Uutiset Somalian ja Somalimaan kehitys

Somalialaiset innostuivat pyytämään anteeksi vääryyksiä – Suomensomalialaisen Wali Hashin ideoimasta anteeksiannon päivästä on tulossa valtion virallinen juhlapäivä

Somalialaiset ovat kyllästyneitä sotaan, sanoo toimittaja Wali Hashi. Hän aloitti pari vuotta sitten anteeksiantokampanjan, jonka suosio on yllättänyt. Nyt ihmiset jonottavat päästäkseen kertomaan julkisesti tarinansa.
Somalian lippu, taustalla ihmisiä
Somalia sai ensimmäisen virallisen parlamentin 20 vuoteen vuonna 2012. Nyt maassa viritellään anteeksiannon päivää. (Kuva: Stuart Price / UN Photo)

Vuosikymmeniä konfliktista kärsineessä Somaliassa on alettu viime vuosina keskustella siitä, miksi maassa oikeastaan soditaan ja pitäisikö vääryydet antaa anteeksi.

Maan hallitus päätti viime viikolla, että viime kesänä ensimmäistä kertaa vietetystä anteeksiannon juhlapäivästä tulee valtion virallinen juhlapäivä. Nyt odotellaan parlamentin hyväksyntää.

Erikoisen anteeksiannon päivästä tekee se, että sen juuret ovat Suomessa.

Päivän ideoi suomensomalialainen toimittaja Wali Hashi, joka käynnisti kollegoineen Cafis (anteeksianto)-nimisen kampanjan vuonna 2017.

Sen idea on yksinkertainen: väärin tehneet pyytävät anteeksi toisiltaan ja vääryyttä kokeneet antavat anteeksi julkisesti, esimerkiksi tv-lähetyksessä. Lisäksi kampanjassa järjestetään esimerkiksi keskustelutilaisuuksia ja paneeleita, joissa pohditaan konfliktin syitä ja anteeksi antamisen tärkeyttä.

Kampanjan suosio on yllättänyt Hashin itsensäkin.

”Se on lähtenyt käsistä. Suosio kertoo siitä, että somalialaiset ovat kyllästyneitä sotaan, nälänhätään, kuivuuteen ja terrorismiin”, hän sanoo.

Anteeksiannon päivää vietettiin Somaliassa ensimmäistä kertaa jo viime vuoden kesäkuun 28. päivänä. Siitä raportoi neljä tv-kanavaa ja 15 radiokanavaa. Pelkästään Kismayon kaupungissa mukana oli 15 000 ihmistä.

Suomessakin tarvitaan

Anteeksiantoprosessia kaivataan Somaliassa kipeästi, sillä se on kärsinyt sisällissodasta ja väkivaltaisuuksista lähes 30 vuotta. Konflikti sai alkunsa diktaattori Mohamed Siad Barren syrjäyttämisestä vuonna 1991. Sen jälkeen maassa ovat sotineet niin klaanit kuin islamistitkin.

Nykyään olot ovat vakaammat, mutta hallituksen joukot taistelevat yhä islamilaista äärijärjestöä al-Shabaabia vastaan. Klaaneilla on edelleen paljon valtaa ja klaaniristiriidat ovat syvällä.

Hashi sai idean kampanjasta kouluttaessaan somalialaisia toimittajia suomalaisen Viestintä ja kehitys -säätiön hankkeessa.

”Huomasin, että kukaan ei ikinä puhunut siitä, että somalialaiset voisivat antaa anteeksi. Olen ollut mukana kouluttamassa 700:aa toimittajaa ympäri maata ja huomasin, että tällaista voimavaraa voisi käyttää rakentamaan rauhaa ja vaikuttamaan ihmisten mieliin.”

Hashi alkoi kehottaa toimittajia tekemään juttuja rauhasta ja anteeksiannosta tavallisten ihmisten tarinoiden kautta. Niistä tuli yllättävän suosittuja.

Yli miljoona ihmistä on esimerkiksi nähnyt sosiaalisen median kautta, miten tarkastuspisteellä ammuttu nuori mies antaa anteeksi häntä ampuneelle armeijan sotilaalle, Hashi kertoo.

Nyt jonossa on 102 ihmistä, jotka haluaisivat, että heidän tarinaansa käsiteltäisiin. Myös julkisuuden henkilöitä, runoilijoita, laulajia ja imaameja on mukana kampanjassa.

”Lähdimme henkilötarinoista liikkeelle, mutta nyt klaanit soittavat meille ja kertovat haluavansa sopia toisen klaanin kanssa”, hän kertoo.

Hänen tavoitteensa on, että myös entiset sotapäälliköt ja sotilaat tulisivat median eteen pyytämään anteeksi kansalta ja ihmisiltä.

Anteeksianto ei yksin riitä. Hashin mukaan maassa tarvitaan myös virallista sovinto- ja oikeusprosessia. Hän uskoo silti, että anteeksiantoprosessista voisi olla hyötyä monissa muissakin Itä-Afrikan maissa. Ja miksei Suomessakin, Hashi huomauttaa. Anteeksi pyydettävää voisi olla esimerkiksi sisällissodan tai saamelaisten syrjinnän vuoksi.

Somalian ja Somalimaan kehitys mediatiedotusvälineetviestintäkonfliktirauha SomaliaSuomi

Lue myös

Kolme naista pienen pöydän ääressä

Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä

YK:n mukaan Somalian tämän vuoden viljasato on huonoin sitten vuoden 2011, jolloin maa ajautui nälänhätään. Sen jälkeenkin maassa on kärsitty jatkuvasti kuivuudesta, eivätkä perheet yksinkertaisesti ole ehtineet toipua katastrofeista.
Ylen toimittaja Pasi Toivonen somalialaisten toimittajien kanssa

Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali

Somalian kansallisen tv-kanavan johtaja Liban Abdi Ali haaveilee samanlaisesta yleisradiosta kuin Suomessakin on. Siihen on vielä pitkä matka sekä konfliktin, politiikan että resurssipulan vuoksi. Viime vuosina Somalian lehdistönvapaus on kuitenkin parantunut.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista