Kriisitason nälästä kärsivien lasten määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana maissa, joissa äärimmäiset sääilmiöt vaikuttavat eniten ruokaturvaa, kertoo Pelastakaa Lapset -järjestö tuoreessa analyysissaan.

Sen mukaan kriisitason ruokapulasta kärsii yli 33 miljoonaa lasta ja 39 miljoonaa aikuista. Vielä vuonna 2018 kriisitasolla olevia lapsia oli 13 miljoonaa ja aikuisia 16 miljoonaa.

Analyysissä on mukana 18 maata, joissa äärimmäiset sääilmiöt, kuten kuivuus, pyörremyrskyt ja tulvat, ovat pääasiallisia tekijöitä puutteellisen ruokaturvan taustalla. Maihin kuuluvat esimerkiksi Angola, Burundi, El Salvador, Etiopia, Guatemala ja Honduras.

Kriisitason nälällä tarkoitetaan kansainvälisen ruokaturvaluokituksen IPC:n kolmatta porrasta. Se tarkoittaa, että ruokapula näkyy akuutin aliravitsemuksen kasvuna tai ihmiset joutuvat turvautumaan selviytymisstrategioihin, kuten säästöjensä käyttämiseen, saadakseen edes minimiannoksen ruokaa. Viides, eli korkein porras, tarkoittaa jo suoranaista nälänhätää.

Analyysillä halutaan muistuttaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista lapsiin. Se on yhtenä aiheena myös Bonnissa tänään alkavan YK:n ilmastokokouksen keskustelutilaisuuksissa.

”Suomessa poikkeukselliset sääilmiöt, kuten pitkittyneet lämpöaallot ja kuivuusjaksot, vaikuttavat kyllä esimerkiksi elintarviketuotantoon mutta eivät kuitenkaan tuhoa kokonaisia elinkeinoja tai synnytä laajamittaista nälkää. Emme saa unohtaa niitä maita, ja miljoonia lapsia ja perheitä, jotka tällä hetkellä kantavat suurimman taakan ilmastokriisistä”, muistuttaa järjestön yhteiskuntasuhdejohtaja Veli Liikanen tiedotteessa.