Uutiset Ilmastonmuutos

Uusi ilmastoraportti: Maapallon lämpenemisen pitäminen 1,5 asteessa on vielä mahdollista – ”Seuraavat vuodet ovat luultavasti historian tärkeimpiä”

IPCC:n uuden raportin mukaan maapallon lämpeneminen ylittää kriittisen 1,5 asteen rajan jo vuosina 2030–2052. Hyvä uutinen on, että osa tarvittavista toimista on jo käynnissä.
Jäävuoria Grönlannissa
Uusi IPCC-raportti varoittaa kahden asteen lämpenemisen vaikutuksista maapalloon. Kuva Grönlannista. (Kuva: Mark Garten / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on vielä mahdollista, mutta se vaatii kauaskantoisia ja ennennäkemättömiä muutoksia, sanoo hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC tänään julkaistussa raportissaan.

Sen mukaan osa tarvittavista toimista on jo käynnissä, mutta niiden pitää nopeutua tavoitteen saavuttamiseksi.

Raportissa viitataan yhteensä yli 6 000 tutkimukseen, ja sen teossa on ollut mukana satoja asiantuntijoita. Raportin tilasivat Pariisin ilmastosopimuksen osallistujamaat. Vuonna 2015 hyväksytyn sopimuksen mukaan maapallon lämpeneminen on pidettävä alle kahdessa asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna ja on pyrittävä 1,5 asteeseen.

IPCC:n raportti antaa vahvan viestin siitä, että 1,5 astetta on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin kahden asteen lämpeneminen.

Sen mukaan erot kahden asteen lämpenemiseen verrattuna tulevat olemaan merkittäviä. Mikäli lämpötilan nousu onnistutaan pitämään 1,5 asteessa, merenpinta nousee vuoteen 2100 mennessä 10 senttiä vähemmän kuin kahden asteen lämpenemisessä. Tämä tarkoittaa, että vaikutuksia on 10 miljoonaan ihmiseen vähemmän.

Koralliriutat pienenevät 70–90 prosenttia – kahden asteen skenaariossa ne tuhoutuvat lähes kokonaan. Mikäli lämpötila nousee vain 1,5 astetta, vesipulasta kärsii 50 prosenttia vähemmän ihmisiä kuin kahden asteen skenaariossa, ruokapula ei ole yhtä paha ja sadat miljoonat ihmiset vähemmän ovat ilmastoköyhyyden riskissä, raportissa kerrotaan.

Kahden asteen lämpeneminen tarkoittaisi myös sitä, että maapallo menettäisi lähes viidesosan hyönteisistä, 16 prosenttia kasveista ja kahdeksan prosenttia selkärankaisista eläimistä.

Raportin mukaan 1,5 asteen lämpeneminen ylitetään todennäköisesti vuosien 2030–2052 välillä. Siksi muutoksilla on kiire.

”Seuraavat vuodet ovat luultavasti historian tärkeimpiä”, sanoo IPCC:n työryhmän rinnakkaispuheenjohtaja Debra Roberts tiedotteessa.

1,5 asteessa pysyminen tulee vaatimaan nopeita muutoksia niin maankäytössä, energiassa, teollisuudessa, rakennuksissa, liikenteessä kuin kaupungeissakin. Hiilidioksidipäästöjen pitää pudota 45 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa nollataso vuoteen 2050 mennessä. Uusiutuvan energian pitää tuottaa sähköstä 70–85 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, kun tällä hetkellä osuus on 25 prosenttia.

Suomen päästöt voivat kasvaa

Tällä hetkellä Pariisi ilmastosopimuksessa mukana olevat maat eivät ole saaneet tehtyä päästövähennyssitoumuksia, joilla tavoite saavutettaisiin. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vetänyt maansa pois sopimuksesta, ja Brasilian tämänhetkinen presidenttsuosikki Jair Bolsonaro on uhannut tehdä saman.

Kansalaisjärjestöt ovatkin vedonneet päättäjiin, jotta IPCC:n raportti otettaisiin tosissaan.

”Pään hautaaminen hiekkaan ei ole enää vaihtoehto. Ilmastokriisi vaikuttaa jo nyt kaikkein haavoittuvimpiin ja niihin, jotka ovat siitä vähiten vastuussa. Ainoa tapa saavuttaa 1,5 astetta on lopettaa fossiilisten polttoaineiden etsintä ja suunnata fossiilisten polttoaineiden talouteen käytetyt resurssit uusiutuvan energian siirtymään”, sanoo kansalaisjärjestö 350.orgin ohjelmajohtaja Payal Parekh tiedotteessa.

Järjestö on koonnut raportin, jossa kerrotaan tavallisten ihmisten ponnisteluista ilmastonmuutosta vastaan. Ympäri maailman on ruohonjuuritason projekteja, joissa vastustetaan fossiilisten polttoaineiden hankkeita, se kertoo.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa KeyStone XL -öljyhiekkaputkea vastustetaan rakentamalla aurinkopaneeleita sen reitille. Mukana on niin alkuperäiskansojen jäseniä kuin maanomistajiakin. Australiassa paikalliset sekä Tyynenmeren saarilla elävät aktivistit puolestaan ovat koonneet voimansa vastustaakseen maahan suunniteltua valtavaa hiilikaivosta, joka kuljettaisi lastinsa Suuren valliriutan läpi. He ovat muun muassa meloneet kanooteilla suunniteltuun hiilisatamaan ja painostaneet pankkeja vetämään tukensa hankkeilta.

Suomen päästöjen on aiemmin arvioitu jopa kasvavan vuoteen 2030 mennessä, mikäli nykymeno jatkuu.

”Nykyisen hallituksen politiikka metsähakkuiden lisäämiseksi nakertaa Suomen hiilinieluja. Se on ollut ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta erittäin haitallista. Ensi keväänä Suomessa tarvitaan ilmastovaalit, jotta seuraava hallitus kiristää tuntuvasti päästötavoitteita ja vähentää metsähakkuita”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle järjestön tiedotteessa.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa puolestaan vaatii Suomea varmistamaan rahoituksen kehitysmaiden ilmastotoimille. Suomi ei enää ohjaa päästökaupasta saatavia tuloja kehitysmaille, mikä vaikeuttaa köyhimpien ihmisten tukemista ilmastonmuutoksen edessä, varoittaa järjestön puheenjohtaja Hanna Aho.

IlmastonmuutosIlmastopolitiikka politiikkaympäristöilmastonmuutos

Kommentit

Lue myös

Vehnäpelto

Tutkimus: Hiilidioksidipäästöt heikentävät ruuan ravintoarvoja – raudan, proteiinin ja sinkin puute voi tulevaisuudessa yleistyä

Ilmastonmuutos pienentää viljasatoja, mutta se vaikuttaa ruokaan myös toisella tavalla: kasvavat hiilidioksidipäästöt voivat vähentää ruuan ravinteikkuutta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.
Vuoristo, metsää ja lampi

Maailman puiden määrä kasvanut seitsemän prosenttia – syynä kylmien alueiden lämpeneminen, seuraukset arvaamattomia

Tutkimuksen mukaan maapallon pintakasvillisuus sen sijaan on vähentynyt, samoin trooppiset metsät. Muutosten taustalla on ihmisen toiminta, ja sillä voi olla ennakoimattomia vaikutuksia muun muassa maapallon energiatasapainoon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna

Rauhanjärjestöissä varaudutaan jälleen vyönkiristyksiin, sillä ensi vuonna valtiontukea voi olla luvassa melkein puolet vähemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. ”Maailmalla olen aina mainostanut, että Suomi on siitä hieno maa, että myös kriittisiä tahoja tuetaan. Tämän hallituskauden jälkeen en ole enää yhtä varma”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
EU-lippu, taustalla Brandenburgin portti

EU:n kehitysapu laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen – 0,7-tavoitteen saavuttamiseen voi mennä 40 vuotta

EU on yhä maailman suurin avunantaja. Tuore järjestöraportti kritisoi kuitenkin etenkin avun käyttöä pakolaiskuluihin.
Annos papumuhennosta lautasella

300 euroa papuannoksesta? – Ruoka tuntuu kalliilta länsimaissa, mutta tuloihin suhteutettuna vielä kalliimpaa on Etelä-Sudanissa

Yksinkertainen 600 kalorin ateria maksaa eteläsudanilaiselle yli 200 prosenttia keskimääräisistä päivätuloista. Konfliktimaiden ruuan hinnan pitäisi järkyttää kaikkia, varoittaa Maailman ruokaohjelma.
Rio de Janeiro

Brasiliassa jännitetään presidentinvaalien toista kierrosta – Äärioikeistolainen Jair Bolsonaro kannattaa sotilasdiktatuuria ja vastustaa aborttioikeutta

Brasilian oikeisto yhdistyi äärioikeiston Jair Bolsonaron taakse vaalien ensimmäisellä kierroksella. Bolsonaro vetoaa karjanomistajiin, uskonnollisin ryhmiin ja vahvaa johtajaa kaipaaviin. Toiseksi eniten ääniä sai korruptioskandaaleissa ryvettyneen työväenpuolueen Fernando Hadadd.