Uutiset Unohdetut kriisit

Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta

Englanninkielistä vähemmistöä edustavan separatistiryhmän taistelut hallitusta vastaan ovat kestäneet jo viisi vuotta. ”Seuraava sukupolvi tuhotaan silmiemme edessä, ja se vain lisää halveksuntaa ja vieraantumista valtiota kohtaan heidän kasvaessaan”, varoittaa politiikan tutkija Christopher Fomunyoh.
Kaupungin rakennuksia yläviistosta kuvattuna.
Kamerunin pääkaupunki Yaoundé vuonna 2019. (Kuva: bsag / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Kamerunin hallituksen ja sekä maan englanninkielistä vähemmistöä edustavien aseellisten separatistien välinen konflikti maan lounais- ja luoteisosissa on johtanut valtaviin ihmishenkien ja resurssien menetyksiin.

Vuodesta 2016 alkaen yli 4 000 siviiliä on tapettu. Ihmisiä on siepattu, heihin on kohdistettu seksuaalista ja sukupuolittunutta väkivaltaa ja heidän omaisuuttaan on tuhottu. Etenkin lapset, varsinkin nuoret tytöt, ovat kärsineet. Heitä on värvätty kapinallisten riveihin sotilaiksi sekä myyty seksuaalisiin tarkoituksiin.

Konflikti on johtanut valtavaan humanitaariseen kriisiin. YK:n mukaan yli 700 000 ihmistä on paennut Kamerunin luoteis- ja lounaisosissa. Kriisi on vaikuttanut noin 2,2 miljoonan ihmisen elämään. Nigeriassa elää noin 70 000 kamerunilaista pakolaisleireillä.

Yli 5 000 kylää on poltettu. Kyliä on myös ryöstelty. Sekä hallitusta että separatisteja, niin sanottuja Ambazonian joukkoja, syytetään vakavista ihmisoikeusrikkomuksista, jotka saattavat täyttää myös sotarikosten tunnusmerkit.

Ruoka on vähissä, ja viljelijöiden on vaikea viljellä, koska monet separatistiryhmät piilottelevat pensaikoissa ja kaupunkialueilla. Myös humanitaarisia työntekijöitä on tapettu, mikä on rajoittanut avun saantia, kertoo Fabrice Lena, Kameruniin erikoistunut konsultti ja kamerunilaisen Popular Action Partyn pääsihteeri.

Kieliprotestit johtivat aseelliseen konfliktiin

Konfliktin taustalla Kamerunin lounais- ja luoteisalueella elävän englanninkielisen vähemmistön tyytymättömyys, joka taas johtuu marginalisoinnin ja eriarvoisuuden kokemuksesta pääosin ranskankielisessä maassa. Noin 20 prosenttia kamerunilaisista puhuu englantia ja noin 80 prosenttia ranskaa.

Separatistit kokevat, että heidän koulutus- ja oikeusjärjestelmänsä on jäänyt ranskankielisen hallituksen vallan alle. Sosiaalis-taloudelliseen eriarvoisuuteen puuttumisen sijasta hallitus on yrittänyt sulauttaa vähemmistön valtaväestöön.

Nykyinen väkivallan kierre puhkesi vuonna 2016. Syyksi on kerrottu englanninkielisten asianajajien ja opettajien protestointi sitä vastaan, että ranskankielisten johtama hallitus oli heikentämässä englanninkielisten alueiden oikeus- ja koulutusjärjestelmää.

Viimeinen niitti oli, kun hallitus reagoi rauhanomaisiin protesteihin väkivalloin. Se turvautui joukkopidätyksiin ja sulki oven vuoropuhelulta, mikä kärjisti tilanteen aseelliseksi konfliktiksi.

Syyskuussa 2017 syntyi englanninkielisten separatistien ryhmä, ambazonialaiset, jonka tausta on jo aiemmin 1990-luvulla syntyneessä itsenäisyysliikkeessä. Se tarttui aseisiin tarkoituksenaan erota Kamerunista. Ryhmä nauttii laajaa englanninkielisen väestön tukea.

Ranskankielinen hallitus puolestaan määritteli separatistit terroristeiksi ja päätti murskata ryhmän.

Siirtomaa-aika kummittelee taustalla

Kriisin varsinaiset juurisyyt liittyvät myrskyisään siirtomaa-aikaan, etenkin siihen, miten Kamerunin itsenäistyminen ja yhdistysmisprosessi aikoinaan hoidettiin.

Kamerunista tuli 1800-luvun lopulla Saksan protektoraatti, mutta Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan Kamerun jaettiin Iso-Britannian ja Ranskan kesken.

Ranskan Kamerun itsenäistyi lopulta vuonna 1960, englanninkielinen alue taas liittyi valmiiksi itsenäiseen Kameruniin lokakuussa 1961. Alueiden yhdistyminen sinetöitiin liittovaltiosopimuksella, jonka mukaan kummallekin osalle kuuluu itsenäinen hallinto ja kummankin kulttuurista identiteettiä kunnioitetaan.

Kymmenisen vuotta itsenäistymisen jälkeen Kamerun järjesti kansanäänestyksen, jonka seurauksena liittovaltiomalli korvattiin kuitenkin keskusjohtoisemmalla mallilla. Äänestykseen saivat osallistua myös englanninkieliset, mutta ranskankielisen enemmistön äänet voittivat.

Vuonna 1984 maan nimi muutettiin Kamerunin yhdistyneestä tasavallasta pelkäksi tasavallaksi. 1990-luvulla maan kahtalaisuutta edustava kaksitähtinen lippu korvattiin yksitähtisellä versiolla.

Tämä on aiheuttanut vähemmistönä olevissa englanninkielisissä katkeruutta, sillä he ovat kokeneet, että heidän kulttuurinen ja historiallinen ainutlaatuisuutensa lyötiin ja heistä tuli toisen luokan kansalaisia ranskankielisessä maassa.

Konfliktin taustalla onkin maan hallintojärjestelmän hajottaminen, sanoo etiopialaisen Institute for Peace and Security Studies -tutkimuslaitoksen tutkija Cynthia Happi.

“Kolonialismin ja itsenäistymisen jälkeen tehdyt järjestelyt ovat johtaneet siihen, että Länsi-Kamerun on menettänyt autonomisen asemansa ja muuttunut Kamerunin luoteis- ja länsialueiksi“, Happi sanoo.

Koulut hyökkäyksen kohteena

Konfliktin seurauksena Kamerunin luoteis- ja lounaisalueilla koulutuksesta on tullut taistelukenttä. Yli 200 koulua on poltettu ja noin 800 000 lasta ei pääse kouluun, kun kyliä on suljettu ja asukkaita on joutunut pakenemaan.

Koulut ovat usein separatistien iskujen kohteena, koska koulutus oli yksi kriisin taustasyistä alun perinkin, sanoo Fabrice Lena.

“Separatistien mukaan lapset saavat hyvän koulujärjestelmän Ambazonian tasavallassa itsenäistymisen jälkeen.”

Lena on huolissaan etenkin pakolaislasten sekä aseellisiin ryhmiin joutuneiden poikien tulevaisuudesta. Heidät opetetaan vihaamaan, halveksimaan ja tappamaan. Lapset houkutellaan jatkamaan se, minkä vanhemmat aloittivat, kunnes itsenäisyys saavutetaan, hän sanoo.

“Koulujen sulkeminen on valtavan surullista. Seuraava sukupolvi tuhotaan silmiemme edessä, ja se vain lisää halveksuntaa ja vieraantumista valtiota kohtaan, kun he kasvavat”, sanoo myös kamerunilaistaustainen tutkija Christopher Fomunyoh.  

Hän työskentelee yhdysvaltalaisen demokratiajärjestön, National Democratic Institute for International Affairsin vanhempana asiantuntijana ja Keski- ja Länsi-Afrikan aluejohtajana.

“Naiset ja tytöt kantavat tässä konfliktissa suurimman osan inhimillisestä kärsimyksestä. Ilman vakaita tuloja monet maan sisäiset pakolaiset ovat joutuneet turvautumaan prostituutioon ja muihin luvattomiin toimiin selviytyäkseen”, hän kertoo.

Sovinto vaatisi dialogia, jota ei ole

Separatistien ja hallituksen välillä on ollut kansallisia neuvotteluja, ja kriisiä on yritetty sovitella myös kansainvälisesti. Nykyinen presidentti, 88-vuotias Paul Biya, on kuitenkin ollut vallassa lähes neljä vuosikymmentä. Hänellä ei ole kykyä antaa rauhalle tai edes rauhanneuvotteluille mahdollisuutta.

Fomunyoh ei olekaan kovin optimistinen Kamerunin tulevaisuuden suhteen.

“On äärimmäisen vaikeaa nähdä Kamerunille kirkasta tulevaisuutta ilman kansainvälisiä toimia ja konfliktin päättäviä neuvotteluita, jotka puuttuvat sen juurisyihin. Tästä voi tulla jäätynyt konflikti, joka jatkuu vuosikausia. Aseellinen konflikti ja väkivalta vain laajentavat jakoa kansalaisten ja valtion välillä, vieraannuttavat enemmän ihmisiä ja lisäävät niiden englanninkielisten lukumäärää, jotka eivät näe tulevaisuutta nykyisessä järjestelmässä”, hän sanoo.

Fabrice Lena taas sanoo, että on tunnustettava, että kestävää rauhaa ei saada ilman, että keskustellaan Kamerunin valtiomallista ja minimissään palata federalistiseen valtiomalliin eli liittovaltiomalliin. Maassa pitäisi aloittaa osallistava vuoropuhelu sekä instituutioiden ja järjestelmien kokonaisuudistus, hän sanoo.

Suomennos: Teija Laakso

Unohdetut kriisit vähemmistöpolitiikkakoulutuskulttuuripolitiikkahallintokonflikti Kamerun

Lue myös

Veneitä joen rannassa.

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.
Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Lapsia pulpettien äärellä.

PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta

Care International -järjestö on julkaissut vuotuisen listansa kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, jotka saavat vähiten tilaa maailman medioissa. ”Emme saa pysyä vaiti, kun maailma jättää huomiotta kriisit, jotka alkoivat kauan ennen koronavirusta ja joihin ei vieläkään ole puututtu”, sanoo järjestön koordinaattori Delphine Pinault.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.