Uutiset

Vapautuva Myanmar nousemassa Suomen tärkeimpien apukohteiden joukkoon

Sotilasjuntan valtaa höllänneestä Myanmarista on tullut avunantajayhteisön lemmikki, ja nyt myös Suomi on lisäämässä kehitysyhteistyötään maan kanssa. Myanmarilaisten oma luottamus uudistuksiin on vielä heikko.
(Kuva: Paul Arps / cc 2.0)

Diktatuurista toipuvasta Myanmarista on tulossa yksi Suomen tärkeimmistä kehitysyhteistyömaista. Ulkoministeriö sorvaa parhaillaan maaohjelmaa, joka linjaa yhteistyötä kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

Ohjelman sisältö on vielä avoin, mutta tarkoituksena on nostaa Myanmarille annettava kehitysapu noin 15–18 miljoonaan euroon vuodessa, kertoo suuntaviivoista vastaava tarkastaja Petri Wanner ulkoministeriön Etelä-Aasian yksiköstä.

Ohjelma nostaisi Myanmarin yhdeksi Suomen tärkeimmistä kohdemaista Aasiassa Afganistanin ja Nepalin ohella. Sen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Apua on jo käynnistelty viime vuosina. Kesästä 2012 alkaen Suomi on suunnannut varoja maahan YK-järjestöjen, suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja Geologian tutkimuskeskuksen kautta. Hankkeet ovat ovat suuntautuneet muun muassa demokratia- ja rauhantyöhön, kaivosministeriön kehittämiseen sekä väestönlaskentaan.

Ulkoministeriö ei vielä paljasta, millaista yhteistyö tulee jatkossa olemaan, sillä ohjelma on määrä saada valmiiksi vasta vuoden lopussa. Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr) kuitenkin kertoi viime syksynä, että yhteistyössä keskitytään rauhan rakentamiseen sekä demokratian, hyvän hallinnon ja oikeusvaltion kehittämiseen.

Epäluuloa ilmassa

Suomi lopetti muiden avunantajamaiden tavoin kehitysyhteistyön Myanmarin kanssa vuonna 1988, jolloin armeija kaappasi vallan ja maa asetettiin kauppasaartoon. Vuonna 2011 Myanmarista tuli kuitenkin kansainvälisen yhteisön lempilapsi, kun se aloitti siirtymisen siviilihallintoon ja demokratiaan.

Suhteellisen vapaiden vaalien ja uudistusten seurauksena Myanmarille asetetut pakotteet on purettu, velkoja on annettu anteeksi ja maahan tulvii kehitysapua ja investointeja etenkin luonnonvaroihin, jotka ovat maassa mittaamattoman arvokkaat. Kehitysavun määrä lähes nelinkertaistui henkeä kohti laskettuna vuosina 2003–2012.

Aasian toiseksi köyhimmälle maalle resurssit ovat tervetulleita, mutta nopeiden muutosten on pelätty johtavan myös siihen, että maa saa liian paljon liian nopeasti. Uhkakuvissa sijoittajat ja avunantajat syöksyvät maahan omat intressit edellä, ryöväävät luonnonvarat ja kuormittavat heikkoa hallintoa, joka ei kykene käyttämään saamiaan varoja järkevästi.

Uudistuksista huolimatta esimerkiksi toimittajien ja ihmisoikeuspuolustajien ahdistelua tapahtuu edelleen ja armeija pitää tiukasti kiinni vallastaan. Maassa on edelleen myös etnisiä konflikteja, ja etenkin rohingya-muslimivähemmistön kohtelu on herättänyt huolta YK:ta myöden.

Luottamus hallitukseen ja tulevaisuuteen ei vielä kukoistakaan maan sisällä. Viime viikolla Suomessa vieraillut MEE Net -ympäristöjärjestön koordinaattori, myanmarilainen Kyi Phyo suhtautuu epäilyksellä maansa hallintoon.

"Hallitus yrittää näyttää, että se on muuttumassa. Toki se onkin muuttunut, mutta uudistuksia tarvitaan lisää. Tällä hetkellä ihmisillä ei ole uskoa", hän kuvailee.

Kansa on huolissaan muun muassa seuraavista vaaleista, jotka on määrä järjestää ensi vuonna, hän kertoo. Esimerkiksi oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin mahdollisuudet asettua ehdolle presidentinvaaleissa ovat epäselvät.

Kiina-ilmiö suututtaa

Myanmar on myös saanut ulkomaaninvestointien haittapuolista esimakua Kiinan kautta. Se on maan suurin investoija, ja sen massiiviset, väestönsiirtoja ja ympäristöongelmia aiheuttavat energiaprojektit ovat kasvattaneet Kiinan-vastaisia mielialoja maassa, jossa suurimmalla osalla ihmisistä ei ole sähköä. Kyi Phyon mukaan Kiinan vastaisia protesteja onkin maassa nykyään kaiken aikaa.

Hän toivoo, että ennen kuin länsimaiden hallitukset suuntaavat maahan, ne ottaisivat tilanteesta selvää. Suomen kaltaisten avunantajien pitäisi hänen mukaansa ottaa yhteisöt huomioon hankkeita suunnitellessaan.

"Jos haluatte vaikuttaa enemmän, teidän on oltava enemmän tekemisissä kansalaisyhteiskunnan ja yhteisöjen kanssa. Pienet ihmiset voivat tehdä paljon", hän muistuttaa.

Petri Wannerin mukaan kansalaisyhteiskunta on otettu mukaan Suomen maaohjelman suunnittelussa. Hän myöntää, että riskejä Myanmarin kaltaisen hauraan valtion kanssa työskennellessä on aina olemassa, mutta kehottaa suhteuttamaan maan kehitystä aikaan.

"Ihmisoikeusongelmia on, se on fakta, mutta toisaalta maa on avautunut kohtuullisen vähän aikaa sitten. Jos katsoo, mikä tilanne oli muutama vuosi sitten, se on parantunut radikaalisti", hän muistuttaa.

kehitysyhteistyödemokratia Myanmar (Burma)

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi