Biokaasun tuotanto on kasvuala Brasiliassa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Biokaasun tuotanto on kasvuala Brasiliassa

Brasilialainen GNR Fortaleza tuottaa kaatopaikkajätteestä päivittäin noin 100 000 kuutiometriä biometaania, joka myydään valtio-omisteiselle kaasuyhtiölle. Biokaasu on maakaasua ympäristöystävällisempää, ja sen hinnan uskotaan pysyvän tulevaisuudessa vakaampana kuin fossiilisten polttoaineiden.

Ylös rakennettu putkisto.

Putkien labyrintti kerää biokaasua kaatopaikalta ja jalostaa sen biometaaniksi. Kuva: Mario Osava / IPS.

(IPS) -- Ihmisten tuottaman jätteen määrä paisuu ongelmaksi asti, mutta on sillä yksi hyväkin seuraus: kaatopaikkojen jätteistä biokaasua tuottavilla laitoksilla riittää materiaalia. Brasiliassa se on kasvuala.

Brasilian Cearán osavaltion pääkaupungin Fortalezan metropolialueella sijaitsevan Caucaian ulkolaidoilla kohoaa kaksi pientä ylänköä.Yksi kukkula ottaa vastaan noin 5 000 tonnia kiinteää jätettä, joka on kerätty metropolin 4,2 miljoonalta asukkaalta.

Toinen kukkula on jo entinen täyttömäki, jonne alettiin kipata jätettä vuonna 1991. Vaikka kaatopaikka on suljettu, se tuottaa enemmän biokaasua kuin käytössä oleva.

”Me olemme biometaanin jätteestä tuottamisen pioneereja”, Thales Motta sanoo. Hän johtaa GNR Fortalezaa, joka on kahden yksityisen yrityksen ja Caucaian kaatopaikkoja hallinnoivan kunnanviraston yhteisyritys.

Biometaani on biokaasun jalostuksen sivutuote. GNR Fortaleza tuottaa päivittäin noin 100 000 kuutiometriä biometaania, joka myydään valtio-omisteiselle Cearán kaasuyhtiölle, Cegásille. Cegás sekoittaa sen maakaasuun. Yrityksen jakelemasta kaasusta noin 15 prosenttia on biometaania.

GNR Fortaleza on tuotannoltaan Brasilian toiseksi suurin biometaanin valmistaja. Suurempi on vain Gas Verde, joka on vuodesta 2019 tuottanut 120 000 kuutiometriä biometaania päivässä.

”Mursimme epäluottamuksen muurin”

GNR Fortaleza käynnistyi vuonna 2017, pian biometaanin sääntelyn alun jälkeen.

”Kaasuyhtiöt olivat epäuskoisia ja jopa insinööreillä oli paljon ennakkoluuloja. Meidän täytyi tehdä analyyseja ja laatutestejä, jotka olivat tiukempia kuin fossiilisilta polttoaineilta vaaditut”, Motta kertoo.

”Mutta me mursimme epäluottamuksen muurin ja avasimme uudet markkinat todistamalla, että biometaani on turvallista, vakaata kaasua, jolla on ennustettavissa olevat hinnat.”

Aluksi biometaani maksoi 30 prosenttia enemmän kuin maakaasu, mutta nykyään se on 30 prosenttia sitä halvempaa.

Fossiilisten polttoaineiden hintaan vaikuttavat inflaation kaltaiset valtion sisäiset tekijät, mutta myös kansainvälisten öljymarkkinoiden ja valuuttakurssien käyttäytyminen. Tällaiset ennustamattomat tekijät eivät vaikuta biometaanin hintaan läheskään yhtä paljon.

”Biometaanilla on fossiilisiin polttoaineisiin nähden otollinen kilpailuasetelma. Vaikka öljy tästä halpenisi, markkinat ovat ympäristösyistä taipuvaisia luottamaan biometaaniin”, Motta uskoo.

Loppukäyttäjälle halvempaa

Cegásin johtaja Hugo de Figueiredo Junior selittää, että yhtiö päätti alkaa jaella biometaania monipuolistaakseen tarjontaansa. Samalla yhtiö osallistuu saasteiden vähentämiseen ja ympäristön kohentamiseen.

”Lisäämällä kilpailua voimme myös tarjota loppukäyttäjälle halvempia hintoja.”

”Biometaanin osuus polttoaineista todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa, mutta kasvun tiellä on joitakin esteitä”, Figueiredo huomauttaa.

”Pitää levittää teknologisia ratkaisuja ja parantaa niiden saatavuutta. Täytyy lisätä tietoisuutta vihreiden kaasujen käyttömahdollisuuksista. Myös jätteiden keräämisen ja käsittelyn sääntelyä ja prosesseja pitää kehittää.”

Mies puolilähikuvassa, taustalla putkirakennelma.

GNR Fortalezan johtaja Thales Motta seisoo biometaanilaitoksensa edessä. Raaka-aine tulee kaatopaikalta. Biometaanin käyttö lisääntyy Brasiliassa, mutta pelkät kaatopaikat eivät enää riitä muualla kuin miljoonakaupunkien lähistöllä. Kuva: Mario Osava / IPS.

Avoin koodi

GNR on kehittänyt prosessiteknologioita, jotka mahdollistavat eri valmistajien laitteiden yhteensopivuuden. Tällä hetkellä useat kaatopaikoilta biokaasua sähköntuotantoa varten irrottavat yhtiöt valmistelevat laitosten muuttamista biometaanin tuotantoon sopiviksi.

”Meillä on oma koodi, joka on avoin kaikille”, Motta sanoo. ”Meille tulee vieraita yliopistoista ja kiinnostuneiden ryhmiä. Meidän on täytynyt rakentaa luentosali. Aiemmin Koillis-Brasiliassa ei ollut biometaanin analysointiin kykenevää laboratoriota, mutta nyt on. Kaasututkimus lisääntyy kuin sienet sateella.”

Pelkät kaatopaikat eivät kuitenkaan riitä. Jotta biometaanilaitos olisi kannattava, se tarvitsee ainakin 2 000 tonnia jätettä päivittäin. Vain vähintään miljoonan asukkaan kaupungit tuottavat riittävästi kiinteää jätettä.

”Meidän täytyy etsiä toisenlaista biomassaa”, Motta sanoo.

Prosessi on jo meneillään varsinkin maan etelä- ja kaakkoisosissa. Siellä suurimittainen maataloustuotanto tarjoaa valtavasti jätettä. Biomassan päälähde on sokeriruoko, jota kasvatetaan myös etanolintuotantoa varten.

Karjan, varsinkin sikojen lannasta tuotetaan biokaasua sähköntuotantoon. Kasvava osuus menee biometaaniksi etenkin kulkuneuvojen käyttöön.

Energiasiirtymän polttoaine

”Biometaani on energiasiirtymälle sovelias polttoaine. Sen hinta on vakaampi kuin fossiilisten polttoaineiden ja sitä voidaan tuottaa alueilla, jotka ovat etäällä maakaasuverkostosta”, Cegásin Figueiredo sanoo.

Ilmastohätätilan olosuhteissa jätteiden ja biomassan kaasun hyödyntämisestä  on tullut kiireinen välttämättömyys. Metaani on pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Brasilia lupasi muiden maiden mukana vähentää metaanipäästöjään 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

GNR Fortalezalla on tärkeä rooli ympäristönsuojelussa, mutta työpaikkoja se ei ole juurikaan luonut. Laitoksella on vain 32 vakituista työpaikkaa, joskin niiden päälle voi laskea ulkoistetut palvelut, väliaikaiset konsultit ja tavarantoimittajat.

Cegás palvelee Fortalezan metropolialueella 24 000 kaasunkuluttajaa. Sen tuottamasta kaasusta teollisuudelle menee 46,26 prosenttia, lämpösähkövoimaloille 30 prosenttia, moottorikulkuneuvoille 22,71 prosenttia. Kaupoille menee 1,22 prosenttia ja yksityistalouksille vain 0,73 prosenttia.

Lisää uusi kommentti