Kysely: Asenteet tyttöjen sukuelinten silpomista kohtaan ovat muuttuneet nopeasti Somalimaassa – Anonyymi tutkimussovellus helpottaa tiedon keräämistä tabuna pidetystä aiheesta | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kysely: Asenteet tyttöjen sukuelinten silpomista kohtaan ovat muuttuneet nopeasti Somalimaassa – Anonyymi tutkimussovellus helpottaa tiedon keräämistä tabuna pidetystä aiheesta

Solidaarisuus-järjestön selvityksessä silpomisen haitat ymmärtävien vanhempien osuus nousi lyhyessä ajassa noin 80 prosenttiin. Muutos voi kertoa kehitysyhteistyön tehosta mutta ei välttämättä vielä johda konkreettiseen käyttäytymisen muutokseen, sanoo järjestön asiantuntija Maria Väkiparta.

Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta

Yli 200 miljoonaa naista maailmanlaajuisesti on kokenut sukuelinten silpomisen. Kuva: The home of Fixers, Flickr.com / CC BY-ND 2.0.

Yhä useampi somalimaalainen mielipidejohtaja ja vanhempi näyttää uskovan siihen, että tyttöjen sukuelinten silpomisella on vakavia terveysvaikutuksia ja että toimenpidettä ei pitäisi tehdä.

Tähän ainakin viittaa tuore, suomalaisen Solidaarisuus-järjestön ja sen paikallisten kumppanijärjestöjen tekemä selvitys. Siinä tutkittiin tyttöjen vanhempien sekä järjestön silpomisen vastaiseen kehitysyhteistyöhankkeeseen osallistuneiden uskonnollisten ja perinteisten johtajien, naisryhmien, kansalaisjärjestöjen, opiskelijoiden ja median edustajien tietämystä ja mielipiteitä silpomisesta.

Joulukuussa 2020 kerättyä, järjestön paikallisten kumppanijärjestöjen keräämää dataa verrattiin alkuvuonna 2020 kerättyihin tietoihin.

Asenteet ovat muuttuneet yllättävän nopeasti. Selvityksen mukaan noin neljä viidesosaa vanhemmista uskoo, että silpomisen lievimmätkin muodot johtavat fyysisiin terveysongelmiin (78 prosenttia) sekä psykologisiin (80 prosenttia) ja sosiaalisiin ongelmiin (78 prosenttia).  Aiemmassa tutkimuksessa osuudet vaihtelivat 50 prosentin molemmin puolin.

Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa vanhemmista ei myöskään aio antaa tytärtään silvottavaksi; alkuvuonna osuus oli noin kolmanneksen. Myös esimerkiksi uskonnollisten ja perinteisten johtajien mielipiteet muuttuivat tutkimusaikana kielteisempään suuntaan.

Vastaajia oli joulukuussa tehdyssä tutkimuksessa yhteensä 744.

Silpomisen tutkiminen on vaikeaa

Silpomisen väheneminen olisi tervetullut muutos, sillä Somalimaassa toimenpiteen on kokenut noin 98 prosenttia naisista. Yleisin silpomisen muoto on niin sanottu faraoninen silpominen, jossa kaikki ulkoiset sukuelimet poistetaan ja jäljelle jäänyt kudos ommellaan lähes umpeen.

Silpomisen taustasyyt vaihtelevat. Somalimaassa siihen vaikuttavat etenkin uskonnolliset ja kulttuuriset uskomukset: käytännön uskotaan varmistavan tytön neitsyyden ja sen mukana naimakelpoisuuden.

”Tutkimuksen luvut ovat hämmästyttävän hyviä. Jos voisi tietää, että tiedon lisääntyminen muuttaa välittömästi ihmisten käyttäytymistä, niin voisi olla huojentunut”, toteaa Solidaarisuuden silpomisen vastaisen työn asiantuntija Maria Väkiparta, joka oli mukana keräämässä tutkimuksen pohjatietoja vuosi sitten.

Hän uskoo, että kehitysyhteistyöllä on ollut vaikutusta asenteiden nopeaan muuttumiseen. Tutkimus tehtiin osana Solidaarisuuden hanketta, jonka tavoitteena on vähentää silpomista Somalimaassa. Hankkeessa koulutetaan vaikutusvaltaisia ihmisiä, kuten perinteisiä ja uskonnollisia johtajia, ja kannustetaan heitä viemään viestiä eteenpäin yksittäisille vanhemmille, jotta nämä jättäisivät toimenpiteen tekemättä.

Väkiparta muistuttaa, että selvityksen tuloksiin pitää silti suhtautua varauksella, sillä tulokset eivät maantieteellisesti edusta koko Somalimaata. Koronaviruspandemian takia tutkimus jouduttiin tekemään joulukuussa vain pääkaupunki Hargeisassa ja sen ympäristön maaseutukylissä, kun taas vertailuaineisto oli peräisin laajemmalta alueelta ja oli myös otoskooltaan suurempi.

”Tulokset eivät välttämättä olisi yhtä hyviä, jos seuranta olisi tehty muualla, sillä kaupunkiympäristössä asuvat ovat koulutetumpia, altistuvat useammin valistuskampanjoille ja kokevat vähemmän yhteisön painetta”, Väkiparta toteaa.

Silpomistutkimusten tulokset ovat yleisesti ottaen muutenkin epävarmoja, sillä usein vastaajat tietävät millaisia vastauksia heiltä odotetaan ja kaunistelevat mielipiteitään. Lukutaidottomien ja kouluttamattomien voi olla vaikea ymmärtää kysymyksiä eikä edistyksellinenkään asenne vielä kerro siitä, että silpominen olisi konkreettisesti vähentynyt.

Solidaarisuuden tutkimuksessa luotettavuutta pyrittiin varmistamaan helpoilla kyllä-ei-kysymyksillä sekä uudella anonyymillä tutkimusmenetelmällä. Data kerättiin niin sanotulla Ombea-laitteistolla. Jokainen vastaaja sai pienen laitteen, jonka nappeja painamalla he pystyivät antamaan vastauksen heille esitettyihin kysymyksiin.

Järjestelmän etuna on, että se sopii myös lukutaidottomille, dataa voidaan kerätä jopa 30 ihmiseltä kerrallaan eikä se vaadi internet-yhteyttä vaan toimii bluetoothilla.

Koska Ombeam sopii lähinnä määrällisen tiedon keräämiseen, Solidaarisuus kerää seurantatietoja myös yksilö- ja pienryhmähaastatteluiden avulla, Väkiparta kertoo.

Korona hidastaa edistystä

Myönteisestä asennekehityksestä huolimatta koronaviruspandemia uhkaa silpomisen vastaista edistystä Somalimaassa samoin kuin monissa sen naapurimaissakin.

Koronan aiheuttama taloudellinen ahdinko on johtanut siihen, että moni perhe haluaa naittaa tyttärensä, ja sen uskotaan edellyttävän silpomista.

”Olemme kuulleet oikeastaan kaikilta, joiden kanssa olemme puhuneet, että silpominen on lisääntynyt. Silpojat, jotka ovat aina naisia, ovat myös alkaneet tarjota aktiivisemmin palvelujaan, sillä monet heistä ovat menettäneet muut elinkeinonsa. Päälle tulee vielä se, että tytöt ovat koulujen sulkemisen takia jo valmiiksi kotona, mikä helpottaa silpomista ja mahdollistaa toipumisen koulunkäynnin kärsimättä”, Väkiparta kertoo.

Lisää uusi kommentti