Uutiset Somalian ja Somalimaan kehitys

Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan

Somaliassa on jälleen saatu keskimääräistä vähemmän sadetta. Veden hinta on noussut nopeasti ja karja joutuu etsimään laidunmaata yhä kauempaa. Pelkona on täysi katastrofi, sillä aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia on vienyt monet jo valmiiksi äärirajoille.
Vuohia kumartuneina juomaan kaukalosta.
YK:n kehitysohjelman hankkeessa on lievitetty Somalimaan vesipulaa padon keräämän juomaveden avulla. Kuva joulukuulta 2019. (Kuva: UNDP Climate / CC BY-NC 2.0)

Somaliassa kärsitään jälleen kovasta kuivuudesta, jonka pelätään lähikuukausina johtavan täysimittaiseen katastrofiin.

Kevään sateet ovat olleet keskimääräistä vähäisempiä ja lämpötilat keskimääräistä korkeampia. Myös lähikuukausien sateista ennustetaan keskimääräistä huonompia.

Kuivuus ulottuu suurimpaan osaan maata. Karja on joutunut vaeltamaan muualle ja vedenhinta on noussut rajusti. YK:n katastrofiavun koordinaatiotoimiston (OCHA) mukaan vielä helmikuussa 200 litraa vettä maksoi kolme dollaria, maaliskuun lopulla 7–9 dollaria.

Väestön mahdollisuudet sopeutua tilanteeseen ovat heikot, sillä jo aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia ovat vieneet monet äärirajoille eikä esimerkiksi myytävää omaisuutta välttämättä enää ole.

”Meillä on edessämme laaja ruokapula, aliravitsemusta, pakolaisuutta ja tauteja. Tarvitsemme rahoitusta nyt pelastaaksemme ihmishenkiä, lievittääksemme kärsimystä ja jakaaksemme apua ennen kuin tilanteesta tulee täysi katastrofi”, vetosi maan katastrofiasioista vastaava ministeri Khadija Diriye hallituksen ja YK:n yhteisessä tiedotteessa sunnuntaina.

Esimerkiksi keskisen Shabellen alueella noin 5 000 viljelijää on joutunut lähtemään työnhakuun pääkaupunki Mogadishuun. Yhteensä noin 116 000 ihmistä pakeni kuivuutta loka- ja maaliskuun välisenä aikana.

Avustusjärjestö Pelastakaa Lapset ennustaa, että miljoonat tulevat kärsimään ruokapulasta, kun viljan ja vihannesten tuotanto romahtaa ja kuihtuneen karjan myynnistä saatavat tulot lähikuukausina laskevat. Sen laskelmien mukaan esimerkiksi viljan ja vihannesten tuotanto voi laskea 75–80 prosenttia verrattuna satokauteen 2018–2019.

Järjestö kertoo työntekijöidensä jo todistaneen, kuinka ihmiset joutuvat kävelemään useita tunteja päivässä löytääkseen vettä ja laidunmaata karjalleen.

Vesipula kiihdyttää myös koronapandemiaa, sillä käsihygieniasta huolehtiminen on kuivuusalueilla haastavaa.

”Koronatapausmäärät ovat kasvaneet Somalimaassa, ja koronavirus leviää tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan ennen”, kertoo suomalaisen Solidaarisuus-järjestön Somalimaan maapäällikkö Ahmed Mire tiedotteessa.

Somalimaa on Somaliasta itsenäistynyt alue, jonka itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu.

Yhteensä Somaliassa on 5,9 miljoonaa humanitaarista apua tarvitsevaa ihmistä. Maahan on saatu tänä vuonna humanitaarista apua kuitenkin vain 4,1 prosenttia tarvitusta summasta, kertoo YK:n Somalian humanitaarinen koordinaattori Adam Abdelmoula.

Tilannetta vaikeuttaa myös sisäpoliittinen kiistely. Somaliassa oli määrä pitää presidentinvaalit ja parlamenttivaalit helmikuussa, mutta ne ovat lykkääntyneet, kun päättäjät ovat riidelleet äänestysprosessista. Kiistaan saatiin eilen alustava sopu, kun parlamentti äänesti presidentti Mohamed Abdullahi Mohamedin saavan jatkaa virassaan kaksi vuotta lisää.

Somalian ja Somalimaan kehitys avustustyökatastrofiapupakolaisetruokaluonnonkatastrofit SomaliaSomalimaa Pelastakaa Lapset rySolidaarisuus

Lue myös

Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta

Kysely: Asenteet tyttöjen sukuelinten silpomista kohtaan ovat muuttuneet nopeasti Somalimaassa – Anonyymi tutkimussovellus helpottaa tiedon keräämistä tabuna pidetystä aiheesta

Solidaarisuus-järjestön selvityksessä silpomisen haitat ymmärtävien vanhempien osuus nousi lyhyessä ajassa noin 80 prosenttiin. Muutos voi kertoa kehitysyhteistyön tehosta mutta ei välttämättä vielä johda konkreettiseen käyttäytymisen muutokseen, sanoo järjestön asiantuntija Maria Väkiparta.
Kolme naista pienen pöydän ääressä

Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä

YK:n mukaan Somalian tämän vuoden viljasato on huonoin sitten vuoden 2011, jolloin maa ajautui nälänhätään. Sen jälkeenkin maassa on kärsitty jatkuvasti kuivuudesta, eivätkä perheet yksinkertaisesti ole ehtineet toipua katastrofeista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään