Uusiutuvan energian osuus kasvaa Chilessä kovaa vauhtia | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Uusiutuvan energian osuus kasvaa Chilessä kovaa vauhtia

Chile on otollista aluetta sekä aurinko-, tuuli- että vesivoiman käytölle. Valtio haluaisi lisätä myös hajautettua energiantuotantoa, jonka ajatuksena on, että paikalliset yhteisöt tuottavat sähköä itse. Se etenee kuitenkin hitaammin.

Tuulivoimaloita.

Sijainti Tyynenmeren ja Andien välissä tekee Chilestä otollisen tuulivoimalle. Kuva: Orlando Milesi / IPS.

(IPS) -- Uusiutuvan energian, varsinkin aurinko- ja tuulivoiman käyttö Chilessä kasvaa vääjäämättä, sillä suuret energiayhtiöt tukevat sitä. Vaihtoehtoinen, yhteisöjen itse tuottama energia sen sijaan ei etene, vaikka sitä edistämään on jopa laadittu laki.

Maantiede nopeuttaa Chilen siirtymistä kohti hiilineutraaliutta. Pohjoisosan Atacaman autiomaa tarjoaa rajattomasti aurinkoenergiaa, ja maan sijainti Tyynenmeren ja Andien vuoriston välissä on otollinen tuulivoimalle. Lisäksi on vielä vesivoimaa.

Heinäkuun 28. päivänä uusiutuvien energiamuotojen osuus Chilen sähköntuotannosta nousi hetkellisesti toistaiseksi korkeimmalle tasolleen, 62,3 prosenttiin. Vuonna 2021 ne vastasivat 44,8 prosentista sähköntuotannosta.

”On jo kauan siitä, kun uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta oli 10 prosenttia, ja 20 prosentin osuuden ohitimme viisi vuotta ennen määräaikaa. Nykyinen osuus on maailmanluokan virstanpylväs”, Chilen uusiutuvien energioiden yhdistys Aceran toimitusjohtaja Ana Lia Rojas sanoo.

Seuraava tavoite on 50 prosenttia, ja vuoteen 2030 mennessä osuuden pitäisi olla jo 70 prosenttia Chilen energiantuotannosta.

Sosiaalinen, ympäristöllinen ja taloudellinen hyöty

Kaksi vuotta voimassa ollut laki kannustaa yhteisöjä hajautettuun pienimuotoiseen sähköntuotantoon.

Chilen ensimmäinen yhteisöpohjainen sähköntuotantohanke Buin Solar käynnistyi vuonna 2017. Tuolloin sata ihmistä sijoitti noin 50 euroa aurinkovoimalaan, joka asennettiin ympäristöinstituutti Idman energialaboratorioon Buiniin, kaupunkiin viitisenkymmentä kilometriä Santiagosta etelään.

Voimala tuottaa instituutin tarvitseman sähkön, ja ylijäämä menee sähköverkkoon. Kymmenen vuoden käytön jälkeen voimala siirtyy Idman omistukseen. Siihen asti instituutti maksaa energiastaan runsaat 200 euroa kuussa. Jos Idma ostaisi sähkönsä joltain varsinaiselta sähköyhtiöltä, maksu olisi kaksi kertaa suurempi.

”Buin Solar oli pioneeriprojekti ja menestyksellinen sellainen. Siitä on koitunut sosiaalista, ympäristöllistä ja taloudellista hyötyä”, Buin Solaria valvova ympäristöasianajaja Cristian Mires sanoo.

Mires ei kuitenkaan ole tyytyväinen yhteisöpohjaisen energiatuotannon hitaaseen edistymiseen.

”Yhteisöenergiaa ei juurikaan ole edistetty. Energiaa ei ole demokratisoitu. Tähän asti useimmat projektit ovat olleet yksityisiä”, hän toteaa.

Hajautettua energiantuotantoa harjoittaa runsas 12 000 uusiutuvia energianlähteitä käyttävää yksityisesti omistettua pienvoimalaa, joista lähes kaikki hyödyntävät aurinkoa. Ne tuottavat Chilen sähköstä vain 0,4 prosenttia. Yhteisöjen energiaprojektit keskittyvät enimmäkseen aurinkovoimaan ja oman sähköntarpeen tyydyttämiseen.

Kehitys riippuu varastointijärjestelmistä

Diego Portales -yliopiston kestävän energian ja kehityksen keskuksen johtaja Andrés Diaz muistuttaa, että energian varastointijärjestelmät ovat tärkeitä, kun maa on keskellä energiasiirtymää.

”Uusiutuvan energian täytyy pystyä takaamaan vakaus sähkövoimajärjestelmässä. Sillä täytyy olla kapasiteettia toimia sähkön siirtojärjestelmien pettäessä”, Diaz sanoo.

Diaz korostaa, että on tärkeää kasvattaa energiaa tuottavien yksiköiden lukumäärää.

”Energian itsehallinta antaa asiakkaille tuloja sähköstä, jonka he syöttävät kansalliseen sähköverkkoon. Lisäksi se auttaa heitä välttämään kansallisen sähköjärjestelmän satunnaisia häiriöitä”, Diaz sanoo.

Kansallinen sähköverkko kärsii siirtolinjojen niukkuudesta. Uusiutuvan energian suurimittainen tuotanto tapahtuu enimmäkseen etäällä asutuskeskuksista. Sen vuoksi osaa energiasta ei saada käyttöön, vaan se ikään kuin joutuu roskiin. Roskiin heitetyn energian määrä kasvaa voimakkaasti, ja viimeisen vuoden aikana hukkaan joutunutta aurinko- ja tuulivoimaa oli 290 gigawattituntia.

”Tuleva kehitys riippuu varastointijärjestelmistä, jotka takaisivat uusiutuvan energian vakauden”, Diaz huomauttaa. Ilman vakautta maan on vaikea luopua hiilivoimaloista.

OIKAISU: Jutun otsikossa sanottiin alun perin, että jo kaksi kolmasosaa Chilen energiasta tuotetaan uusiutuvilla. Todellisuudessa näin on käynyt vain hetkellisesti.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia