Uutiset Somalian ja Somalimaan kehitys

Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali

Somalian kansallisen tv-kanavan johtaja Liban Abdi Ali haaveilee samanlaisesta yleisradiosta kuin Suomessakin on. Siihen on vielä pitkä matka sekä konfliktin, politiikan että resurssipulan vuoksi. Viime vuosina Somalian lehdistönvapaus on kuitenkin parantunut.
Ylen toimittaja Pasi Toivonen somalialaisten toimittajien kanssa
Ylen Perjantai-ohjelman tuottaja Pasi Toivonen on käynyt useasti kouluttamassa Somalian kansallistelevision työntekijöitä. Kuvassa Toivonen sparraa uutisten leikkaamista Rahma Yusufin, Abdulkadir Ali Ahmedin ja Abdullahi Mohamed Hassanin kanssa. (Kuva: Esa Salminen / Vikes)

Suomi kuului tänäkin vuonna Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksin kärkijoukkoon. Somalia ei voi ylpeillä samalla. 180 maan joukossa se oli sijalla 164.

”Se ei ole hyvä sijoitus. Mutta olemme nousseet neljä sijaa samaan aikaan, kun joissakin muissa alueen maissa tilanne on heikentynyt”, sanoo Somalian kansallisen tv-kanavan SNTV:n johtaja Liban Abdi Ali.

SNTV on Somalian hallituksen rahoittama kanava, jota voivat satelliitin välityksellä katsoa myös sadat tuhannet ulkomaille muuttaneet, muun muassa suomensomalit. Työntekijöitä on vajaat 90. Pitkään sisällissodan takia poissa toiminnasta ollut kanava avattiin uudelleen vuonna 2011.

Ali vieraili huhtikuussa Suomessa seuraamassa muun muassa Yleisradion työtä. Hän toivoo, että tulevaisuudessa SNTV:kin olisi Ylen kaltainen julkisen palvelun kanava, joka palvelee kansalaisia.

”Niin ei tapahdu yhdessä yössä, vaikka jo nyt yritämme esimerkiksi tehdä inhimillisiä tarinoita. Institutionaalisesti ja toimituksellisesti haluaisimme kuitenkin tehdä kanavasta foorumin, jossa kaikki voivat saada äänensä kuuluviin”, hän sanoo.

Alilla on yhteyksiä Suomeen, sillä suomalainen Viestintä ja kehitys -säätiö on pitkään tehnyt SNTV:n kanssa kehitysyhteistyötä. Vikes on muun muassa kouluttanut paikallisia toimittajia ja lähettänyt kalustoa televisiolle. Tänä vuonna kehitetään lasten- ja nuortenohjelmia sekä keskusteluohjelmia.

Somalian kansallistelevision johtaja Liban Abdi Ali istuu nojatuolissa, taustalla kirjahylly
Liban Abdi Ali vieraili Suomessa tutustumassa muun muassa Ylen Perjantai-ohjelman tuotantoon. (Kuva: Teija Laakso)

Väkivalta vähentynyt

Somalia on yksi maailman köyhimmistä maista. Se on kärsinyt pitkästä väkivallan ja sisällissotien kierteestä, joka on kestänyt viime vuosiin asti.

Myöskään median olosuhteet eivät ole helpot. Vuonna 2016 säädettyä medialakia sorvataan parhaillaan uusiksi, sillä sen ankaruus, muun muassa toimittajien tiukka valvonta, on herättänyt paljon kritiikkiä.

Viranomaiset myös pidättävät säännöllisesti toimittajia. YK:n Somalia-mission viime vuonna julkaiseman raportin mukaan Somaliassa on suljettu julkaisuja tai niiden toiminta on keskeytetty esimerkiksi maan turvallisuutta uhkaavien ”valeuutisten” levittämisen vuoksi.

Konkreettisin uhka on hallitusta vastaan taisteleva ääriliike al-Shabaab, joka kohdistaa iskuja myös toimittajiin.

”He häiritsevät, tappavat ja uhkailevat toimittajia, koska haluavat päästä pääuutislähetykseen ja koska he vastustavat sitä, mitä toimittajat edustavat. Vuosina 2009–2016 SNTV ja informaatioministeriö menettivät yli seitsemän toimittajaa”, Ali kertoo.

Toimittajan on siis oltava alati varuillaan. Kun toimittajat lähtevät juttukeikoille, he lähtevät ilman tv-kanavan logoa. Autolla ei pysähdellä turhaan eikä ruuhkaisille paikoille jäädä notkumaan, Ali kertoo.

Useimmat toimittajat myös elävät turvallisimmilla pidetyillä alueilla lähellä valtion rakennuksia ja tv-kanavan toimitusta, joka sijaitsee lähellä valtion rakennuksia.

”Osa toimittajista elää rakennuksessa, jotta he eivät joutuisi iskujen kohteeksi – he sekä nukkuvat, syövät että tekevät töitä siellä. Tällainen on kuitenkin vähentynyt”, Ali sanoo.

Somalian turvallisuustilanne onkin periaatteessa viime vuosina parantunut. Al-Shabaab on ajettu ahtaalle, vaikka se edelleenkin tekee terrori-iskuja esimerkiksi pääkaupunki Mogadishussa. Esimerkiksi lehdistönvapausjärjestö CPJ:n mukaan viime vuonna Somaliassa tapettiin kaksi toimittajaa. Se on vähän verrattuna vuoteen 2012, jolloin toimittajia tapettiin 12. Tänä vuonna ei ole kuollut vielä ketään.

Nyt maassa suunnitellaankin suoria parlamenttivaaleja vuodelle 2020. Se olisi merkittävä edistysaskel, sillä sen jälkeen, kun Somalia sai ensimmäisen muodollisen parlamenttinsa yli 20 vuoteen vuonna 2012, vaalit on jouduttu käymään epäsuorasti esimerkiksi klaanien avulla.

Tasapainoilua hallituksen kanssa

SNTV on kuitenkin yhä erityisessä vaarassa, koska se on valtion rahoittama kanava ja vastustaa avoimesti al-Shabaabia.

”Al-Shabaab näkee meidät sodan osapuolena ja hallituksen sotilaina”, Ali kertoo.

Samalla kanava joutuu tasapainoilemaan myös hallituksen puolelta tulevien paineiden taholta.
SNTV ei ainakaan vielä pysty toimimaan täysin riippumattomasti vaan se joutuu antamaan hallitukselle uutisoinnissaan enemmän tilaa, Ali myöntää.

”SNTV on hallituksen rahoittama ja siksi se on useimmiten hallituksen puolella – sitä ei voi kiistää” hän toteaa.

Hän toivoo, että jonakin päivänä SNTV olisi riippumaton kanava. Siihen asti on yritettävä tasapainoilla.

Tarkennus 16.5.2019 Lisätty tieto SNTV:n keskusteluohjelmien kehittämisestä.

Somalian ja Somalimaan kehitys mediasananvapaustiedotusvälineetviestintä Somalia

Lue myös

Kolme naista pienen pöydän ääressä

Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä

YK:n mukaan Somalian tämän vuoden viljasato on huonoin sitten vuoden 2011, jolloin maa ajautui nälänhätään. Sen jälkeenkin maassa on kärsitty jatkuvasti kuivuudesta, eivätkä perheet yksinkertaisesti ole ehtineet toipua katastrofeista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat