Brasilialainen GNR Fortaleza tuottaa kaatopaikkajätteestä päivittäin noin 100 000 kuutiometriä biometaania, joka myydään valtio-omisteiselle kaasuyhtiölle. Biokaasu on maakaasua ympäristöystävällisempää, ja sen hinnan uskotaan pysyvän tulevaisuudessa vakaampana kuin fossiilisten polttoaineiden.
21.9.2022
Chile on otollista aluetta sekä aurinko-, tuuli- että vesivoiman käytölle. Valtio haluaisi lisätä myös hajautettua energiantuotantoa, jonka ajatuksena on, että paikalliset yhteisöt tuottavat sähköä itse. Se etenee kuitenkin hitaammin.
7.9.2022
Uusiutuvan energian tuotanto kasvoi Argentiinassa nopeasti, mutta muutaman vuoden takainen rahoituskriisi pysäytti useat rakennushankkeet.
Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
16.9.2021
Hiilinielujen eli metsien uudelleenistutus ja metsitys ovat suosittuja, mutta riittämättömiä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Jos Pariisin ilmastotavoitteet haluttaisiin saavuttaa pelkästään hiilinieluilla, pitäisi metsää istuttaa viisi kertaa Intian kokoinen alue. Tämä johtaisi ruuan hinnanousuun ja nälänhätään, selviää Oxfamin tuoreesta raportista.
Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.
21.6.2021
Suurimmalla osalla maailman väestöstä on käytössään sähköä, mutta kehitys on ollut eriarvoista: Saharan eteläpuolisessa Afrikassa alle puolella väestöstä on sähköä, selviää YK-raportista.
8.6.2021
Argentiinan valtio lupasi vuonna 2016 ostaa kaiken muun kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön. Se on yksi syy siihen, miksi monilla maan karjatiloilla tehdään nyt lietteestä biokaasua. Suurtilalliset ja teollisuusyritykset ovat kuitenkin innostuneempia kuin pienviljelijät.
18.5.2021
Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
4.3.2021
