Uutiset

Vapautuva Myanmar nousemassa Suomen tärkeimpien apukohteiden joukkoon

Sotilasjuntan valtaa höllänneestä Myanmarista on tullut avunantajayhteisön lemmikki, ja nyt myös Suomi on lisäämässä kehitysyhteistyötään maan kanssa. Myanmarilaisten oma luottamus uudistuksiin on vielä heikko.
(Kuva: Paul Arps / cc 2.0)

Diktatuurista toipuvasta Myanmarista on tulossa yksi Suomen tärkeimmistä kehitysyhteistyömaista. Ulkoministeriö sorvaa parhaillaan maaohjelmaa, joka linjaa yhteistyötä kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

Ohjelman sisältö on vielä avoin, mutta tarkoituksena on nostaa Myanmarille annettava kehitysapu noin 15–18 miljoonaan euroon vuodessa, kertoo suuntaviivoista vastaava tarkastaja Petri Wanner ulkoministeriön Etelä-Aasian yksiköstä.

Ohjelma nostaisi Myanmarin yhdeksi Suomen tärkeimmistä kohdemaista Aasiassa Afganistanin ja Nepalin ohella. Sen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Apua on jo käynnistelty viime vuosina. Kesästä 2012 alkaen Suomi on suunnannut varoja maahan YK-järjestöjen, suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja Geologian tutkimuskeskuksen kautta. Hankkeet ovat ovat suuntautuneet muun muassa demokratia- ja rauhantyöhön, kaivosministeriön kehittämiseen sekä väestönlaskentaan.

Ulkoministeriö ei vielä paljasta, millaista yhteistyö tulee jatkossa olemaan, sillä ohjelma on määrä saada valmiiksi vasta vuoden lopussa. Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr) kuitenkin kertoi viime syksynä, että yhteistyössä keskitytään rauhan rakentamiseen sekä demokratian, hyvän hallinnon ja oikeusvaltion kehittämiseen.

Epäluuloa ilmassa

Suomi lopetti muiden avunantajamaiden tavoin kehitysyhteistyön Myanmarin kanssa vuonna 1988, jolloin armeija kaappasi vallan ja maa asetettiin kauppasaartoon. Vuonna 2011 Myanmarista tuli kuitenkin kansainvälisen yhteisön lempilapsi, kun se aloitti siirtymisen siviilihallintoon ja demokratiaan.

Suhteellisen vapaiden vaalien ja uudistusten seurauksena Myanmarille asetetut pakotteet on purettu, velkoja on annettu anteeksi ja maahan tulvii kehitysapua ja investointeja etenkin luonnonvaroihin, jotka ovat maassa mittaamattoman arvokkaat. Kehitysavun määrä lähes nelinkertaistui henkeä kohti laskettuna vuosina 2003–2012.

Aasian toiseksi köyhimmälle maalle resurssit ovat tervetulleita, mutta nopeiden muutosten on pelätty johtavan myös siihen, että maa saa liian paljon liian nopeasti. Uhkakuvissa sijoittajat ja avunantajat syöksyvät maahan omat intressit edellä, ryöväävät luonnonvarat ja kuormittavat heikkoa hallintoa, joka ei kykene käyttämään saamiaan varoja järkevästi.

Uudistuksista huolimatta esimerkiksi toimittajien ja ihmisoikeuspuolustajien ahdistelua tapahtuu edelleen ja armeija pitää tiukasti kiinni vallastaan. Maassa on edelleen myös etnisiä konflikteja, ja etenkin rohingya-muslimivähemmistön kohtelu on herättänyt huolta YK:ta myöden.

Luottamus hallitukseen ja tulevaisuuteen ei vielä kukoistakaan maan sisällä. Viime viikolla Suomessa vieraillut MEE Net -ympäristöjärjestön koordinaattori, myanmarilainen Kyi Phyo suhtautuu epäilyksellä maansa hallintoon.

"Hallitus yrittää näyttää, että se on muuttumassa. Toki se onkin muuttunut, mutta uudistuksia tarvitaan lisää. Tällä hetkellä ihmisillä ei ole uskoa", hän kuvailee.

Kansa on huolissaan muun muassa seuraavista vaaleista, jotka on määrä järjestää ensi vuonna, hän kertoo. Esimerkiksi oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin mahdollisuudet asettua ehdolle presidentinvaaleissa ovat epäselvät.

Kiina-ilmiö suututtaa

Myanmar on myös saanut ulkomaaninvestointien haittapuolista esimakua Kiinan kautta. Se on maan suurin investoija, ja sen massiiviset, väestönsiirtoja ja ympäristöongelmia aiheuttavat energiaprojektit ovat kasvattaneet Kiinan-vastaisia mielialoja maassa, jossa suurimmalla osalla ihmisistä ei ole sähköä. Kyi Phyon mukaan Kiinan vastaisia protesteja onkin maassa nykyään kaiken aikaa.

Hän toivoo, että ennen kuin länsimaiden hallitukset suuntaavat maahan, ne ottaisivat tilanteesta selvää. Suomen kaltaisten avunantajien pitäisi hänen mukaansa ottaa yhteisöt huomioon hankkeita suunnitellessaan.

"Jos haluatte vaikuttaa enemmän, teidän on oltava enemmän tekemisissä kansalaisyhteiskunnan ja yhteisöjen kanssa. Pienet ihmiset voivat tehdä paljon", hän muistuttaa.

Petri Wannerin mukaan kansalaisyhteiskunta on otettu mukaan Suomen maaohjelman suunnittelussa. Hän myöntää, että riskejä Myanmarin kaltaisen hauraan valtion kanssa työskennellessä on aina olemassa, mutta kehottaa suhteuttamaan maan kehitystä aikaan.

"Ihmisoikeusongelmia on, se on fakta, mutta toisaalta maa on avautunut kohtuullisen vähän aikaa sitten. Jos katsoo, mikä tilanne oli muutama vuosi sitten, se on parantunut radikaalisti", hän muistuttaa.

kehitysyhteistyödemokratia Myanmar (Burma)

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Veneitä joen rannassa.

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Nainen työpöydän ääressä kirjoittamassa.

Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee

Naisvaltainen ala ja naispotilaiden tarpeet jäävät usein huomiotta. Se on yksi syy siihen, että maailmassa on liian vähän kätilöitä, selviää Unfpan raportista.

Tuoreimmat

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”