Uutiset Myanmarin kehitys

Opposition vaalivoitto askarruttaa etnisiä vähemmistöjä Myanmarissa

Rauhanprosessin jatkuminen on epävarmalla pohjalla, sillä vaalivoiton kahmineelle Aung San Suu Kyin NLD-puolueelle etniset ryhmät eivät ole tärkeyslistan kärkipäässä.
(Kuva: Prachatai / cc 2.0)

Myanmarin opposition historiallista vaalivoittoa on juhlittu viime päivät ympäri maailman, mutta se ei välttämättä paranna maan etnisten vähemmistöjen asemaa eikä ratkaise pitkään jatkuneita etnisiä konflikteja. Suomessa vierailleiden myanmarilaisasiantuntijoiden mukaan vielä on epäselvää, millaista vähemmistöpolitiikkaa vaalivoiton vienyt demokratiapuolue NLD tulee tekemään.

"Pelkäämme, että politiikasta tulee enemmistöburmalaisten dominoimaa eikä etnisten ryhmien asioihin kiinnitetä huomiota", maan rauhanprosessissa mukana olevan Euro-Burma Office -järjestön koordinaattori Thuzar Thant sanoo.

Demokratia-aktivisti Aung San Suu Kyin johtama NLD-puolue sai marraskuun alussa järjestetyissä parlamenttivaaleissa yli kaksi kolmasosaa niistä parlamenttipaikoista, joita osittain vallassa oleva armeija ei ole varannut itselleen. Kyseessä olivat ensimmäiset demokratiaa edes muistuttavat vaalit maassa 25 vuoteen.

Entisen valtapuolueen USDP:n lisäksi näppejään jäivät nuolemaan myös etnisiä vähemmistöjä edustavat puolueet, jotka menettivät paikkojaan NLD:lle ja saivat vain noin 10 prosenttia paikoista huolimatta siitä, että etnisiä vähemmistöjä on koko väestöstä noin 40 prosenttia.

NLD on vakuuttanut, ettei se ole vain enemmistöväestön puolue, ja sen riveistä läpi pääsi myös vähemmistöjen edustajia. Käytännössä puolue ei ole kuitenkaan vielä kertonut, miten se aikoo ratkoa etnisten ryhmien ongelmia tai viedä rauhanprosessia eteenpäin.

"NLD:n politiikka on hyvin yleispätevää, yksittäiset etniset ryhmät taas tarvitsevat joskus juuri tietynlaista politiikkaa. Huolena on, että NLD saattaa unohtaa sen", ennustaa myanmarilaisessa Pyidaungsu-rauhaninstituutissa työskentelevä tutkija Nang Pao Hom.

Tavoitteena liittovaltio

Aseistettujen etnisten ryhmien sekä hallituksen väliset konfliktit ovat jatkuneet Myanmarissa käytännössä vuodesta 1947, jolloin maa itsenäistyi Isosta-Britanniasta. Maasta piti tulla liittovaltio, mutta se ajautui sotilasdiktatuuriin, jossa etnisiä vähemmistöjä on kohdeltu toisen luokan kansalaisina. Etnisten ryhmien halu saada itsemääräämisoikeus on konfliktin peruskysymys, mutta sen taustalla ovat myös esimerkiksi kielikysymykset sekä kiistat siitä, kenelle maan vauraat luonnonvarat kuuluvat.

Viime vuosina konfliktien ratkomisessa on edistytty, kun sotilasjuntta on osittain luopunut vallasta. Lokakuussa hallitus ja kahdeksan etnistä ryhmää allekirjoittivat tulitaukosopimuksen. Edistysaskeleen taustalla on rauhanprosessi, jonka parissa myös Nang Pao Hom ja Thuzar Thant ovat työskennelleet.

Heidän järjestönsä ovat järjestäneet konfliktin osapuolille muun muassa neuvottelu- ja keskustelutilaisuuksia, joissa rauhaan pyritään keskustelemalla. Hanke saa tukea muun muassa Suomen Lähetysseuralta, joka järjesti tällä viikolla yhdessä ulkoministeriön ja muiden järjestöjen kanssa kansainvälisen rauhankonferenssin. Nang Pao Hom ja Thuzar Thant osallistuivat konferenssiin, jonka yhtenä teemana oli Myanmar.

He pitävät tulitaukosopimusta merkittävänä edistysaskeleena, sillä aiemmat sopimukset ovat olleet kahdenvälisiä eivätkä ne ole toteutuneet kovin hyvin.

"Sopimus puuttuu myös ongelmien juurisyihin. Silti kyse on kuitenkin siitä, montako ryhmää lopulta allekirjoitti sen", Thuzar Thant muistuttaa.

Seitsemän ryhmää on yhä sopimuksen ulkopuolella ja taistelut ovat jatkuneet muun muassa pohjoisessa Shanin osavaltiossa.

Tulitaukosopimuksen tarkoituksena on aloittaa tammikuussa niin sanottu kansallinen dialogi, joka tarkoittaa laajoja keskusteluja esimerkiksi perustuslain uudistamisesta, vähemmistöjen oikeuksista ja liittovaltiomallista. Tulevaisuus on kuitenkin epävarma, sillä sopimus neuvoteltiin vanhan valtapuolueen voimin parlamentaarisen prosessin ulkopuolella. Nyt prosessi saatetaan siirtää parlamenttiin, jossa etnisillä vähemmistöillä ei ole paljoakaan valtaa.

"Ilman parlamentaarisen järjestelmän ulkopuolella olevaa prosessia, jossa kaikki toimijat ja ryhmät voivat olla yhdessä ja osallistua tasa-arvoisesti, konfliktia ei ratkaista eikä liennytystä tapahdu", Thuzar Thant toteaa.

Myanmarin kehitys kehitysyhteistyökonfliktirauha Myanmar (Burma) Suomen Lähetysseura

Lue myös

Ihmisiä astumassa veneeseen, taustalla kaupungin rakennuksia.

Myanmar voi olla matkalla kohti pitkää diktatuurin kautta, sanovat asiantuntijat – ”Muutoksen täytyy tulla sisältäpäin”

Myanmarin vallankaappaus on johtanut yli 800 ihmisen kuolemaan ja vakavaan talouskriisiin. Muiden maiden on vaikea vaikuttaa sotilasjunttaan, sillä esimerkiksi Kiinan, Venäjän ja EU:n lähestymistavat ovat hyvin erilaiset, sanovat muun muassa Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijat.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”

Yhdenkään hallituksen ei pitäisi myydä Myanmarin sotilasjuntalle yhtäkään luotia, vaatii yli 200 kansalaisjärjestöä. Turvallisuusneuvoston on kuitenkin vaikea ryhtyä voimakkaisiin toimiin Myanmaria vastaan etenkin Kiinan ja Venäjän vastustuksen vuoksi.
Myyntitiskin äärellä oleva nainen takaapäin kuvattuna kadulla.

YK:n kehitysohjelma: Myanmar lähestyy talousromahdusta – Köyhien määrä voi kaksinkertaistua

Koronakriisi ja vallankaappaus uhkaavat kumota Myanmarissa viime vuosina tapahtuneen edistyksen. Ensi vuoden alussa jo puolet maan väestöstä voi elää köyhyydessä, varoittaa UNDP.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä