Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Tehtaan piipusta nousevaa savua
Yritysten ja kuluttajien aiheuttamat päästöt voi paikata päästökompensaatioilla, mutta koko ilmastonmuutosongelmaa ne eivät ratkaise. (Kuva: Eric Schmuttenmaer / CC BY-SA 2.0)

Vapaaehtoiset päästökompensaatiomarkkinat ovat kasvaneet Suomessa etenkin siitä lähtien, kun hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC lokakuussa 2018 julkaisi raportin, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen pitää pysäyttää kahden asteen sijasta puoleentoista.

Niin yrityksille ja yhteisöille kuin yksityishenkilöillekin on nykyisin tarjolla mahdollisuuksia kompensoida aiheuttamansa hiilidioksidipäästöt. Erilaisia päästökompensaatiopalveluita tuottavat sekä yhtiöt että järjestöt ja säätiöt.

Ilmastonmuutoksesta huolestuneen kansalaisen ei kuitenkaan ole helppoa tietää, mikä vaihtoehto kannattaisi valita – tai mitä ylipäätään ajatella kompensoinnista, sillä menetelmää on pahimmillaan kritisoitu anekaupaksi, jossa kuluttaja saa hyvän omantunnon vähentämättä omia päästöjään.

Mikä päästökompensointi?

Yleisimmin kompensointi toteutetaan maksamalla esimerkiksi matkustamisen tai lämmityksen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä tai muista kasvihuonekaasupäästöistä hyvitysmaksua, jolla rahoitetaan päästöjä vähentäviä toimia jollain muulla sektorilla.

Käytännössä päästöt korvataan usein istuttamalla puita tai tuottamalla uusiutuvan energian käyttöä edistäviä hankkeita kehitysmaissa. Jotkut palveluntarjoajat ostavat päästöoikeuksia pois Euroopan unionin päästökaupan kiintiöstä.

Metsitystä ja puuta säästäviä liesiä

Suomessa vapaaehtoisia päästöhyvityksiä kauppaavat esimerkiksi Nordic Offset, Ilmastoapu, Co2Esto Oy ja Compensate. Joillakin liikeyrityksillä, esimerkiksi Finnairilla, on myös omat järjestelmänsä.

Järjestöpuolella uusin tulokas on Hope Fund. Keväällä 2019 toimintansa aloittaneen rahaston taustalla on kehitysyhteistyötä ja lähetystyötä tekevä Suomen Lähetysseura.

Sen palvelut on suunnattu pääasiassa yrityksille ja yhteisöille, ja tarjolla on keinoja sekä päästöjen vähentämiseen että kompensointiin.

”Perusohjeena on vähentää niin paljon kuin mahdollista ja kompensoida loput”, kertoo Suomen Lähetysseuran palvelupäällikkö Milja Salo.

Ilmastorahaston nettisivuilta löytyy myös laskuri, jonka avulla yksityishenkilötkin voivat kompensoida matkustamisen päästöjä.

Alun perin kiinnostus päästöjen kompensoimiseen lähti järjestön omista tarpeista, Salo kertoo.

”Kirkon ympäristöohjelma vaikutti myös asiaan. Ajatus ilmastorahastosta syntyi siinä vaiheessa, kun huomattiin, että seurakunnissa kaivattiin usein apua hiilijalanjäljen laskentaan ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppanit maailmalla ilmaisivat kasvavaa huolta ilmastonmuutoksesta.”

Milja Salon mukaan keskustelut päästöjen vähentämisestä ja kompensoimisesta on tähän mennessä aloitettu noin 50 yrityksen kanssa.

”Mukana on hyvin erityyppisiä ja -kokoisia toimijoita. Kompensointi aloitetaan usein matkustamisen päästöistä, mutta aika yleisesti halutaan ottaa huomioon koko hiilijalanjälki. Tämä tarkoittaa usein pitkää, esimerkiksi neljä vuotta kestävää prosessia. Yhteistyötä päästöjen kompensoinnissa tehdään myös seurakuntien ja muiden järjestöjen kanssa.”

Käytännössä kompensaatiot toteutetaan metsityshankkeilla Tansaniassa ja Nepalissa. Hinta perustuu konsulttitoimiston tekemään tutkimukseen hankkeen hiilensidontakapasiteetista.

Lisäksi hankkeisiin sisältyy aina sopeutumistoimenpiteitä, kuten ruokaturvan vahvistamista, elinkeinojen monipuolistamista ja ympäristökasvatusta. Hankkeissa rakennetaan myös puuta säästäviä liesiä metsien käyttöpaineen vähentämiseksi.

”Tansaniassa uutta metsää kasvatetaan hakatun tilalle ja istutuksissa käytetään monia seudulla kasvavia puulajeja. Metsiä myös vartioidaan”, Salo kertoo.

Salo painottaa, että paikalliset toteuttavat projektit kokonaan ja että ne lähtevät paikallisten asukkaiden oikeuksista ja tarpeista. Lähetysseuran osuudeksi jää osallistuminen suunnitteluun sekä seuranta. Salon mukaan toiminta on läpinäkyvää.

Ongelmana vaihteleva laatu ja sääntelyn puute

Päästökompensointi ei ole ongelmatonta, ja jotkut ympäristöjärjestöt ja tutkijat ovat nähneet siinä jopa merkkejä viherpesusta tai anekaupasta.

Eräs ongelma liittyy päästöjen laskemiseen. Sitä ei säädellä lailla, ja niinpä käytössä on monenlaisia laskentaperusteita. Tämä käy ilmi esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen helmikuussa 2019 julkaisemasta raportista. Erot tuloksissa riippuvat muun muassa siitä, onko laskelmissa otettu huomioon myös muut kuin hiilidioksidipäästöt.

Ongelmana on myös se, että hankkeiden päästövähennyslupaukset saattavat olla liioiteltuja eikä hankkeissa aina kunnioiteta paikallisyhteisöjen oikeuksia.

Kompensaation tueksi on luotu sertifikaatteja, joilla pyritään varmistamaan päästövähennysten toteutuminen ja projektien laatu. Silti nekään eivät aina takaa päästövähennysten toteutumista.  Esimerkiksi saksalaisen Öko-instituutin vuonna 2016 tekemä tutkimus paljasti, että jopa 85 prosenttia YK:n CDM-sertifikaatin piiriin hyväksytyistä hankkeista ei todennäköisesti ole tuottanut todellisia päästövähennyksiä.

Ongelmien vuoksi etenkään kaikki ympäristö- tai kehitysjärjestöt eivät kannata päästökompensointia. Kehitysmaiden ympäristöjärjestöjä tukeva Siemenpuu-säätiö on sanoutunut irti päästöjen kompensoinnista laskureiden ja hankkeiden laadun vaihtelun vuoksi. 

Se peräänkuuluttaa radikaaleja päästövähennyksiä ja tarjoaa päästöhyvitysten asemasta mahdollisuuden tukea kehitysmaiden järjestöjen suunnittelemia ja toteuttamia hankkeita, jotka edistävät ympäristönsuojelua tai ekosysteemien kestävää käyttöä.

Myös Maan ystävät pitää päästöjen hyvittämistä ongelmallisena, koska ilmastonmuutosta ei sen avulla voida pysäyttää.

Hyvän omantunnon ostamista vai hyödyllinen lisäkeino?

Päästöjen kompensoinnin suurin vaara on selvä: sen varjolla aidot päästövähennykset saattavat jäädä tekemättä.

”Kompensaatio muuttuu ongelmaksi, jos sillä korvataan päästövähennystoimia”, tiivisti esimerkiksi Sitran ennakointitiimin johtava asiantuntija Veli-Matti Lahti Talouselämä-lehden haastattelussa elokuussa 2019.

Hänen mukaansa kompensointia kuitenkin tarvitaan hyvittämään niitä päästöjä, joita ei ole vielä mahdollista leikata.

Samoilla linjoilla on Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Ari Nissinen.

 ”Ei täysin”, hän vastaa kysymykseen, onko päästöjen kompensoiminen viherpesua tai anekauppaa. ”Investoinnit ohjaavat rahaa hyviin tarkoituksiin. Kompensaatio vain ei riitä: olennaista on vähentää päästöjä.”

Mitä kuluttajan sitten kannattaisi tehdä? Vinkkejä antaa muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton perustama Hiilipörssi. Sen marraskuussa 2019 teettämässä Matkalla hiilineutraaliksi -selvityksessä on listattu kriteereitä, joita suomalaiset ympäristöalan asiantuntijat asettavat uskottavalle kompensaatiolle. Niitä ovat muun muassa kompensoinnin pohjautuminen tieteelliseen tietoon, riittävän pysyvät ja todennettavat päästövähennykset sekä läpinäkyvä toiminta.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja ympäristöilmastonmuutossaastuminenuusiutuva energia Suomen LähetysseuraMaan ystävätSiemenpuu-säätiö

Lue myös

Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Vihreitä ja punaisia paprikoita

Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

Tuoreimmat

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat