Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Tehtaan piipusta nousevaa savua
Yritysten ja kuluttajien aiheuttamat päästöt voi paikata päästökompensaatioilla, mutta koko ilmastonmuutosongelmaa ne eivät ratkaise. (Kuva: Eric Schmuttenmaer / CC BY-SA 2.0)

Vapaaehtoiset päästökompensaatiomarkkinat ovat kasvaneet Suomessa etenkin siitä lähtien, kun hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC lokakuussa 2018 julkaisi raportin, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen pitää pysäyttää kahden asteen sijasta puoleentoista.

Niin yrityksille ja yhteisöille kuin yksityishenkilöillekin on nykyisin tarjolla mahdollisuuksia kompensoida aiheuttamansa hiilidioksidipäästöt. Erilaisia päästökompensaatiopalveluita tuottavat sekä yhtiöt että järjestöt ja säätiöt.

Ilmastonmuutoksesta huolestuneen kansalaisen ei kuitenkaan ole helppoa tietää, mikä vaihtoehto kannattaisi valita – tai mitä ylipäätään ajatella kompensoinnista, sillä menetelmää on pahimmillaan kritisoitu anekaupaksi, jossa kuluttaja saa hyvän omantunnon vähentämättä omia päästöjään.

Mikä päästökompensointi?

Yleisimmin kompensointi toteutetaan maksamalla esimerkiksi matkustamisen tai lämmityksen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä tai muista kasvihuonekaasupäästöistä hyvitysmaksua, jolla rahoitetaan päästöjä vähentäviä toimia jollain muulla sektorilla.

Käytännössä päästöt korvataan usein istuttamalla puita tai tuottamalla uusiutuvan energian käyttöä edistäviä hankkeita kehitysmaissa. Jotkut palveluntarjoajat ostavat päästöoikeuksia pois Euroopan unionin päästökaupan kiintiöstä.

Metsitystä ja puuta säästäviä liesiä

Suomessa vapaaehtoisia päästöhyvityksiä kauppaavat esimerkiksi Nordic Offset, Ilmastoapu, Co2Esto Oy ja Compensate. Joillakin liikeyrityksillä, esimerkiksi Finnairilla, on myös omat järjestelmänsä.

Järjestöpuolella uusin tulokas on Hope Fund. Keväällä 2019 toimintansa aloittaneen rahaston taustalla on kehitysyhteistyötä ja lähetystyötä tekevä Suomen Lähetysseura.

Sen palvelut on suunnattu pääasiassa yrityksille ja yhteisöille, ja tarjolla on keinoja sekä päästöjen vähentämiseen että kompensointiin.

”Perusohjeena on vähentää niin paljon kuin mahdollista ja kompensoida loput”, kertoo Suomen Lähetysseuran palvelupäällikkö Milja Salo.

Ilmastorahaston nettisivuilta löytyy myös laskuri, jonka avulla yksityishenkilötkin voivat kompensoida matkustamisen päästöjä.

Alun perin kiinnostus päästöjen kompensoimiseen lähti järjestön omista tarpeista, Salo kertoo.

”Kirkon ympäristöohjelma vaikutti myös asiaan. Ajatus ilmastorahastosta syntyi siinä vaiheessa, kun huomattiin, että seurakunnissa kaivattiin usein apua hiilijalanjäljen laskentaan ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppanit maailmalla ilmaisivat kasvavaa huolta ilmastonmuutoksesta.”

Milja Salon mukaan keskustelut päästöjen vähentämisestä ja kompensoimisesta on tähän mennessä aloitettu noin 50 yrityksen kanssa.

”Mukana on hyvin erityyppisiä ja -kokoisia toimijoita. Kompensointi aloitetaan usein matkustamisen päästöistä, mutta aika yleisesti halutaan ottaa huomioon koko hiilijalanjälki. Tämä tarkoittaa usein pitkää, esimerkiksi neljä vuotta kestävää prosessia. Yhteistyötä päästöjen kompensoinnissa tehdään myös seurakuntien ja muiden järjestöjen kanssa.”

Käytännössä kompensaatiot toteutetaan metsityshankkeilla Tansaniassa ja Nepalissa. Hinta perustuu konsulttitoimiston tekemään tutkimukseen hankkeen hiilensidontakapasiteetista.

Lisäksi hankkeisiin sisältyy aina sopeutumistoimenpiteitä, kuten ruokaturvan vahvistamista, elinkeinojen monipuolistamista ja ympäristökasvatusta. Hankkeissa rakennetaan myös puuta säästäviä liesiä metsien käyttöpaineen vähentämiseksi.

”Tansaniassa uutta metsää kasvatetaan hakatun tilalle ja istutuksissa käytetään monia seudulla kasvavia puulajeja. Metsiä myös vartioidaan”, Salo kertoo.

Salo painottaa, että paikalliset toteuttavat projektit kokonaan ja että ne lähtevät paikallisten asukkaiden oikeuksista ja tarpeista. Lähetysseuran osuudeksi jää osallistuminen suunnitteluun sekä seuranta. Salon mukaan toiminta on läpinäkyvää.

Ongelmana vaihteleva laatu ja sääntelyn puute

Päästökompensointi ei ole ongelmatonta, ja jotkut ympäristöjärjestöt ja tutkijat ovat nähneet siinä jopa merkkejä viherpesusta tai anekaupasta.

Eräs ongelma liittyy päästöjen laskemiseen. Sitä ei säädellä lailla, ja niinpä käytössä on monenlaisia laskentaperusteita. Tämä käy ilmi esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen helmikuussa 2019 julkaisemasta raportista. Erot tuloksissa riippuvat muun muassa siitä, onko laskelmissa otettu huomioon myös muut kuin hiilidioksidipäästöt.

Ongelmana on myös se, että hankkeiden päästövähennyslupaukset saattavat olla liioiteltuja eikä hankkeissa aina kunnioiteta paikallisyhteisöjen oikeuksia.

Kompensaation tueksi on luotu sertifikaatteja, joilla pyritään varmistamaan päästövähennysten toteutuminen ja projektien laatu. Silti nekään eivät aina takaa päästövähennysten toteutumista.  Esimerkiksi saksalaisen Öko-instituutin vuonna 2016 tekemä tutkimus paljasti, että jopa 85 prosenttia YK:n CDM-sertifikaatin piiriin hyväksytyistä hankkeista ei todennäköisesti ole tuottanut todellisia päästövähennyksiä.

Ongelmien vuoksi etenkään kaikki ympäristö- tai kehitysjärjestöt eivät kannata päästökompensointia. Kehitysmaiden ympäristöjärjestöjä tukeva Siemenpuu-säätiö on sanoutunut irti päästöjen kompensoinnista laskureiden ja hankkeiden laadun vaihtelun vuoksi. 

Se peräänkuuluttaa radikaaleja päästövähennyksiä ja tarjoaa päästöhyvitysten asemasta mahdollisuuden tukea kehitysmaiden järjestöjen suunnittelemia ja toteuttamia hankkeita, jotka edistävät ympäristönsuojelua tai ekosysteemien kestävää käyttöä.

Myös Maan ystävät pitää päästöjen hyvittämistä ongelmallisena, koska ilmastonmuutosta ei sen avulla voida pysäyttää.

Hyvän omantunnon ostamista vai hyödyllinen lisäkeino?

Päästöjen kompensoinnin suurin vaara on selvä: sen varjolla aidot päästövähennykset saattavat jäädä tekemättä.

”Kompensaatio muuttuu ongelmaksi, jos sillä korvataan päästövähennystoimia”, tiivisti esimerkiksi Sitran ennakointitiimin johtava asiantuntija Veli-Matti Lahti Talouselämä-lehden haastattelussa elokuussa 2019.

Hänen mukaansa kompensointia kuitenkin tarvitaan hyvittämään niitä päästöjä, joita ei ole vielä mahdollista leikata.

Samoilla linjoilla on Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Ari Nissinen.

 ”Ei täysin”, hän vastaa kysymykseen, onko päästöjen kompensoiminen viherpesua tai anekauppaa. ”Investoinnit ohjaavat rahaa hyviin tarkoituksiin. Kompensaatio vain ei riitä: olennaista on vähentää päästöjä.”

Mitä kuluttajan sitten kannattaisi tehdä? Vinkkejä antaa muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton perustama Hiilipörssi. Sen marraskuussa 2019 teettämässä Matkalla hiilineutraaliksi -selvityksessä on listattu kriteereitä, joita suomalaiset ympäristöalan asiantuntijat asettavat uskottavalle kompensaatiolle. Niitä ovat muun muassa kompensoinnin pohjautuminen tieteelliseen tietoon, riittävän pysyvät ja todennettavat päästövähennykset sekä läpinäkyvä toiminta.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja ympäristöilmastonmuutossaastuminenuusiutuva energia Suomen LähetysseuraMaan ystävätSiemenpuu-säätiö

Lue myös

Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”