Uutiset Somalian ja Somalimaan kehitys

Kahden sadekauden epäonnistuminen uhkaa johtaa kriisiin Somaliassa – Avustusrahoista alle viidennes kasassa

Jo 44 000 ihmistä on paennut tänä vuonna Somalian maaseudulta kohti kaupunkeja. Syynä on jälleen kerran vakava kuivuus.
Mies juottaa kameleita
Somalia on kärsinyt viime vuosina useista kuivuuskausista. Ihmisten lisäksi myös eläimet kärsivät. Kuva vuodelta 2017. (Kuva: Anouk Delafortrie / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Somaliaa uhkaa jälleen kuivuuden aiheuttama ruokakriisi. Akuutista ruokapulasta kärsivien määrä oli noussut huhtikuuhun mennessä kymmenen prosenttia, ja heinäkuussa jo noin 2,2 miljoonaa voi olla välittömän ruoka-avun tarpeessa, varoittavat avustusjärjestöt.

”Humanitaarinen tilanne on pahentunut hälyttävää tahtia kuivuuden seurauksena. Laaja sadon epäonnistuminen ja karjan tuottavuuden väheneminen työntää pahimmin kärsineiden alueiden yhteisöjä akuuttiin ruokapulaan”, kertoo norjalaisen avustusjärjestön NRC:n Somalian maajohtaja Victor Moses tiedotteessa.

YK:n mukaan jonkinasteisesta ruokapulasta kärsii yhteensä 5,4 miljoonaa ihmistä. Pahimmin ovat kärsineet Pohjois- ja Keski-Somalia, joista pohjoiseen kuuluvat myös varsinaisesta Somaliasta irtautuneet Somalimaa ja Puntmaa.

Kuivuuden taustalla on kahden sadekauden epäonnistuminen. Viime vuoden loka–joulukuun deyr-sateet jäivät vähäisiksi, ja nyt näyttää siltä, että myös huhti–kesäkuun väliset gu-sateet jäävät keskimääräistä pienemmiksi. Myös sadekausien väliin jäävän kuivan kauden sääolosuhteet olivat vaikeat.

Somalia kärsii tasaisin väliajoin kuivuudesta. Viimeisin kriisi oli vuonna 2016–2017, kun sadekaudet jäivät kokonaan tulematta, muistuttaa kehitysyhteistyötä Somalimaassa tekevä suomalainen Solidaarisuus-järjestö. Juomavedestä oli pulaa, taudit levisivät ja karjaa kuoli.

Kuivuuskaudet ovat johtaneet myös maan sisäisen pakolaisuuden kasvuun. Tänä vuonna jo 44 000 maaseudun asukasta on saapunut kaupunkiin ruuanhakuun. Yhteensä maassa on 2,6 miljoonaa sisäistä pakolaista, jotka ovat liikkeellä köyhyyden ja turvattomuuden takia.

Avustusjärjestöt vetoavat lisärahoituksen saamiseksi, sillä avunantajat ovat lahjoittaneet YK:n hätäapuvetoomukseen vasta 19 prosenttia tarvitusta summasta. Rahaa on käytössä nyt 40 prosenttia vähemmän kuin vuosina 2017 ja 2018 samana ajankohtana.

”Nyt tarvitaan välitöntä rahoitusta, jotta avustusjärjestöt pystyvät lisäämään toimiaan ja välttämään täyden humanitaarisen katastrofin”, Moses sanoo.

Somalian ja Somalimaan kehitys avustustyökatastrofiapuköyhyysmaatalousruoka Somalia Solidaarisuus

Lue myös

Kolme naista pienen pöydän ääressä

Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä

YK:n mukaan Somalian tämän vuoden viljasato on huonoin sitten vuoden 2011, jolloin maa ajautui nälänhätään. Sen jälkeenkin maassa on kärsitty jatkuvasti kuivuudesta, eivätkä perheet yksinkertaisesti ole ehtineet toipua katastrofeista.
Ylen toimittaja Pasi Toivonen somalialaisten toimittajien kanssa

Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali

Somalian kansallisen tv-kanavan johtaja Liban Abdi Ali haaveilee samanlaisesta yleisradiosta kuin Suomessakin on. Siihen on vielä pitkä matka sekä konfliktin, politiikan että resurssipulan vuoksi. Viime vuosina Somalian lehdistönvapaus on kuitenkin parantunut.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.