jotka haluaisivat, että heidän tarinaansa käsiteltäisiin. Myös julkisuuden henkilöitä, runoilijoita, laulajia ja imaameja on mukana kampanjassa.

”Lähdimme henkilötarinoista liikkeelle, mutta nyt klaanit soittavat meille ja kertovat haluavansa sopia toisen klaanin kanssa”, hän kertoo.

Hänen tavoitteensa on, että myös entiset sotapäälliköt ja sotilaat tulisivat median eteen pyytämään anteeksi kansalta ja ihmisiltä.

Anteeksianto ei yksin riitä. Hashin mukaan maassa tarvitaan myös virallista sovinto- ja oikeusprosessia. Hän uskoo silti, että anteeksiantoprosessista voisi olla hyötyä monissa muissakin Itä-Afrikan maissa. Ja miksei Suomessakin, Hashi huomauttaa. Anteeksi pyydettävää voisi olla esimerkiksi sisällissodan tai saamelaisten syrjinnän vuoksi.

Somalian ja Somalimaan kehitys mediatiedotusvälineetviestintäkonfliktirauha SomaliaSuomi

Lue myös

Ihmisiä tulvavedessä ajavan rekka-auton lavalla

Ensin kuivuus, sitten tulvat – Somaliassa on satanut eniten yli 30 vuoteen

Somalia on kärsinyt viime vuosina useista peräkkäisistä kuivuuskausista, mutta tänä vuonna on kääntynyt lähes päälaelleen.
Katunäkymä Hargeisasta, Somalimaasta

Somalimaan parlamentin ylähuone hyväksyi raiskauskiellon – kuivuus uhkaa lisätä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa

Somalimaa on passittamassa raiskaajat viimein vankilaan. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta ei välttämättä kuitenkaan vähene, sillä vakava kuivuus voi lisätä esimerkiksi pakkoavioliittoja.
Pakolaisleirin teltta ja ihmisiä Somaliassa

Somaliassa häädettiin pakolaisia – tuhansia jäi kodittomaksi

Somalian turvallisuusjoukot tuhosivat puskutraktoreilla tuhansia maan sisäisten pakolaisten asumuksia. Pakkohäädöt ovat yleinen ongelma: pelkästään Mogadishussa häädettiin viime vuonna yli 150 000 ihmistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.