Uutiset Afganistanin konflikti

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”

Ensi viikolla järjestettävässä Afganistan-konferenssissa varmistetaan maan budjetti neljäksi vuodeksi. Tilanne on poikkeuksellisen herkkä, sillä rauhanneuvottelut ovat kesken. ”Avunantajat ovat valmiita tukemaan Afganistania, mutta tuomme selvästi esille ne asiat, joista emme jousta”, sanoo konferenssin erityisedustaja, suurlähettiläs Janne Taalas.
Tyttöjä valkoisissa huiveissa sinisen rakennuksen edustalla.
Lasten koulunkäyntiluvut ovat viime vuosina parantuneet Afganistanissa. Kuvassa tyttöjä lähdössä koulusta Kabulissa. (Kuva: Rumi Consultancy, World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomella on edessään tärkeä ponnistus, kun Genevessä järjestetään 23.–24.11. kansainvälinen Afganistan-apukonferenssi, jossa avunantajat lupaavat maalle miljardiluokan kehitysapupaketin.

Neljän vuoden välein järjestettävä konferenssi on aina merkittävä tapahtuma, sillä siellä luvattava summa muodostaa yli puolet Afganistanin budjetista.

Tänä vuonna konferenssi järjestetään kuitenkin erityisen tärkeällä hetkellä, sillä Afganistanin hallitus käy samaan aikaan historiallisia rauhanneuvotteluita sitä vastaan taistelevan Taleban-liikkeen kanssa. Se luo apukonferenssille sekä haasteita että mahdollisuuksia.

”Sukupolveen ei ole ollut horisonttia siihen, että Afganistaniin voisi tulla rauha. Siksi tämä konferenssi on tärkeämpi kuin aikaisemmat”, sanoo konferenssin erityisedustaja, suurlähettiläs Janne Taalas.

Afganistan-apukonferesseja on järjestetty vuodesta 2001 asti, jolloin Yhdysvallat syrjäytti Taleban-hallinnon. Isännöintivastuu ei ole erityisen suosittu tehtävä, sillä monissa avunantajissa maa herättää turhautumista: viime vuosina paljon apurahaa on mennyt myös Afganistanin korruptoituneen eliitin taskuihin.

Tällä hetkellä rauhanneuvotteluiden lisäksi epävarmuutta luovat jatkuva väkivalta, syvenevä köyhyys, jota koronapandemia vielä pahentaa, hallituksen sisäiset ristiriidat sekä Yhdysvaltain suunnitelmat vetää joukkonsa maasta ensi keväänä.

Käytännön järjestelyissäkin on ollut vaikeuksia. Vasta pari viikkoa sitten konferenssin järjestäjät joutuivat päättämään, että osallistujat – yli 70 maan edustajat ja liuta kansainvälisiä järjestöjä – ovat kokonaan etänä aiemmin suunnitellun hybridimallin sijasta.

Haasteista huolimatta Suomi halusi lähteä vetämään konferenssia.

”Tiesimme, että tämä on vaikea vuosi rauhanprosessin ja Yhdysvaltain vaalien takia, ja korona on tuonut lisää haasteita. Monenkeskistä järjestelmää täytyy kuitenkin tukea nimenomaan silloin, kun se on vaikeaa. Haluamme myös osoittaa, että Suomi pystyy hoitamaan hankalan tilanteen tyylikkäästi”, Taalas toteaa.

Epävarma tilanne

Suomen tehtävänä on ollut muun muassa neuvotella avunantajien ja Afganistanin hallituksen kanssa tuesta ja sen ehdoista. Epävarmuuden takia se ei ole ollut helppoa.

”Olemme tilanteessa, jossa neuvotellaan Afganistanille tukea seuraaviksi neljäksi vuodeksi, mutta näkyvyys niihin neljään vuoteen on hyvin huono. Emme tiedä, millainen hallitus ja millainen Afganistan se on”, Taalas kuvailee.

Samaa mieltä on ulkoministeriön konflikteihin erikoistunut kehityspolitiikan neuvonantaja Olli Ruohomäki. Hän ei ole ollut mukana konferenssijärjestelyissä mutta on seurannut maan tilannetta vuosikausia sekä virkamiehenä että tutkijana.

”Konferenssin ja apulupausten toimeenpaneminen tilanteessa, jossa ei ole vielä rauhaa eikä edes aselepoa, on haastavaa. Maali ikään kuin liikkuu koko ajan, ja se tekee kaikesta vaikeampaa”, hän sanoo.

Teoriassa jopa Taleban voi olla lähitulevaisuudessa mukana Afganistanin hallituksessa. Se herättää huolta kansainvälisessä yhteisössä, sillä Talebanin 1990-luvun kaltaista hirmuhallintoa ei haluta takaisin.

Siksi avunantajat aikovat asettaa Afganistanille myönnettävälle avulle tavallista tiukemmat ehdot. Niihin kuuluu demokratian, hyvän hallinnon, naisten oikeuksien ja ylipäätään kansainvälisten sitoumusten kunnioittaminen ja korruptioon puuttuminen.  

”En ole aiemmin kuullut ratkaisusta, jossa poliittinen ehdollisuus olisi näin selkeää. Avunantajat ovat valmiita tukemaan Afganistania, mutta tuomme selvästi esille ne asiat, joista emme jousta. Seuraavien neljän vuoden aikana voi tulla minkälainen hallinto tahansa, mutta meidän diilimme on tämä”, Taalas sanoo.

Taleban ei ole konferenssin kutsuvieraslistalla, mutta mikäli se joskus päätyy Afganistanin hallitukseen, ehdot sitovat myös sitä.

”Olen sanonut suoraan kaikille toimijoille, että Suomi ei voi tukea 90-luvun kaltaista emiraattia. Meidän veronmaksajamme eivät suostu sellaiseen”, Taalas sanoo.

Avun kohteista ei pulaa

Vielä ei tiedetä, kuinka paljon rahaa Afganistan lopulta avunantajilta saa. Viime kierroksella lupaus oli 15,2 miljardia dollaria, mutta nyt maailmaa vaivaa yleisen Afganistan-väsymyksen lisäksi koronapandemian aiheuttama talouskriisi. Taalaksen mukaan toiveissa on, ettei summa jäisi ainakaan paljon edellisen nelivuotiskauden alapuolelle.

Kehitysavun kohteista ei Afganistanissa olisi pulaa. Maa on maailmantilastojen hännillä kaikilla inhimillisen kehityksen mittareilla elinajanodotteesta koulutustasoon ja terveyspalveluihin.

Yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Yli kolmanneksella ei ole riittävästi ruokaa. Viime vuosina maahan on palannut myös valtava määrä pakolaisia ja siirtotyöläisiä naapurimaista, ja työttömyys on korkealla.

”Meistä on tullut kerjäläisiä, ja se särkee sydämeni”, sanoo Kabulissa toimivan, perheväkivallan uhreja auttavan Afghan Women Skills Development Centerin johtaja, tasa-arvoaktivisti Mahbouba Seraj.

Hän toivoo, että avunantajat eivät unohtaisi maan naisia vaan varmistaisivat, että tuki todella menee naisille. Apurahaa pitäisi panna esimerkiksi naislääkäreitä kouluttaviin yliopistoihin ja naisten oikeuksista pitäisi huolehtia myös kaikilla muilla sektoreilla.

Toki Afganistanissa on tapahtunut myös edistystä. Aiempaa enemmän lapsia pääsee kouluun ja äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet. Myös tasa-arvotilanne on parantunut. Esimerkiksi rauhanneuvotteluissa on mukana neljä naista.

”Kun palasin maahan vuonna 2003, naisilla ei ollut ääntä. Sen jälkeen naiset ovat saaneet äänensä kuuluviin ja päässeet korkeisiin viroihin, ja ihmiset ovat tottuneet siihen. Ei olisi helppoa sulkea naisia enää pois yhteiskunnasta”, Seraj toteaa.

Rubikin kuutio

Toistaiseksi väkivallan ja sotimisen loppuminen ei Afganistanissa näytä todennäköiseltä. Qatarissa kokoontuvat rauhanneuvottelijat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen oikeastaan mistään.

Se ei tarkoita, etteivätkö rauhanneuvottelut silti olisi tärkeä asia.

”On merkittävää, että afgaanien välinen dialogi on pitkän väännön jälkeen alkanut, vaikkakin todella kivisesti. Nämä keskustelut olisi pitänyt kuitenkin käydä jo 19 vuotta sitten. Väliin on mahtunut paljon hukattuja mahdollisuuksia, menetettyjä ihmishenkiä ja hassattua rahaa”, Ruohomäki sanoo.

Hän ei halua lähteä arvailemaan, miltä rauhansopimuksen jälkeinen Afganistan lopulta näyttää. Siihen vaikuttaa liian moni seikka.

”Rauhan pitää olla afgaanien näköinen, ja seuraava kysymys onkin, kenen afgaanien? Se riippuu siitä, keneltä kysytään.”

Afganistanin sisällä on monenlaisia näkökulmia aina urbaanista ja koulutetusta väestä sotapäälliköihin. Jopa Talebanin sisällä on erilaisia näkemyksiä, Ruohomäki muistuttaa.

”Sen takia rauhanneuvottelujen edistäminen onkin niin haasteellista. Afganistan on kuin Rubikin kuutio: kun yhden sivun saa valmiiksi, toinen on yhä vinksallaan.”

Afganistanin konflikti politiikkasota ja rauhakonfliktikonfliktinratkaisurauhaterrorismiturvallisuusYK AfganistanSuomi

Lue myös

Kaksi miestä vierekkäin, taustalla Afghanistan 2020 -logo.

Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista

Genevessä virtuaalisesti järjestettyyn avustuskonferenssiin osallistui 66 maata ja yli 30 avustusjärjestöä. Yli puolet Afganistanin budjetista kattavan kehitysavun ehtona on muun muassa demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä korruption vastaiseen toimintaan sitoutuminen.
Afganistanin lippu

Kabulin sairaalahyökkäyksen tarkoitus oli tappaa mahdollisimman monta äitiä, sanoo Lääkärit ilman rajoja

Asemiehet tappoivat 24 ihmistä synnytyssairaalaan kohdistuneessa iskussa. ”Tämä maa on valitettavasti tottunut kauhistuttaviin tapahtumiin, mutta se, mitä tapahtui tiistaina, on sanoinkuvaamatonta”, kertoi MSF:n Afganistanin ohjelmajohtaja Frederic Bonnot.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä