Uutiset Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen

Kysely: Asenteet tyttöjen sukuelinten silpomista kohtaan ovat muuttuneet nopeasti Somalimaassa – Anonyymi tutkimussovellus helpottaa tiedon keräämistä tabuna pidetystä aiheesta

Solidaarisuus-järjestön selvityksessä silpomisen haitat ymmärtävien vanhempien osuus nousi lyhyessä ajassa noin 80 prosenttiin. Muutos voi kertoa kehitysyhteistyön tehosta mutta ei välttämättä vielä johda konkreettiseen käyttäytymisen muutokseen, sanoo järjestön asiantuntija Maria Väkiparta.
Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta
Yli 200 miljoonaa naista maailmanlaajuisesti on kokenut sukuelinten silpomisen. (Kuva: The home of Fixers, Flickr.com / CC BY-ND 2.0)

Yhä useampi somalimaalainen mielipidejohtaja ja vanhempi näyttää uskovan siihen, että tyttöjen sukuelinten silpomisella on vakavia terveysvaikutuksia ja että toimenpidettä ei pitäisi tehdä.

Tähän ainakin viittaa tuore, suomalaisen Solidaarisuus-järjestön ja sen paikallisten kumppanijärjestöjen tekemä selvitys. Siinä tutkittiin tyttöjen vanhempien sekä järjestön silpomisen vastaiseen kehitysyhteistyöhankkeeseen osallistuneiden uskonnollisten ja perinteisten johtajien, naisryhmien, kansalaisjärjestöjen, opiskelijoiden ja median edustajien tietämystä ja mielipiteitä silpomisesta.

Joulukuussa 2020 kerättyä, järjestön paikallisten kumppanijärjestöjen keräämää dataa verrattiin alkuvuonna 2020 kerättyihin tietoihin.

Asenteet ovat muuttuneet yllättävän nopeasti. Selvityksen mukaan noin neljä viidesosaa vanhemmista uskoo, että silpomisen lievimmätkin muodot johtavat fyysisiin terveysongelmiin (78 prosenttia) sekä psykologisiin (80 prosenttia) ja sosiaalisiin ongelmiin (78 prosenttia).  Aiemmassa tutkimuksessa osuudet vaihtelivat 50 prosentin molemmin puolin.

Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa vanhemmista ei myöskään aio antaa tytärtään silvottavaksi; alkuvuonna osuus oli noin kolmanneksen. Myös esimerkiksi uskonnollisten ja perinteisten johtajien mielipiteet muuttuivat tutkimusaikana kielteisempään suuntaan.

Vastaajia oli joulukuussa tehdyssä tutkimuksessa yhteensä 744.

Silpomisen tutkiminen on vaikeaa

Silpomisen väheneminen olisi tervetullut muutos, sillä Somalimaassa toimenpiteen on kokenut noin 98 prosenttia naisista. Yleisin silpomisen muoto on niin sanottu faraoninen silpominen, jossa kaikki ulkoiset sukuelimet poistetaan ja jäljelle jäänyt kudos ommellaan lähes umpeen.

Silpomisen taustasyyt vaihtelevat. Somalimaassa siihen vaikuttavat etenkin uskonnolliset ja kulttuuriset uskomukset: käytännön uskotaan varmistavan tytön neitsyyden ja sen mukana naimakelpoisuuden.

”Tutkimuksen luvut ovat hämmästyttävän hyviä. Jos voisi tietää, että tiedon lisääntyminen muuttaa välittömästi ihmisten käyttäytymistä, niin voisi olla huojentunut”, toteaa Solidaarisuuden silpomisen vastaisen työn asiantuntija Maria Väkiparta, joka oli mukana keräämässä tutkimuksen pohjatietoja vuosi sitten.

Hän uskoo, että kehitysyhteistyöllä on ollut vaikutusta asenteiden nopeaan muuttumiseen. Tutkimus tehtiin osana Solidaarisuuden hanketta, jonka tavoitteena on vähentää silpomista Somalimaassa. Hankkeessa koulutetaan vaikutusvaltaisia ihmisiä, kuten perinteisiä ja uskonnollisia johtajia, ja kannustetaan heitä viemään viestiä eteenpäin yksittäisille vanhemmille, jotta nämä jättäisivät toimenpiteen tekemättä.

Väkiparta muistuttaa, että selvityksen tuloksiin pitää silti suhtautua varauksella, sillä tulokset eivät maantieteellisesti edusta koko Somalimaata. Koronaviruspandemian takia tutkimus jouduttiin tekemään joulukuussa vain pääkaupunki Hargeisassa ja sen ympäristön maaseutukylissä, kun taas vertailuaineisto oli peräisin laajemmalta alueelta ja oli myös otoskooltaan suurempi.

”Tulokset eivät välttämättä olisi yhtä hyviä, jos seuranta olisi tehty muualla, sillä kaupunkiympäristössä asuvat ovat koulutetumpia, altistuvat useammin valistuskampanjoille ja kokevat vähemmän yhteisön painetta”, Väkiparta toteaa.

Silpomistutkimusten tulokset ovat yleisesti ottaen muutenkin epävarmoja, sillä usein vastaajat tietävät millaisia vastauksia heiltä odotetaan ja kaunistelevat mielipiteitään. Lukutaidottomien ja kouluttamattomien voi olla vaikea ymmärtää kysymyksiä eikä edistyksellinenkään asenne vielä kerro siitä, että silpominen olisi konkreettisesti vähentynyt.

Solidaarisuuden tutkimuksessa luotettavuutta pyrittiin varmistamaan helpoilla kyllä-ei-kysymyksillä sekä uudella anonyymillä tutkimusmenetelmällä. Data kerättiin niin sanotulla Ombea-laitteistolla. Jokainen vastaaja sai pienen laitteen, jonka nappeja painamalla he pystyivät antamaan vastauksen heille esitettyihin kysymyksiin.

Järjestelmän etuna on, että se sopii myös lukutaidottomille, dataa voidaan kerätä jopa 30 ihmiseltä kerrallaan eikä se vaadi internet-yhteyttä vaan toimii bluetoothilla.

Koska Ombeam sopii lähinnä määrällisen tiedon keräämiseen, Solidaarisuus kerää seurantatietoja myös yksilö- ja pienryhmähaastatteluiden avulla, Väkiparta kertoo.

Korona hidastaa edistystä

Myönteisestä asennekehityksestä huolimatta koronaviruspandemia uhkaa silpomisen vastaista edistystä Somalimaassa samoin kuin monissa sen naapurimaissakin.

Koronan aiheuttama taloudellinen ahdinko on johtanut siihen, että moni perhe haluaa naittaa tyttärensä, ja sen uskotaan edellyttävän silpomista.

”Olemme kuulleet oikeastaan kaikilta, joiden kanssa olemme puhuneet, että silpominen on lisääntynyt. Silpojat, jotka ovat aina naisia, ovat myös alkaneet tarjota aktiivisemmin palvelujaan, sillä monet heistä ovat menettäneet muut elinkeinonsa. Päälle tulee vielä se, että tytöt ovat koulujen sulkemisen takia jo valmiiksi kotona, mikä helpottaa silpomista ja mahdollistaa toipumisen koulunkäynnin kärsimättä”, Väkiparta kertoo.

Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominenSomalian ja Somalimaan kehitys ihmisoikeudetgendernaisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen (FGM)sukupuolten tasa-arvokehitysyhteistyöterveys Somalimaa Solidaarisuus

Lue myös

Intian lippu, taustalla puita.

Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Naisten sukuelinten silpomista harjoitetaan etenkin Lähi-idän ja Afrikan maissa, mutta myös Intian dawoodi bohra -yhteisössä käytäntö on yleinen. Asiasta on alettu pikkuhiljaa keskustella avoimemmin.
Kolme tyttöä istuu aikuisen edessä tuoleilla.

Korona on lisännyt teiniraskauksia ja silpomista, mutta mistä se oikeastaan johtuu? – ”Kun koulut suljettiin, tytöt jäivät oman onnensa nojaan”, sanoo kenialainen asiantuntija Mary Momanyi

Kriisien aikoina naisten ja tyttöjen asema usein heikkenee, koska syvään juurtuneita sosiaalisia normeja on vaikeampi vastustaa. Keniassa korona-aika on johtanut muun muassa siihen, että tytöt suostuvat seurustelusuhteisiin vanhempien miesten kanssa saadakseen rahaa edes terveyssiteisiin, kertoo Solidaarisuuden asiantuntija Mary Momanyi.
Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään

Etenkin Suomessa syntyneille ja kasvaneille somalitaustaisille miehille tyttöjen sukuelinten silpominen on vieras tapa, käy ilmi Ihmisoikeusliiton uudesta selvityksestä. Myös Suomen somalialaisten liiton varapuheenjohtajan Abdulrahman Abdi Ragen mukaan yleinen mielipide on nykyisin vahvasti silpomista vastaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman