Uutiset Unohdetut kriisit

Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille

Sunnuntaina vaalit järjestävässä Myanmarissa on käynnissä yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista, tai oikeastaan useampiakin. Aung San Suu Kyin noustua valtaan etnisten vähemmistöjen tilanne maassa ei ole parantunut, pikemminkin päin vastoin, sanoo paikallisessa järjestössä työskentelevä rauhanneuvottelija Harn Yawnghwe.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla kaksi miestä.
Myanmarin valtiokansleri Aung San Suu Kyi kansainvälisen tuomioistuimen istunnossa joulukuussa 2019. Gambia on vienyt Myanmarin oikeuteen mahdollisesta rohingyojen kansanmurhasta. (Kuva: Frank van Beek / UN Photo, ICJ-CIJ)

Kun oppositiojohtaja ja rauhannobelisti Aung San Suu Kyi astui Myanmarin johtoon vuonna 2016, odotukset olivat korkealla.

Maata vuodesta 1962 kovin ottein hallinnut sotilasjuntta oli aloittanut vallasta luopumisen vuonna 2010 pitkään jatkuneiden protestien ja kansainvälisen painostuksen seurauksena. Vuonna 2015 järjestetyissä ensimmäisissä demokraattisissa vaaleissa Aung San Suu Kyin puolue NLD (National League for Democracy) sai murskavoiton.

Samalla toivottiin, että Myanmaria lähes seitsemänkymmentä vuotta piinannut sisällissota saataisiin vihdoin loppumaan. Toisin kuitenkin kävi.

”Viimeiset neljä vuotta ovat olleet haastavia. Yhteenottoja on ollut enenevissä määrin etenkin pohjoisessa Shanissa ja Kachinissa, mutta myös Länsi-Myanmarissa, ja lisäksi on vielä rohingyoiden tilanne”, sanoo Myanmarin rauhanhankkeen johtava projektipäällikkö Johannes Vierula Suomen Lähetysseurasta.

Myanmarin länsiosassa Rakhinen osavaltiossa asuvan rohingya-vähemmistön vaino ja 730 000 rohingyan pakeneminen pakolaisleireille Bangladeshiin nousi kansainvälisen huomion kohteeksi vuonna 2017. Tällä hetkellä YK:n kansainvälinen tuomioistuin tutkii, onko kyseessä kansanmurha.

Rohingyat ovat kuitenkin vain yksi sivujuonne Myanmarin sisällissodassa, joka on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista.

Suomen Lähetysseuran ja Vierulan roolina on auttaa yhdessä paikallisen kumppanijärjestön kanssa etnisiä ryhmiä sanallistamaan pyrkimyksiään rauhanneuvotteluissa ja konfliktin osapuolia neuvotteluihin valmistautumisessa. Ulkoministeriön rahoittama hanke on ollut käynnissä vuodesta 2012.

Korona-ajan Vierula on työskennellyt Helsingistä käsin, mutta yhteyttä paikan päälle pidetään tiiviisti etänä.

”Se on onnistunut yllättävän hyvin. Meillä on jonkin verran tapaamisia myös aseellisten ryhmien kanssa, ja hekin ovat tehneet nopean digiloikan.”

Lähtökohta on alusta asti ollut, että muutoksen on tultava sisältä päin, Vierula sanoo.

”Siksi on tärkeää, että rauhaa rakennetaan paikallisten toimijoiden ehdolla, eikä lähdetä tuomaan mitään valmista länsimaista demokratiamallia Myanmarin kontekstiin, jonne se ei välttämättä lainkaan istu.”

Myanmar on etnisten ryhmien mosaiikki

Myanmarin konfliktin keskiössä on etnisten ryhmien halu saada enemmän päätösvaltaa alueillaan. Myanmarin yli 130 etnistä vähemmistöä muodostavat kolmasosan maan väestöstä. Enemmistö on burmalaisia eli bamareja.

Myanmar, silloinen Burma, itsenäistyi Iso-Britannian siirtomaavallan alta vuonna 1948 ja yhdistyi keskenään hyvin erilaisten osavaltioiden muodostamaksi liittovaltioksi. Etniset vähemmistöt, jotka siihen asti olivat eläneet melko itsenäisesti omilla alueillaan, kokivat pian joutuneensa bamarijohtoisen keskusvallan hallitsemiksi tasaveroisen liittovaltion sijaan.

”Monet etnisistä aseellisista ryhmistä syntyivät jo silloin ja ovat käytännössä taistelleet siitä asti”, Vierula sanoo.

Vähemmistöt asuvat pääosin maan vuoristoisilla reuna-alueilla, missä sijaitsee myös valtaosa Myanmarin rikkaista luonnonvaroista. Armeijan ja maan hallinnon halu päästä niihin käsiksi on johtanut monenlaisiin ihmisoikeusloukkauksiin, Vierula sanoo.

Sekavaksi ja monimutkaiseksi konfliktin tekee se, että etnisiä aseellisia ryhmiä on paljon ja niiden tavoitteet ja intressit ovat erilaisia.

Osa ryhmistä on poliittisia ja havittelee alueelleen itsehallintoa, toisia kiinnostavat luonnonvarat ja taloudellinen hyöty. Jotkut taistelevat keskenään, toiset armeijaa vastaan, osa armeijan liittolaisina. Jotkut ovat sekaantuneet huumekauppaan ja muuhun rikollisuuteen.

Aseellisia etnisiä ryhmiä on perustettu myös turvaamaan omaa väestöä muiden ryhmien tai armeijan ja poliisin väkivaltaa vastaan tai vain, jotta saataisiin oma ääni kuuluviin ja paikka neuvottelupöydästä.

Takkuileva rauhanprosessi

Nyt käynnissä oleva rauhanprosessi alkoi vuonna 2010, kun presidentiksi valittiin armeijataustainen mutta näkemyksiltään uudistusmielinen Thein Sein.

Yhdeksi välittäjäksi aseellisten etnisten ryhmien ja sotilashallinnon välille pyydettiin Lähetysseuran kumppanijärjestö Euro-Burma Officessa työskentelevää demokratia-aktivistia Harn Yawnghwea.

Hän kuuluu Myanmarin shan-vähemmistöön, ja hänen isänsä Sao Shwe Thaik oli Burman ensimmäinen presidentti.

”Ensimmäiset neljä viisi vuotta neuvottelut etenivät hyvin”, sanoo Harn Yawnghwe, joka vastaa videopuheluun kotoaan Montrealista.

Vuonna 2015 saatiin allekirjoitettua kansallinen tulitaukosopimus. Sitten valtaan nousi Aung San Suu Kyi, ja rauhanprosessi alkoi takkuilla.

”Kun rauhanneuvottelut alkoivat, hallitus ja armeija tarvitsivat niitä saadakseen kansainvälisen yhteisön hyväksynnän. Nykyisellä hallituksella hyväksyntä jo on, joten sen ei tarvitse neuvotella”, Harn Yawnghwe tiivistää.

Aung San Suu Kyi lakkautti rauhanprosessista vastaavan Myanmar Peace Centerin ja nimitti neuvottelujen johtoon henkilökohtaisen lääkärinsä, jolla ei ollut juurikaan kokemusta rauhanprosesseista.

”Luottamuksen rakentaminen piti aloittaa alusta”, Vierula sanoo.

Sitä ei helpottanut, että Aung San Suu Kyi teki jo sovittuihin neuvotteluraameihin yksipuolisia muutoksia, jotka heikensivät etnisten ryhmien neuvotteluasemaa.

”Vallan keskittyminen Aung San Suu Kyille johti siihen, että moni alkoi suhtautua häneen skeptisesti eikä enää uskonut rauhanprosessiin. Tällä hetkellä vähemmistöt katsovat, että Aung San Suu Kyin linja on lähempänä armeijaa kuin heidän linjaansa”, Vierula sanoo.

Maailma.net kirjoitti jo Myanmarin vuoden 2015 vaalien jälkeen, että vaarana on, ettei uusi hallinto huomioi tarpeeksi etnisiä ryhmiä. Ennustus näyttää käyneen toteen.

”Kun aseellisten etnisten ryhmien kanssa keskustelee, monet haikailevat sotilasjohtoisen hallituksen aikaa”, Vierula sanoo.

Joidenkin ryhmien mielestä sotilasjohtoisen hallituksen kanssa oli helpompi neuvotella, sillä toimijoita oli nykyistä vähemmän ja neuvottelulinjat aseellisten ryhmien ja armeijan välillä suorat.

Yksi askel eteen ja toinen taakse

Myanmarissa järjestetään parlamenttivaalit marraskuun kahdeksantena päivänä. Positiivinen askel eteenpäin on, että rauhanneuvottelujen jatkumisesta vaalien jälkeen on saatu sovittua. Vierula on kuitenkin huolissaan tiedoista, joiden mukaan monilla etnisten ryhmien asuttamilla alueilla vaaleja ei järjestetä lainkaan. Virallinen syy on turvallisuus.

”Etnisellä puolella on koettu, että perusteet rajoituksille ovat poliittiset, sillä ne vaikuttavat ennen kaikkea etnisten poliittisten puolueiden menestymismahdollisuuksiin. Joidenkin analyysien mukaan esimerkiksi Rakhinen osavaltiossa tilanne on kääntymässä rajoitusten vuoksi valtapuolue NLD:lle suotuisaksi. On selvää, että rajoitukset lisäävät entisestään konfliktin eskaloitumisen riskiä”, Vierula sanoo.

Myanmarissa on tälläkin hetkellä satoja tuhansia sisäisiä pakolaisia ja lähes miljoona ihmistä tarvitsee humanitaarista apua. Mitä pitäisi tehdä, jotta konflikti vihdoin saataisiin loppumaan?

Ensinnäkin kansanvälisen yhteisön tulisi painostaa Aung San Suu Kyin hallintoa samalla tavoin kuin se aiemmin painosti sotilasjunttaa, Harn Yawnghwe sanoo. Vähemmistöjen tilanne maassa ei ole parantunut, pikemminkin päinvastoin.

”Hyvin yksinkertaisetkin asiat auttaisivat konfliktin ratkaisemiseen. Ei tarvita edes autonomiaa [etnisille alueille], riittäisi kun armeija, hallitus ja poliisi lakkaisivat tekemästä asioita, jotka eivät ole oikein, kuten viemästä ihmisiltä maata ja pahoinpitelemästä heitä. Se auttaisi jo paljon.”

Oikaisu 6.11: Myanmarin vaalit järjestetään sunnuntaina 8.11, ei seuraavalla viikolla.

Myanmarin kehitysUnohdetut kriisit politiikkademokratiahallintokansalaisyhteiskuntakonfliktikonfliktinratkaisu Myanmar (Burma) Suomen Lähetysseura

Lue myös

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Lapsia pulpettien äärellä.

PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta

Care International -järjestö on julkaissut vuotuisen listansa kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, jotka saavat vähiten tilaa maailman medioissa. ”Emme saa pysyä vaiti, kun maailma jättää huomiotta kriisit, jotka alkoivat kauan ennen koronavirusta ja joihin ei vieläkään ole puututtu”, sanoo järjestön koordinaattori Delphine Pinault.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä