Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Tehtaan piipusta nousevaa savua
Yritysten ja kuluttajien aiheuttamat päästöt voi paikata päästökompensaatioilla, mutta koko ilmastonmuutosongelmaa ne eivät ratkaise. (Kuva: Eric Schmuttenmaer / CC BY-SA 2.0)

Vapaaehtoiset päästökompensaatiomarkkinat ovat kasvaneet Suomessa etenkin siitä lähtien, kun hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC lokakuussa 2018 julkaisi raportin, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen pitää pysäyttää kahden asteen sijasta puoleentoista.

Niin yrityksille ja yhteisöille kuin yksityishenkilöillekin on nykyisin tarjolla mahdollisuuksia kompensoida aiheuttamansa hiilidioksidipäästöt. Erilaisia päästökompensaatiopalveluita tuottavat sekä yhtiöt että järjestöt ja säätiöt.

Ilmastonmuutoksesta huolestuneen kansalaisen ei kuitenkaan ole helppoa tietää, mikä vaihtoehto kannattaisi valita – tai mitä ylipäätään ajatella kompensoinnista, sillä menetelmää on pahimmillaan kritisoitu anekaupaksi, jossa kuluttaja saa hyvän omantunnon vähentämättä omia päästöjään.

Mikä päästökompensointi?

Yleisimmin kompensointi toteutetaan maksamalla esimerkiksi matkustamisen tai lämmityksen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä tai muista kasvihuonekaasupäästöistä hyvitysmaksua, jolla rahoitetaan päästöjä vähentäviä toimia jollain muulla sektorilla.

Käytännössä päästöt korvataan usein istuttamalla puita tai tuottamalla uusiutuvan energian käyttöä edistäviä hankkeita kehitysmaissa. Jotkut palveluntarjoajat ostavat päästöoikeuksia pois Euroopan unionin päästökaupan kiintiöstä.

Metsitystä ja puuta säästäviä liesiä

Suomessa vapaaehtoisia päästöhyvityksiä kauppaavat esimerkiksi Nordic Offset, Ilmastoapu, Co2Esto Oy ja Compensate. Joillakin liikeyrityksillä, esimerkiksi Finnairilla, on myös omat järjestelmänsä.

Järjestöpuolella uusin tulokas on Hope Fund. Keväällä 2019 toimintansa aloittaneen rahaston taustalla on kehitysyhteistyötä ja lähetystyötä tekevä Suomen Lähetysseura.

Sen palvelut on suunnattu pääasiassa yrityksille ja yhteisöille, ja tarjolla on keinoja sekä päästöjen vähentämiseen että kompensointiin.

”Perusohjeena on vähentää niin paljon kuin mahdollista ja kompensoida loput”, kertoo Suomen Lähetysseuran palvelupäällikkö Milja Salo.

Ilmastorahaston nettisivuilta löytyy myös laskuri, jonka avulla yksityishenkilötkin voivat kompensoida matkustamisen päästöjä.

Alun perin kiinnostus päästöjen kompensoimiseen lähti järjestön omista tarpeista, Salo kertoo.

”Kirkon ympäristöohjelma vaikutti myös asiaan. Ajatus ilmastorahastosta syntyi siinä vaiheessa, kun huomattiin, että seurakunnissa kaivattiin usein apua hiilijalanjäljen laskentaan ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppanit maailmalla ilmaisivat kasvavaa huolta ilmastonmuutoksesta.”

Milja Salon mukaan keskustelut päästöjen vähentämisestä ja kompensoimisesta on tähän mennessä aloitettu noin 50 yrityksen kanssa.

”Mukana on hyvin erityyppisiä ja -kokoisia toimijoita. Kompensointi aloitetaan usein matkustamisen päästöistä, mutta aika yleisesti halutaan ottaa huomioon koko hiilijalanjälki. Tämä tarkoittaa usein pitkää, esimerkiksi neljä vuotta kestävää prosessia. Yhteistyötä päästöjen kompensoinnissa tehdään myös seurakuntien ja muiden järjestöjen kanssa.”

Käytännössä kompensaatiot toteutetaan metsityshankkeilla Tansaniassa ja Nepalissa. Hinta perustuu konsulttitoimiston tekemään tutkimukseen hankkeen hiilensidontakapasiteetista.

Lisäksi hankkeisiin sisältyy aina sopeutumistoimenpiteitä, kuten ruokaturvan vahvistamista, elinkeinojen monipuolistamista ja ympäristökasvatusta. Hankkeissa rakennetaan myös puuta säästäviä liesiä metsien käyttöpaineen vähentämiseksi.

”Tansaniassa uutta metsää kasvatetaan hakatun tilalle ja istutuksissa käytetään monia seudulla kasvavia puulajeja. Metsiä myös vartioidaan”, Salo kertoo.

Salo painottaa, että paikalliset toteuttavat projektit kokonaan ja että ne lähtevät paikallisten asukkaiden oikeuksista ja tarpeista. Lähetysseuran osuudeksi jää osallistuminen suunnitteluun sekä seuranta. Salon mukaan toiminta on läpinäkyvää.

Ongelmana vaihteleva laatu ja sääntelyn puute

Päästökompensointi ei ole ongelmatonta, ja jotkut ympäristöjärjestöt ja tutkijat ovat nähneet siinä jopa merkkejä viherpesusta tai anekaupasta.

Eräs ongelma liittyy päästöjen laskemiseen. Sitä ei säädellä lailla, ja niinpä käytössä on monenlaisia laskentaperusteita. Tämä käy ilmi esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen helmikuussa 2019 julkaisemasta raportista. Erot tuloksissa riippuvat muun muassa siitä, onko laskelmissa otettu huomioon myös muut kuin hiilidioksidipäästöt.

Ongelmana on myös se, että hankkeiden päästövähennyslupaukset saattavat olla liioiteltuja eikä hankkeissa aina kunnioiteta paikallisyhteisöjen oikeuksia.

Kompensaation tueksi on luotu sertifikaatteja, joilla pyritään varmistamaan päästövähennysten toteutuminen ja projektien laatu. Silti nekään eivät aina takaa päästövähennysten toteutumista.  Esimerkiksi saksalaisen Öko-instituutin vuonna 2016 tekemä tutkimus paljasti, että jopa 85 prosenttia YK:n CDM-sertifikaatin piiriin hyväksytyistä hankkeista ei todennäköisesti ole tuottanut todellisia päästövähennyksiä.

Ongelmien vuoksi etenkään kaikki ympäristö- tai kehitysjärjestöt eivät kannata päästökompensointia. Kehitysmaiden ympäristöjärjestöjä tukeva Siemenpuu-säätiö on sanoutunut irti päästöjen kompensoinnista laskureiden ja hankkeiden laadun vaihtelun vuoksi. 

Se peräänkuuluttaa radikaaleja päästövähennyksiä ja tarjoaa päästöhyvitysten asemasta mahdollisuuden tukea kehitysmaiden järjestöjen suunnittelemia ja toteuttamia hankkeita, jotka edistävät ympäristönsuojelua tai ekosysteemien kestävää käyttöä.

Myös Maan ystävät pitää päästöjen hyvittämistä ongelmallisena, koska ilmastonmuutosta ei sen avulla voida pysäyttää.

Hyvän omantunnon ostamista vai hyödyllinen lisäkeino?

Päästöjen kompensoinnin suurin vaara on selvä: sen varjolla aidot päästövähennykset saattavat jäädä tekemättä.

”Kompensaatio muuttuu ongelmaksi, jos sillä korvataan päästövähennystoimia”, tiivisti esimerkiksi Sitran ennakointitiimin johtava asiantuntija Veli-Matti Lahti Talouselämä-lehden haastattelussa elokuussa 2019.

Hänen mukaansa kompensointia kuitenkin tarvitaan hyvittämään niitä päästöjä, joita ei ole vielä mahdollista leikata.

Samoilla linjoilla on Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Ari Nissinen.

 ”Ei täysin”, hän vastaa kysymykseen, onko päästöjen kompensoiminen viherpesua tai anekauppaa. ”Investoinnit ohjaavat rahaa hyviin tarkoituksiin. Kompensaatio vain ei riitä: olennaista on vähentää päästöjä.”

Mitä kuluttajan sitten kannattaisi tehdä? Vinkkejä antaa muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton perustama Hiilipörssi. Sen marraskuussa 2019 teettämässä Matkalla hiilineutraaliksi -selvityksessä on listattu kriteereitä, joita suomalaiset ympäristöalan asiantuntijat asettavat uskottavalle kompensaatiolle. Niitä ovat muun muassa kompensoinnin pohjautuminen tieteelliseen tietoon, riittävän pysyvät ja todennettavat päästövähennykset sekä läpinäkyvä toiminta.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja ympäristöilmastonmuutossaastuminenuusiutuva energia Suomen LähetysseuraMaan ystävätSiemenpuu-säätiö

Lue myös

Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Omelijoita ompelukoneidensa takana tehtaassa

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta

Kehityttyvien maiden resursseista iso osa menee velkojen korkoihin, kun niitä tarvittaisiin koronakriisistä kärsivien ihmisten auttamiseen, sanoo Botswanan entinen kauppaministeri Bogolo Joy Kenewendo.
Puolilähikuva naisesta

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.

Tuoreimmat

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta
Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”
Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö
Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa
Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon
Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”