Uutiset Afganistanin konflikti

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”

Ensi viikolla järjestettävässä Afganistan-konferenssissa varmistetaan maan budjetti neljäksi vuodeksi. Tilanne on poikkeuksellisen herkkä, sillä rauhanneuvottelut ovat kesken. ”Avunantajat ovat valmiita tukemaan Afganistania, mutta tuomme selvästi esille ne asiat, joista emme jousta”, sanoo konferenssin erityisedustaja, suurlähettiläs Janne Taalas.
Tyttöjä valkoisissa huiveissa sinisen rakennuksen edustalla.
Lasten koulunkäyntiluvut ovat viime vuosina parantuneet Afganistanissa. Kuvassa tyttöjä lähdössä koulusta Kabulissa. (Kuva: Rumi Consultancy, World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomella on edessään tärkeä ponnistus, kun Genevessä järjestetään 23.–24.11. kansainvälinen Afganistan-apukonferenssi, jossa avunantajat lupaavat maalle miljardiluokan kehitysapupaketin.

Neljän vuoden välein järjestettävä konferenssi on aina merkittävä tapahtuma, sillä siellä luvattava summa muodostaa yli puolet Afganistanin budjetista.

Tänä vuonna konferenssi järjestetään kuitenkin erityisen tärkeällä hetkellä, sillä Afganistanin hallitus käy samaan aikaan historiallisia rauhanneuvotteluita sitä vastaan taistelevan Taleban-liikkeen kanssa. Se luo apukonferenssille sekä haasteita että mahdollisuuksia.

”Sukupolveen ei ole ollut horisonttia siihen, että Afganistaniin voisi tulla rauha. Siksi tämä konferenssi on tärkeämpi kuin aikaisemmat”, sanoo konferenssin erityisedustaja, suurlähettiläs Janne Taalas.

Afganistan-apukonferesseja on järjestetty vuodesta 2001 asti, jolloin Yhdysvallat syrjäytti Taleban-hallinnon. Isännöintivastuu ei ole erityisen suosittu tehtävä, sillä monissa avunantajissa maa herättää turhautumista: viime vuosina paljon apurahaa on mennyt myös Afganistanin korruptoituneen eliitin taskuihin.

Tällä hetkellä rauhanneuvotteluiden lisäksi epävarmuutta luovat jatkuva väkivalta, syvenevä köyhyys, jota koronapandemia vielä pahentaa, hallituksen sisäiset ristiriidat sekä Yhdysvaltain suunnitelmat vetää joukkonsa maasta ensi keväänä.

Käytännön järjestelyissäkin on ollut vaikeuksia. Vasta pari viikkoa sitten konferenssin järjestäjät joutuivat päättämään, että osallistujat – yli 70 maan edustajat ja liuta kansainvälisiä järjestöjä – ovat kokonaan etänä aiemmin suunnitellun hybridimallin sijasta.

Haasteista huolimatta Suomi halusi lähteä vetämään konferenssia.

”Tiesimme, että tämä on vaikea vuosi rauhanprosessin ja Yhdysvaltain vaalien takia, ja korona on tuonut lisää haasteita. Monenkeskistä järjestelmää täytyy kuitenkin tukea nimenomaan silloin, kun se on vaikeaa. Haluamme myös osoittaa, että Suomi pystyy hoitamaan hankalan tilanteen tyylikkäästi”, Taalas toteaa.

Epävarma tilanne

Suomen tehtävänä on ollut muun muassa neuvotella avunantajien ja Afganistanin hallituksen kanssa tuesta ja sen ehdoista. Epävarmuuden takia se ei ole ollut helppoa.

”Olemme tilanteessa, jossa neuvotellaan Afganistanille tukea seuraaviksi neljäksi vuodeksi, mutta näkyvyys niihin neljään vuoteen on hyvin huono. Emme tiedä, millainen hallitus ja millainen Afganistan se on”, Taalas kuvailee.

Samaa mieltä on ulkoministeriön konflikteihin erikoistunut kehityspolitiikan neuvonantaja Olli Ruohomäki. Hän ei ole ollut mukana konferenssijärjestelyissä mutta on seurannut maan tilannetta vuosikausia sekä virkamiehenä että tutkijana.

”Konferenssin ja apulupausten toimeenpaneminen tilanteessa, jossa ei ole vielä rauhaa eikä edes aselepoa, on haastavaa. Maali ikään kuin liikkuu koko ajan, ja se tekee kaikesta vaikeampaa”, hän sanoo.

Teoriassa jopa Taleban voi olla lähitulevaisuudessa mukana Afganistanin hallituksessa. Se herättää huolta kansainvälisessä yhteisössä, sillä Talebanin 1990-luvun kaltaista hirmuhallintoa ei haluta takaisin.

Siksi avunantajat aikovat asettaa Afganistanille myönnettävälle avulle tavallista tiukemmat ehdot. Niihin kuuluu demokratian, hyvän hallinnon, naisten oikeuksien ja ylipäätään kansainvälisten sitoumusten kunnioittaminen ja korruptioon puuttuminen.  

”En ole aiemmin kuullut ratkaisusta, jossa poliittinen ehdollisuus olisi näin selkeää. Avunantajat ovat valmiita tukemaan Afganistania, mutta tuomme selvästi esille ne asiat, joista emme jousta. Seuraavien neljän vuoden aikana voi tulla minkälainen hallinto tahansa, mutta meidän diilimme on tämä”, Taalas sanoo.

Taleban ei ole konferenssin kutsuvieraslistalla, mutta mikäli se joskus päätyy Afganistanin hallitukseen, ehdot sitovat myös sitä.

”Olen sanonut suoraan kaikille toimijoille, että Suomi ei voi tukea 90-luvun kaltaista emiraattia. Meidän veronmaksajamme eivät suostu sellaiseen”, Taalas sanoo.

Avun kohteista ei pulaa

Vielä ei tiedetä, kuinka paljon rahaa Afganistan lopulta avunantajilta saa. Viime kierroksella lupaus oli 15,2 miljardia dollaria, mutta nyt maailmaa vaivaa yleisen Afganistan-väsymyksen lisäksi koronapandemian aiheuttama talouskriisi. Taalaksen mukaan toiveissa on, ettei summa jäisi ainakaan paljon edellisen nelivuotiskauden alapuolelle.

Kehitysavun kohteista ei Afganistanissa olisi pulaa. Maa on maailmantilastojen hännillä kaikilla inhimillisen kehityksen mittareilla elinajanodotteesta koulutustasoon ja terveyspalveluihin.

Yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Yli kolmanneksella ei ole riittävästi ruokaa. Viime vuosina maahan on palannut myös valtava määrä pakolaisia ja siirtotyöläisiä naapurimaista, ja työttömyys on korkealla.

”Meistä on tullut kerjäläisiä, ja se särkee sydämeni”, sanoo Kabulissa toimivan, perheväkivallan uhreja auttavan Afghan Women Skills Development Centerin johtaja, tasa-arvoaktivisti Mahbouba Seraj.

Hän toivoo, että avunantajat eivät unohtaisi maan naisia vaan varmistaisivat, että tuki todella menee naisille. Apurahaa pitäisi panna esimerkiksi naislääkäreitä kouluttaviin yliopistoihin ja naisten oikeuksista pitäisi huolehtia myös kaikilla muilla sektoreilla.

Toki Afganistanissa on tapahtunut myös edistystä. Aiempaa enemmän lapsia pääsee kouluun ja äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet. Myös tasa-arvotilanne on parantunut. Esimerkiksi rauhanneuvotteluissa on mukana neljä naista.

”Kun palasin maahan vuonna 2003, naisilla ei ollut ääntä. Sen jälkeen naiset ovat saaneet äänensä kuuluviin ja päässeet korkeisiin viroihin, ja ihmiset ovat tottuneet siihen. Ei olisi helppoa sulkea naisia enää pois yhteiskunnasta”, Seraj toteaa.

Rubikin kuutio

Toistaiseksi väkivallan ja sotimisen loppuminen ei Afganistanissa näytä todennäköiseltä. Qatarissa kokoontuvat rauhanneuvottelijat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen oikeastaan mistään.

Se ei tarkoita, etteivätkö rauhanneuvottelut silti olisi tärkeä asia.

”On merkittävää, että afgaanien välinen dialogi on pitkän väännön jälkeen alkanut, vaikkakin todella kivisesti. Nämä keskustelut olisi pitänyt kuitenkin käydä jo 19 vuotta sitten. Väliin on mahtunut paljon hukattuja mahdollisuuksia, menetettyjä ihmishenkiä ja hassattua rahaa”, Ruohomäki sanoo.

Hän ei halua lähteä arvailemaan, miltä rauhansopimuksen jälkeinen Afganistan lopulta näyttää. Siihen vaikuttaa liian moni seikka.

”Rauhan pitää olla afgaanien näköinen, ja seuraava kysymys onkin, kenen afgaanien? Se riippuu siitä, keneltä kysytään.”

Afganistanin sisällä on monenlaisia näkökulmia aina urbaanista ja koulutetusta väestä sotapäälliköihin. Jopa Talebanin sisällä on erilaisia näkemyksiä, Ruohomäki muistuttaa.

”Sen takia rauhanneuvottelujen edistäminen onkin niin haasteellista. Afganistan on kuin Rubikin kuutio: kun yhden sivun saa valmiiksi, toinen on yhä vinksallaan.”

Afganistanin konflikti politiikkasota ja rauhakonfliktikonfliktinratkaisurauhaterrorismiturvallisuusYK AfganistanSuomi

Lue myös

Kaksi miestä vierekkäin, taustalla Afghanistan 2020 -logo.

Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista

Genevessä virtuaalisesti järjestettyyn avustuskonferenssiin osallistui 66 maata ja yli 30 avustusjärjestöä. Yli puolet Afganistanin budjetista kattavan kehitysavun ehtona on muun muassa demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä korruption vastaiseen toimintaan sitoutuminen.
Afganistanin lippu

Kabulin sairaalahyökkäyksen tarkoitus oli tappaa mahdollisimman monta äitiä, sanoo Lääkärit ilman rajoja

Asemiehet tappoivat 24 ihmistä synnytyssairaalaan kohdistuneessa iskussa. ”Tämä maa on valitettavasti tottunut kauhistuttaviin tapahtumiin, mutta se, mitä tapahtui tiistaina, on sanoinkuvaamatonta”, kertoi MSF:n Afganistanin ohjelmajohtaja Frederic Bonnot.
Mies puolilähikuvassa

Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria

Afganistanin konfliktissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä oli viime vuonna kuudetta vuotta peräjälkeen yli 10 000, kertoo YK. Samaan aikaan neljännes väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.

Tuoreimmat

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti