Uutiset Myanmarin kehitys

Opposition vaalivoitto askarruttaa etnisiä vähemmistöjä Myanmarissa

Rauhanprosessin jatkuminen on epävarmalla pohjalla, sillä vaalivoiton kahmineelle Aung San Suu Kyin NLD-puolueelle etniset ryhmät eivät ole tärkeyslistan kärkipäässä.
(Kuva: Prachatai / cc 2.0)

Myanmarin opposition historiallista vaalivoittoa on juhlittu viime päivät ympäri maailman, mutta se ei välttämättä paranna maan etnisten vähemmistöjen asemaa eikä ratkaise pitkään jatkuneita etnisiä konflikteja. Suomessa vierailleiden myanmarilaisasiantuntijoiden mukaan vielä on epäselvää, millaista vähemmistöpolitiikkaa vaalivoiton vienyt demokratiapuolue NLD tulee tekemään.

"Pelkäämme, että politiikasta tulee enemmistöburmalaisten dominoimaa eikä etnisten ryhmien asioihin kiinnitetä huomiota", maan rauhanprosessissa mukana olevan Euro-Burma Office -järjestön koordinaattori Thuzar Thant sanoo.

Demokratia-aktivisti Aung San Suu Kyin johtama NLD-puolue sai marraskuun alussa järjestetyissä parlamenttivaaleissa yli kaksi kolmasosaa niistä parlamenttipaikoista, joita osittain vallassa oleva armeija ei ole varannut itselleen. Kyseessä olivat ensimmäiset demokratiaa edes muistuttavat vaalit maassa 25 vuoteen.

Entisen valtapuolueen USDP:n lisäksi näppejään jäivät nuolemaan myös etnisiä vähemmistöjä edustavat puolueet, jotka menettivät paikkojaan NLD:lle ja saivat vain noin 10 prosenttia paikoista huolimatta siitä, että etnisiä vähemmistöjä on koko väestöstä noin 40 prosenttia.

NLD on vakuuttanut, ettei se ole vain enemmistöväestön puolue, ja sen riveistä läpi pääsi myös vähemmistöjen edustajia. Käytännössä puolue ei ole kuitenkaan vielä kertonut, miten se aikoo ratkoa etnisten ryhmien ongelmia tai viedä rauhanprosessia eteenpäin.

"NLD:n politiikka on hyvin yleispätevää, yksittäiset etniset ryhmät taas tarvitsevat joskus juuri tietynlaista politiikkaa. Huolena on, että NLD saattaa unohtaa sen", ennustaa myanmarilaisessa Pyidaungsu-rauhaninstituutissa työskentelevä tutkija Nang Pao Hom.

Tavoitteena liittovaltio

Aseistettujen etnisten ryhmien sekä hallituksen väliset konfliktit ovat jatkuneet Myanmarissa käytännössä vuodesta 1947, jolloin maa itsenäistyi Isosta-Britanniasta. Maasta piti tulla liittovaltio, mutta se ajautui sotilasdiktatuuriin, jossa etnisiä vähemmistöjä on kohdeltu toisen luokan kansalaisina. Etnisten ryhmien halu saada itsemääräämisoikeus on konfliktin peruskysymys, mutta sen taustalla ovat myös esimerkiksi kielikysymykset sekä kiistat siitä, kenelle maan vauraat luonnonvarat kuuluvat.

Viime vuosina konfliktien ratkomisessa on edistytty, kun sotilasjuntta on osittain luopunut vallasta. Lokakuussa hallitus ja kahdeksan etnistä ryhmää allekirjoittivat tulitaukosopimuksen. Edistysaskeleen taustalla on rauhanprosessi, jonka parissa myös Nang Pao Hom ja Thuzar Thant ovat työskennelleet.

Heidän järjestönsä ovat järjestäneet konfliktin osapuolille muun muassa neuvottelu- ja keskustelutilaisuuksia, joissa rauhaan pyritään keskustelemalla. Hanke saa tukea muun muassa Suomen Lähetysseuralta, joka järjesti tällä viikolla yhdessä ulkoministeriön ja muiden järjestöjen kanssa kansainvälisen rauhankonferenssin. Nang Pao Hom ja Thuzar Thant osallistuivat konferenssiin, jonka yhtenä teemana oli Myanmar.

He pitävät tulitaukosopimusta merkittävänä edistysaskeleena, sillä aiemmat sopimukset ovat olleet kahdenvälisiä eivätkä ne ole toteutuneet kovin hyvin.

"Sopimus puuttuu myös ongelmien juurisyihin. Silti kyse on kuitenkin siitä, montako ryhmää lopulta allekirjoitti sen", Thuzar Thant muistuttaa.

Seitsemän ryhmää on yhä sopimuksen ulkopuolella ja taistelut ovat jatkuneet muun muassa pohjoisessa Shanin osavaltiossa.

Tulitaukosopimuksen tarkoituksena on aloittaa tammikuussa niin sanottu kansallinen dialogi, joka tarkoittaa laajoja keskusteluja esimerkiksi perustuslain uudistamisesta, vähemmistöjen oikeuksista ja liittovaltiomallista. Tulevaisuus on kuitenkin epävarma, sillä sopimus neuvoteltiin vanhan valtapuolueen voimin parlamentaarisen prosessin ulkopuolella. Nyt prosessi saatetaan siirtää parlamenttiin, jossa etnisillä vähemmistöillä ei ole paljoakaan valtaa.

"Ilman parlamentaarisen järjestelmän ulkopuolella olevaa prosessia, jossa kaikki toimijat ja ryhmät voivat olla yhdessä ja osallistua tasa-arvoisesti, konfliktia ei ratkaista eikä liennytystä tapahdu", Thuzar Thant toteaa.

Myanmarin kehitys kehitysyhteistyökonfliktirauha Burma, Myanmar Suomen Lähetysseura

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa, taustalla kaksi miestä.

Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille

Sunnuntaina vaalit järjestävässä Myanmarissa on käynnissä yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista, tai oikeastaan useampiakin. Aung San Suu Kyin noustua valtaan etnisten vähemmistöjen tilanne maassa ei ole parantunut, pikemminkin päin vastoin, sanoo paikallisessa järjestössä työskentelevä rauhanneuvottelija Harn Yawnghwe.
Maskilla suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

Bangladeshin rohingyaleireillä on syntynyt lähes 76 000 vauvaa – Kolmen vuoden jälkeen pakolaiset odottavat edelleen kotiinpaluuta

Myanmarista paenneet rohingyat odottavat yhä Bangladeshin täyteen ahdetuilla pakolaisleireillä paluuta kotiin. ”Yhdenkään lapsen ei tulisi syntyä suljetussa leirissä, erillään muista lapsista, vain koska he sattuvat kuulumaan tiettyyn etniseen tai uskonnolliseen yhteisöön”, kritisoi Pelastakaa Lasten edustaja Mark Pierce.
Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Tuoreimmat

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija