Uutiset Somalian ja Somalimaan kehitys

Kahden sadekauden epäonnistuminen uhkaa johtaa kriisiin Somaliassa – Avustusrahoista alle viidennes kasassa

Jo 44 000 ihmistä on paennut tänä vuonna Somalian maaseudulta kohti kaupunkeja. Syynä on jälleen kerran vakava kuivuus.
Mies juottaa kameleita
Somalia on kärsinyt viime vuosina useista kuivuuskausista. Ihmisten lisäksi myös eläimet kärsivät. Kuva vuodelta 2017. (Kuva: Anouk Delafortrie / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Somaliaa uhkaa jälleen kuivuuden aiheuttama ruokakriisi. Akuutista ruokapulasta kärsivien määrä oli noussut huhtikuuhun mennessä kymmenen prosenttia, ja heinäkuussa jo noin 2,2 miljoonaa voi olla välittömän ruoka-avun tarpeessa, varoittavat avustusjärjestöt.

”Humanitaarinen tilanne on pahentunut hälyttävää tahtia kuivuuden seurauksena. Laaja sadon epäonnistuminen ja karjan tuottavuuden väheneminen työntää pahimmin kärsineiden alueiden yhteisöjä akuuttiin ruokapulaan”, kertoo norjalaisen avustusjärjestön NRC:n Somalian maajohtaja Victor Moses tiedotteessa.

YK:n mukaan jonkinasteisesta ruokapulasta kärsii yhteensä 5,4 miljoonaa ihmistä. Pahimmin ovat kärsineet Pohjois- ja Keski-Somalia, joista pohjoiseen kuuluvat myös varsinaisesta Somaliasta irtautuneet Somalimaa ja Puntmaa.

Kuivuuden taustalla on kahden sadekauden epäonnistuminen. Viime vuoden loka–joulukuun deyr-sateet jäivät vähäisiksi, ja nyt näyttää siltä, että myös huhti–kesäkuun väliset gu-sateet jäävät keskimääräistä pienemmiksi. Myös sadekausien väliin jäävän kuivan kauden sääolosuhteet olivat vaikeat.

Somalia kärsii tasaisin väliajoin kuivuudesta. Viimeisin kriisi oli vuonna 2016–2017, kun sadekaudet jäivät kokonaan tulematta, muistuttaa kehitysyhteistyötä Somalimaassa tekevä suomalainen Solidaarisuus-järjestö. Juomavedestä oli pulaa, taudit levisivät ja karjaa kuoli.

Kuivuuskaudet ovat johtaneet myös maan sisäisen pakolaisuuden kasvuun. Tänä vuonna jo 44 000 maaseudun asukasta on saapunut kaupunkiin ruuanhakuun. Yhteensä maassa on 2,6 miljoonaa sisäistä pakolaista, jotka ovat liikkeellä köyhyyden ja turvattomuuden takia.

Avustusjärjestöt vetoavat lisärahoituksen saamiseksi, sillä avunantajat ovat lahjoittaneet YK:n hätäapuvetoomukseen vasta 19 prosenttia tarvitusta summasta. Rahaa on käytössä nyt 40 prosenttia vähemmän kuin vuosina 2017 ja 2018 samana ajankohtana.

”Nyt tarvitaan välitöntä rahoitusta, jotta avustusjärjestöt pystyvät lisäämään toimiaan ja välttämään täyden humanitaarisen katastrofin”, Moses sanoo.

Somalian ja Somalimaan kehitys avustustyökatastrofiapuköyhyysmaatalousruoka Somalia Solidaarisuus

Lue myös

Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta

Kysely: Asenteet tyttöjen sukuelinten silpomista kohtaan ovat muuttuneet nopeasti Somalimaassa – Anonyymi tutkimussovellus helpottaa tiedon keräämistä tabuna pidetystä aiheesta

Solidaarisuus-järjestön selvityksessä silpomisen haitat ymmärtävien vanhempien osuus nousi lyhyessä ajassa noin 80 prosenttiin. Muutos voi kertoa kehitysyhteistyön tehosta mutta ei välttämättä vielä johda konkreettiseen käyttäytymisen muutokseen, sanoo järjestön asiantuntija Maria Väkiparta.
Kolme naista pienen pöydän ääressä

Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä

YK:n mukaan Somalian tämän vuoden viljasato on huonoin sitten vuoden 2011, jolloin maa ajautui nälänhätään. Sen jälkeenkin maassa on kärsitty jatkuvasti kuivuudesta, eivätkä perheet yksinkertaisesti ole ehtineet toipua katastrofeista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi