Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan

Somaliassa on jälleen saatu keskimääräistä vähemmän sadetta. Veden hinta on noussut nopeasti ja karja joutuu etsimään laidunmaata yhä kauempaa. Pelkona on täysi katastrofi, sillä aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia on vienyt monet jo valmiiksi äärirajoille.

Vuohia kumartuneina juomaan kaukalosta.

YK:n kehitysohjelman hankkeessa on lievitetty Somalimaan vesipulaa padon keräämän juomaveden avulla. Kuva joulukuulta 2019. Kuva: UNDP Climate / CC BY-NC 2.0.

Somaliassa kärsitään jälleen kovasta kuivuudesta, jonka pelätään lähikuukausina johtavan täysimittaiseen katastrofiin.

Kevään sateet ovat olleet keskimääräistä vähäisempiä ja lämpötilat keskimääräistä korkeampia. Myös lähikuukausien sateista ennustetaan keskimääräistä huonompia.

Kuivuus ulottuu suurimpaan osaan maata. Karja on joutunut vaeltamaan muualle ja vedenhinta on noussut rajusti. YK:n katastrofiavun koordinaatiotoimiston (OCHA) mukaan vielä helmikuussa 200 litraa vettä maksoi kolme dollaria, maaliskuun lopulla 7–9 dollaria.

Väestön mahdollisuudet sopeutua tilanteeseen ovat heikot, sillä jo aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia ovat vieneet monet äärirajoille eikä esimerkiksi myytävää omaisuutta välttämättä enää ole.

”Meillä on edessämme laaja ruokapula, aliravitsemusta, pakolaisuutta ja tauteja. Tarvitsemme rahoitusta nyt pelastaaksemme ihmishenkiä, lievittääksemme kärsimystä ja jakaaksemme apua ennen kuin tilanteesta tulee täysi katastrofi”, vetosi maan katastrofiasioista vastaava ministeri Khadija Diriye hallituksen ja YK:n yhteisessä tiedotteessa sunnuntaina.

Esimerkiksi keskisen Shabellen alueella noin 5 000 viljelijää on joutunut lähtemään työnhakuun pääkaupunki Mogadishuun. Yhteensä noin 116 000 ihmistä pakeni kuivuutta loka- ja maaliskuun välisenä aikana.

Avustusjärjestö Pelastakaa Lapset ennustaa, että miljoonat tulevat kärsimään ruokapulasta, kun viljan ja vihannesten tuotanto romahtaa ja kuihtuneen karjan myynnistä saatavat tulot lähikuukausina laskevat. Sen laskelmien mukaan esimerkiksi viljan ja vihannesten tuotanto voi laskea 75–80 prosenttia verrattuna satokauteen 2018–2019.

Järjestö kertoo työntekijöidensä jo todistaneen, kuinka ihmiset joutuvat kävelemään useita tunteja päivässä löytääkseen vettä ja laidunmaata karjalleen.

Vesipula kiihdyttää myös koronapandemiaa, sillä käsihygieniasta huolehtiminen on kuivuusalueilla haastavaa.

”Koronatapausmäärät ovat kasvaneet Somalimaassa, ja koronavirus leviää tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan ennen”, kertoo suomalaisen Solidaarisuus-järjestön Somalimaan maapäällikkö Ahmed Mire tiedotteessa.

Somalimaa on Somaliasta itsenäistynyt alue, jonka itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu.

Yhteensä Somaliassa on 5,9 miljoonaa humanitaarista apua tarvitsevaa ihmistä. Maahan on saatu tänä vuonna humanitaarista apua kuitenkin vain 4,1 prosenttia tarvitusta summasta, kertoo YK:n Somalian humanitaarinen koordinaattori Adam Abdelmoula.

Tilannetta vaikeuttaa myös sisäpoliittinen kiistely. Somaliassa oli määrä pitää presidentinvaalit ja parlamenttivaalit helmikuussa, mutta ne ovat lykkääntyneet, kun päättäjät ovat riidelleet äänestysprosessista. Kiistaan saatiin eilen alustava sopu, kun parlamentti äänesti presidentti Mohamed Abdullahi Mohamedin saavan jatkaa virassaan kaksi vuotta lisää.

Lisää uusi kommentti