Uutiset Unohdetut kriisit

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.
Veneitä joen rannassa.
Mosambik on talouskriisissä, jonka taustalla ovat muun muassa edellisen hallituksen huonot päätökset. Kuva Quelimanen kaupungista. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Eteläisessä Afrikassa sijaitsevasta Mosambikista on kuulunut viimeisten neljän vuoden aikana järkyttäviä uutisia.

Pohjoisessa Cabo Delgadon maakunnassa on aktivoitunut islamistinen ääriliike, joka on vuodesta 2017 alkaen hyökkäillyt siviilikohteisiin ja aiheuttanut alueelle valtavan ruoka- ja pakolaiskriisin.

Miehiä, naisia ja lapsia on kidnapattu ja mestattu julmissa hyökkäyksissä. Noin 2 600 ihmistä on kuollut. Yli 700 000 ihmistä on joutunut pakenemaan.

Maailman ruokaohjelma arvioi huhtikuussa, että yli 950 000 ihmistä tarvitsee ruoka-apua Cabo Delgadon, Nampulan, Niassan ja Zambezian osavaltioissa. Taudit leviävät, puhtaasta vedestä ja terveyspalveluista on pulaa.

Apua on ollut vaikea saada perille turvattomuuden, infrastruktuurin tuhoutumisen ja viranomaisten asettamien hallinnollisten esteiden vuoksi.

“Tämä on Mosambikin suurin ihmisoikeuskriisi itsenäistymisen jälkeen. Se on kaaos, jossa yli 2 000 ihmistä on kuollut. Ihmisiä on mestattu, myös naisia. Nuoria on joukkomurhattu, lapsia tapettu. Tämä on julmuutta”, kuvailee mosambikilaisen demokratiajärjestön Center for Democracyn and Developmentin (CDD) johtaja, professori Adriano Nuvunga.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan ihmisoikeusloukkauksiin ovat syyllistyneet myös valtio sekä valtion palkkaama yksityinen turvallisuusfirma.

“Alueella on tapahtunut sotarikoksia. Ihmisoikeuspuolustajia on pahoinpidelty, uhkailtu ja heiltä on evätty pääsy joillekin alueille, joilla julmuuksia on tapahtunut”, myös Nuvunga kertoo.

Mosambikia on pidetty rutiköyhänä ja korruptoituneena mutta samaan aikaan myös melko rauhallisena maana aivan viime vuosiin asti.

Mitä maalle oikein on tapahtumassa?

Monta tekijää kietoutuu yhteen

Cabo Delgadon hyökkääjistä ei ole saatavilla kovin tarkkoja tietoja, mutta heidän tiedetään olevan ääri-islamilaisia. Mosambikilaisen talous- ja yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen IESE:n vanhemman tutkijan, tohtori Salvador Forquilhan mukaan uskonnon lisäksi väkivaltaisuuksiin liittyy kuitenkin myös monenlaisia muita poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia tekijöitä, jotka kaikki kietoutuvat yhteen.

Mosambikia on hallinnut sen itsenäistymisestä, vuodesta 1975, lähtien Frelimo-puolue. Sen edeltäjä taisteli aikoinaan myös Portugalin siirtomaavaltaa vastaan. Monin paikoin Mosambikissa muilla kuin sen kannattajilla on vain vähän poliittista vaikutusvaltaa. Tämä on heijastunut etenkin kansalaisten taloudellisiin mahdollisuuksiin, mikä taas on luonut pohjaa tyytymättömyydelle.

Tyytymättömyyden taustalla on Forquilhan mukaan myös etnisiä jakolinjoja sekä eriarvoisuutta vauraamman etelän ja köyhemmän pohjoisen välillä.

Cabo Delgadossa etuoikeutetuin etninen ryhmä ovat makondet. Myös Mosambikin nykyinen presidentti Filipe Nyusi on makonde. Alueella elää kuitenkin myös pääosin islaminuskoisia mwaneja.

“Tätä ei pidä ottaa liian kirjaimellisesti, mutta voimme nähdä koulutetun, etuoikeutetuimman etnisen ryhmän, jolla on paljon linkkejä valtapuolueeseen. Taloudelliset ja poliittiset etuoikeudet eivät ulotu alueen muihin etnisiin ryhmiin. Tämä näkyy ihmisten saamissa mahdollisuuksissa, kuten koulutuksessa ja työpaikoissa”, Forquilha selittää.

Jännitteet juontavat juurensa jo itsenäistymistaistelun ajoilta.

“Näillä kahdella etnisellä ryhmällä on pitkä viha-rakkaussuhde. Vaikka makondet eivät aina ole olleet vallassa, he ovat saaneet etuoikeuksia, sillä he osallistuivat aikoinaan aktiivisesti Mosambikin vapautusliikkeeseen”, Adriano Nuvunga sanoo.

Ääriliike houkuttelee nuoria

Cabo Delgado on Mosambikin köyhin osavaltio, jossa valtion läsnäolo on hyvin vähäinen. Köyhyys, työttömyys, vaurauden epätasa-arvoinen jakautuminen ja lukutaidottomuus ovat tekijöitä, jotka ovat saaneet erityisesti monet nuoret liittymään islamistiliikkeeseen.

Tyytymättömyyttä on lisännyt kymmenisen vuotta sitten Cabo Delgadosta löytynyt valtava maakaasuesiintymä, jonka tuottamasta vauraudesta tavalliset kansalaiset eivät ole juuri hyötyneet. Ulkomaiset energiayhtiötkin palkkaavat lähinnä ulkomaisia.

“Nuoret kohtaavat haasteita, toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää. He ovat yrittäneet päästä hyötymään eliittien johtamasta kaivosteollisuudesta, mutta se ei ole onnistunut. Tämä ponnistus on tehnyt heistä vihaisia ja haavoittuvaisia väkivaltaisten ääriliikkeiden rekrytoinnille”, Nuvunga sanoo.

Toki osa nuorista on liittynyt kapinallisten riveihin myös uskonnollisista syistä.

“Jotkut ovat jopa myyneet omaisuutensa, jotta heillä olisi varaa matkustaa liittymään kapinaan”, Forquilha kertoo.

Resurssikirous?

Mosambiksissa on kaasun lisäksi myös paljon muita luonnonvaroja, kuten mineraaleja. Sen kohdalla voikin hyvällä syyllä puhua niin sanotusta “resurssikirouksesta”. Termillä viitataan luonnonvaroiltaan rikkaaseen kehitysmaahan, jolle luonnonvarat eivät kuitenkaan tuo vaurautta vaan pikemminkin eriarvoisuutta ja muita ongelmia.

Nuvungan mukaan Mosambik kärsi luonnonvarakirouksesta oikeastaan jo ennen kuin kaasuntuotanto ehti alkaa, sillä resursseista kilpailtiin jo etukäteen.

“Kansainväliset öljy-yhtiöt ovat käyttäneet paljon rahaa urakoitsijoihin, jotka rakentavat nestekaasuinfrastruktuuria. Maputon ja Cabo Delgadon eliittien välillä on paljon kilpailua. Tämä on kiihdyttänyt kilpailua, joka taas lietsoo väkivaltaista ekstremismiä”, Nuvunga sanoo.

Mosambikissa on meneillään vaikea talouskriisi. Sen juuret taas ovat edellisen hallituksen huonoissa päätöksissä. Niihin kuului vuosina 2013–2014 otettu laiton, salainen kahden miljardin dollarin ulkomaanvelka. Samaan aikaan globaalin talouskriisin vaikutukset iskivät maahan.

“Se, mitä aiemmin tapahtui, on vaikuttanut merkittävästi Cabo Delgadoon. Se on johtanut tilanteen yleiseen heikkenemiseen, inhimilliseen kärsimykseen, korruptioon ja siihen, ettei hallitus pysty toimimaan kaikkien Mosambikin kansalaisten puolesta”, Nuvunga sanoo.

Samaan aikaan humanitaarinen kriisi Cabo Delgadossa jatkuu. Maaliskuussa kapinalliset tekivät hyökkäyksen Palman kaupunkiin, ja pakolaismäärät ovat jälleen kasvaneet.

Maailman ruokaohjelman ja YK:n lastenjärjestön Unicefin hiljattain tekemän analyysin mukaan noin 21 prosenttia pakenemaan joutuneista lapsista on alipainoisia. Jopa puolet on pienikasvuisia aliravitsemuksen vuoksi.

Suomennos: Teija Laakso

Mosambikin kehitysUnohdetut kriisit ihmisoikeudeteriarvoisuuspakolaisetpolitiikkahallintokorruptio & läpinäkyvyyskonfliktiterrorismiturvallisuus Mosambik

Lue myös

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Lapsia pulpettien äärellä.

PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta

Care International -järjestö on julkaissut vuotuisen listansa kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, jotka saavat vähiten tilaa maailman medioissa. ”Emme saa pysyä vaiti, kun maailma jättää huomiotta kriisit, jotka alkoivat kauan ennen koronavirusta ja joihin ei vieläkään ole puututtu”, sanoo järjestön koordinaattori Delphine Pinault.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia