Somaliassa on jälleen saatu keskimääräistä vähemmän sadetta. Veden hinta on noussut nopeasti ja karja joutuu etsimään laidunmaata yhä kauempaa. Pelkona on täysi katastrofi, sillä aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia on vienyt monet jo valmiiksi äärirajoille.
Solidaarisuus-järjestön selvityksessä silpomisen haitat ymmärtävien vanhempien osuus nousi lyhyessä ajassa noin 80 prosenttiin. Muutos voi kertoa kehitysyhteistyön tehosta mutta ei välttämättä vielä johda konkreettiseen käyttäytymisen muutokseen, sanoo järjestön asiantuntija Maria Väkiparta.
YK:n mukaan Somalian tämän vuoden viljasato on huonoin sitten vuoden 2011, jolloin maa ajautui nälänhätään. Sen jälkeenkin maassa on kärsitty jatkuvasti kuivuudesta, eivätkä perheet yksinkertaisesti ole ehtineet toipua katastrofeista.
Somalian kansallisen tv-kanavan johtaja Liban Abdi Ali haaveilee samanlaisesta yleisradiosta kuin Suomessakin on. Siihen on vielä pitkä matka sekä konfliktin, politiikan että resurssipulan vuoksi. Viime vuosina Somalian lehdistönvapaus on kuitenkin parantunut.
Somalialaiset ovat kyllästyneitä sotaan, sanoo toimittaja Wali Hashi. Hän aloitti pari vuotta sitten anteeksiantokampanjan, jonka suosio on yllättänyt. Nyt ihmiset jonottavat päästäkseen kertomaan julkisesti tarinansa.
Somalimaa on passittamassa raiskaajat viimein vankilaan. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta ei välttämättä kuitenkaan vähene, sillä vakava kuivuus voi lisätä esimerkiksi pakkoavioliittoja.
Noin 98 prosenttia Somalimaan naisista on silvottu. Uskonnollinen ohje, joka kieltää silpomisen vakavimmat muodot, voi johtaa myös juridiseen kieltoon.
Somalian turvallisuusjoukot tuhosivat puskutraktoreilla tuhansia maan sisäisten pakolaisten asumuksia. Pakkohäädöt ovat yleinen ongelma: pelkästään Mogadishussa häädettiin viime vuonna yli 150 000 ihmistä.
Somaliassa tapahtui viime syksynä maan historian pahin terrori-isku. Nuorisoaktivisti Muna Hassan Mohamed oli aluksi shokissa mutta lähti pian muiden paikallisten nuorten tavoin auttamaan pelastustöissä.
KUA:n maajohtaja Mika Jokivuori oli viikonloppuna Mogadishussa, jossa tapahtui vuosiin pahin terrori-isku. Hänen mukaansa monet etsivät vielä läheisiään iskun jäljiltä.
Maailman johtajat ovat esittäneet surunvalitteluja Somalialle, jossa yli 200 ihmistä kuoli viikonlopun pommi-iskuissa. Sosiaalisessa mediassa ihmetellään, miksi isku ei saa enempää huomiota.
Somalian ruokakriisin uhreja autettiin tänä vuonna etenkin rahalla. Jo kuukausi ensimmäisen katastrofivaroituksen jälkeen 1,4 miljoonaa ihmistä oli pelastettu nälänhädältä.
Suurin osa somalimaalaismiehistä käyttää khat-huumetta. Suurimman taloudellisen hyödyn sen kaupasta kerää Etiopia, ja päihteen pelätään myös passivoivan etenkin miehiä.
Vuonna 1991 itsenäiseksi julistautunut Somalimaa on yhä vailla kansainvälistä tunnustusta. Väestö on nuorta, eikä sillä ole tulevaisuutta, mikäli maata ei tunnusteta, varoittavat asiantuntijat.
YK on antanut Somaliaan varoituksen nälänhädästä, ja maassa tehdään hartiavoimin töitä sen estämiseksi. Katastrofi on vielä mahdollista välttää, sanoo Pelastakaa Lasten asiantuntija Sanna Juntunen.
