Uutiset Myanmarin kehitys

Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?

Myanmarin demokratiakehitys herätti 2010-luvulla suuria toiveita ja maasta tuli muun muassa Suomen kehitysavun suurimpia vastaanottajamaita. Armeija ei kuitenkaan koskaan aikonutkaan tehdä Myanmarista samanlaista demokratiaa kuin länsimaat, muistuttaa tutkija Bart Gaens.
Kullanvärinen temppeli.
Myanmarin Yangonissa sijaitseva Shwedagonin pagoda on yksi buddhalaisten pyhimmistä paikoista. (Kuva: Remko Tanis / CC BY-NC-ND 2.0)

2010-luvun alussa Myanmarissa – ja sen demokratiakehitystä seuraavissa länsimaissa – elettiin toiveikkaita aikoja.

Myanmaria vuodesta 1962 alkaen hallinnut sotilasjuntta oli ryhtynyt siirtämään maata siviilihallintoon. Opposition toiminta ja mielenosoitukset sallittiin, vaaleja valmisteltiin ja poliittisia vankeja – myös demokratia-aktivisti Aung San Suu Kyi – vapautettiin.

Länsimaissa iloittiin. Palkitakseen hyvän kehityksen ne poistivat Myanmarille asetettuja pakotteita, antoivat velkoja anteeksi ja ohjasivat sille kehitysapua. Maailma.netkin uutisoi vuonna 2014, että Myanmarista oli tulossa yksi Suomen tärkeimmistä kehitysavun vastaanottajamaista.

Nyt maa näyttää olevan taas lähtöruudussa. Viime viikon maanantaina armeija kaappasi taas vallan. Siviilihallinnon edustajat, myös Aung San Suu Kyi, pidätettiin ja hallitus korvattiin entisillä tai nykyisillä kenraaleilla.

Eihän tässä näin pitänyt käydä.

”Kyllä se yllätyksenä tuli. Myanmar oli hitaasti avautumassa, oli merkkejä demokratisoitumisprosessista. En usko, että moni arvasi tämän olevan tulossa”, toteaa maata pitkään seurannut Helsingin yliopiston dosentti Bart Gaens.

Hän työskentelee Ulkopoliittisen instituutin (UPI) Aasian tutkimuksen ryhmässä vanhempana tutkijana.

Jännitteet kärjistyivät

Armeijan mukaan vallankaappauksen syy oli vilppi marraskuun parlamenttivaaleissa, joissa Aung San Suu Kyin puolue NLD sai noin 83 prosenttia äänistä.

Vilpistä ei ole olemassa todisteita, ja vallankaappauksen todelliset syyt ovatkin luultavasti aivan muualla.

Armeijan ja Aung San Suu Kyin välillä on ollut pitkään kahnauksia. Marraskuinen vaalivoitto oli Aung San Suu Kyin NLD-puolueelle jo toinen, sillä se voitti myös Myanmarin ensimmäiset demokraattiset parlamenttivaalit vuonna 2015. Aung San Suu Kyistä tuli tuolloin Myanmarin valtiokansleri, käytännössä maan johtaja.

”Siitä lähtien, kun Aung San Suu Kyi nousi valtaan vuonna 2016, on koko ajan pelätty, koska takaisku tulee. Häntä pidettiin tasapainottavana voimana armeijan ja siviilihallinnon välillä, mutta nyt jännitteet kärjistyivät tavalla, jota kukaan ei toivonut”, toteaa Myanmarin rauhanhankkeen johtava projektipäällikkö Johannes Vierula Suomen Lähetysseurasta.

Armeijalle on jäänyt Myanmarissa paljon valtaa demokratisoitumisesta huolimatta. Sille on esimerkiksi varattu neljännes parlamenttipaikoista sekä sisä-, puolustus- ja rajaministerin paikat. Aung San Suu Kyin tavoitteena on viime vuosina ollut vähentää tätä valtaa, mikä on johtanut kitkaan.

Länsimaat olivat liian optimistisia

Bart Gaensin mukaan yksi taustatekijä viime aikoijen tapahtumissa saattaa olla myös se, että Aung San Suu Kyi on viime vuosina saanut kovaa kritiikkiä länsimaissa. Hän ei ole asettunut puolustamaan Myanmarin syrjittyä rohingya-vähemmistöä, johon armeija kohdisti väkivaltaisia etnisiä puhdistuksia vuonna 2017, vaan on kiistänyt kansainvälisen tuomioistuimen asettamat kansanmurhasyytteet.

”Koska Aung San Suu Kyi on menettänyt suosionsa länsimaiden silmissä, armeija ei ehkä enää tarvinnut häntä oikeuttaakseen valtansa”, Gaens sanoo.

Hän muistuttaa, että armeijalla ei ollut koskaan aikomustakaan tehdä Myanmarista länsimaista demokratiaa vaan pitää valtansa, sillä se uskoo olevansa ainoa, joka pystyy pitämään Myanmarin koossa.

”Sitä on katsottu vähän läpi sormien länsimaissa. Oli ehkä liikaa toiveita siitä, että Myanmarista oli tulossa kuin me, länsimainen demokratia, jota Aung San Suu Kyin läsnäolo jäljitteli”, hän sanoo.

Myös esimerkiksi yhdysvaltalaisen Devex-mediasivuston haastatteleman yhdysvaltalaisen U.S. Army War Collegen professsorin Azeem Ibrahimin mukaan länsimaat ovat olleet Myanmarin demokratiakehityksen suhteen liian optimistisia. Ne alkoivat nähdä Myanmarin kaltaisenaan demokratiana, vaikkei se koskaan oikeastaan ollutkaan sitä.

Yksi tekijä on myös Aung San Suu Kyin oma valtaan tarrautuminen. Kriitikoiden mukaan hän on esimerkiksi yrittänyt hankiutua eroon mahdollisista kilpailijoista oman puolueensa sisällä, analysoi The New York Times -lehti viime viikolla.

Nyt valtapeli saattoi siis mennä liian pitkälle.

Optimismiin oli aluksi syytäkin

Täysin naiiveja länsimaat eivät Myanmarin demokratisoitumisen suhteen ole olleet, sillä alkuvaiheessa optimismiin saattoi olla syytäkin.

Vuosina 2011–2016 Myanmaria hallitsi uudistusmielinen presidentti Thein Shein ja sotilashallinnon tarkoituksena ehkä olikin avata maata, sanoo Lähetysseuran Johannes Vierula.

”Sotilashallinto ei ole monoliitti, vaan senkin sisällä käydään valtataistelua. Tilanne muuttui, kun NLD voitti ensimmäiset vaalit. Silloin armeijan sisällä herättiin siihen, että tarvitaan kovempi linja ja Aung San Suu Kyistä on saatava tiukempi ote, jotta hän ei vie kaikkea armeijan valtaa”, hän muistuttaa.

Se, miksi vallankaappaus tapahtui juuri nyt, saattaa liittyä myös armeijan sisäisiin asioihin. Vallan kaapanneen kovan linjan kenraalin Min Aung Hlaingin oli määrä jäädä tulevana keväänä eläkkeelle. Tarrautumalla valtaan hän pystyy varmistamaan omien intressiensä toteutumisen tulevaisuudessakin.

”Nykyisen perustuslain mukaan presidentti päättää armeijan seuraavan ylijohtajan. Kenraali saattoi nähdä, että nyt oli oikea hetki ottaa valta, sillä nyt hän pääsee päättämään, kuka on hänen seuraajansa”, Vierula sanoo.

Demokratian maku jää mieleen

Vallankaappauksesta on vasta reilu viikko, eikä vielä tiedetä, onko Myanmarin demokratisoitumisprosessi nyt kokonaan tuhoutunut.

Tuskin, sillä kymmenen viime vuoden aikana on saavutettu paljon: maassa on järjestetty kahdet onnistuneet vaalit, kansalaisyhteiskunta on vahvistunut ja lisääntynyt netin, kännykän ja somen käyttö on parantanut kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia.

”Ihmiset ovat ainakin päässeet maistamaan demokratiaa. Aiemmin heillä ei ollut käsitystä siitä, mitä demokratia voisi olla”, Vierula pohtii.

Osittain se ehkä näkyy siinä, että viime päivinä kaduilla on nähty kymmenien tuhansien ihmisten protesteja. Se saattaa olla merkki siitä, että kymmenen vuoden ajan demokratiasta nauttineet kansalaiset eivät anna periksi. Pelkona on kuitenkin armeijan väkivaltainen reaktio, josta on jo saatu esimakua.

Esimerkiksi rauhanprosessi on nyt joka tapauksessa vaarassa. Maassa on ollut vuosikymmenet käynnissä useita konflikteja etnisten ryhmien ja armeijan välissä. Viime vuosina niitä on soviteltu poliittisessa dialogiprosessissa sekä tulitaukoneuvotteluissa.

”Poliittisessa prosessissa tuskin päästään eteenpäin, sillä aseelliset ryhmät eivät todennäköisesti ole halukkaita neuvottelemaan pelkästään juntan kanssa vaan haluaisivat NLD:n mukaan. Tulitaukoneuvotteluissa sen sijaan parhaassa tapauksessa saatetaan edetä, sillä armeija on lausunnoissaan korostanut haluavansa rauhanprosessin jatkuvan”, Vierula arvelee.

Vierula on vetänyt vuodesta 2017 alkaen rauhanhanketta, jossa Myanmarin lukuisia aseellisia etnisiä ryhmiä tuetaan hallituksen kanssa käytävissä rauhanneuvotteluissa.

Myanmaria ei saa eristää

Länsimaat ovat tuominneet Myanmarin vallankaappauksen, ja nyt ne joutuvat pohtimaan myös kehitysavun kohtaloa. Esimerkiksi Suomi antoi Myanmarille tukea vuonna 2019 yhteensä 12,4 miljoonaa euroa, ja Myanmar oli viidenneksi suurin Suomen avun vastaanottajamaa. Lähes koko tuki on kuitenkin kanavoitu YK:n ja kansalaisjärjestöjen kautta, ei suoraan hallinnolle.

Devexin mukaan Iso-Britannia on jo ilmoittanut avun uudelleen arvioimisesta ja Yhdysvallat todennäköisesti tekee samoin. Suomi ei ole tehnyt vielä päätöksiä vaan keskustelee muiden samanmielisten maiden kanssa avunantajien yhteisestä linjasta, kertoo tarkastaja Tiina Vaivio ulkoministeriön eteläisen Aasian yksiköstä.

UPI:n tutkijan Bart Gaensin mukaan Myanmarille todennäköisesti asetetaan kenraaleihin kohdistettuja pakotteita. Kehitysapua on hänen mukaansa kuitenkin tärkeää jatkaa.

”On tärkeää, ettei Myanmaria eristetä, koska sillä tulee olemaan vain kielteisiä seurauksia. Jos maa eristetään, Kiinan läsnäolo Myanmarissa vahvistuu, koska sille sopii kyllä yhteistyö kenraalin kanssa. Jonkinlainen dialogiprosessi täytyy pitää käynnissä”, hän sanoo.

DemokratiaMyanmarin kehitys politiikkademokratiahallintoaseet & armeijakonflikti Myanmar (Burma) Suomen Lähetysseura

Lue myös

Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Suomalaistutkijat vaativat vahvempaa tukea Myanmarin kansalaisyhteiskunnalle ”eurosentrisen järkeilyn” sijasta

Suomalaistutkijoiden mukaan EU:n pitää tuomita Myanmarin vallankaappaus selkeämmin ja asettaa maalle pakotteita, ei ryhtyä dialogiin vallan kaapanneen sotilasjuntan kanssa.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Myanmarin vallankaappaus: ”Pahin skenaario on jo pitkään ollut se, että armeija ottaa vallan”, sanoo Lähetysseuran projektipäällikkö Johannes Vierula

Myanmarin vallankaappaus nostaa esiin pitkään pinnan alla kyteneet jännitteet, sanoo Suomen tukemaa Myanmarin rauhanhanketta johtava Johannes Vierula. Nyt myös rauhanprosessi etnisten ryhmien ja armeijan välillä on uhattuna.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla kaksi miestä.

Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille

Sunnuntaina vaalit järjestävässä Myanmarissa on käynnissä yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista, tai oikeastaan useampiakin. Aung San Suu Kyin noustua valtaan etnisten vähemmistöjen tilanne maassa ei ole parantunut, pikemminkin päin vastoin, sanoo paikallisessa järjestössä työskentelevä rauhanneuvottelija Harn Yawnghwe.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.

Tuoreimmat

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Luetuimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen