Uutiset Unohdetut kriisit

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.
Veneitä joen rannassa.
Mosambik on talouskriisissä, jonka taustalla ovat muun muassa edellisen hallituksen huonot päätökset. Kuva Quelimanen kaupungista. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Eteläisessä Afrikassa sijaitsevasta Mosambikista on kuulunut viimeisten neljän vuoden aikana järkyttäviä uutisia.

Pohjoisessa Cabo Delgadon maakunnassa on aktivoitunut islamistinen ääriliike, joka on vuodesta 2017 alkaen hyökkäillyt siviilikohteisiin ja aiheuttanut alueelle valtavan ruoka- ja pakolaiskriisin.

Miehiä, naisia ja lapsia on kidnapattu ja mestattu julmissa hyökkäyksissä. Noin 2 600 ihmistä on kuollut. Yli 700 000 ihmistä on joutunut pakenemaan.

Maailman ruokaohjelma arvioi huhtikuussa, että yli 950 000 ihmistä tarvitsee ruoka-apua Cabo Delgadon, Nampulan, Niassan ja Zambezian osavaltioissa. Taudit leviävät, puhtaasta vedestä ja terveyspalveluista on pulaa.

Apua on ollut vaikea saada perille turvattomuuden, infrastruktuurin tuhoutumisen ja viranomaisten asettamien hallinnollisten esteiden vuoksi.

“Tämä on Mosambikin suurin ihmisoikeuskriisi itsenäistymisen jälkeen. Se on kaaos, jossa yli 2 000 ihmistä on kuollut. Ihmisiä on mestattu, myös naisia. Nuoria on joukkomurhattu, lapsia tapettu. Tämä on julmuutta”, kuvailee mosambikilaisen demokratiajärjestön Center for Democracyn and Developmentin (CDD) johtaja, professori Adriano Nuvunga.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan ihmisoikeusloukkauksiin ovat syyllistyneet myös valtio sekä valtion palkkaama yksityinen turvallisuusfirma.

“Alueella on tapahtunut sotarikoksia. Ihmisoikeuspuolustajia on pahoinpidelty, uhkailtu ja heiltä on evätty pääsy joillekin alueille, joilla julmuuksia on tapahtunut”, myös Nuvunga kertoo.

Mosambikia on pidetty rutiköyhänä ja korruptoituneena mutta samaan aikaan myös melko rauhallisena maana aivan viime vuosiin asti.

Mitä maalle oikein on tapahtumassa?

Monta tekijää kietoutuu yhteen

Cabo Delgadon hyökkääjistä ei ole saatavilla kovin tarkkoja tietoja, mutta heidän tiedetään olevan ääri-islamilaisia. Mosambikilaisen talous- ja yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen IESE:n vanhemman tutkijan, tohtori Salvador Forquilhan mukaan uskonnon lisäksi väkivaltaisuuksiin liittyy kuitenkin myös monenlaisia muita poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia tekijöitä, jotka kaikki kietoutuvat yhteen.

Mosambikia on hallinnut sen itsenäistymisestä, vuodesta 1975, lähtien Frelimo-puolue. Sen edeltäjä taisteli aikoinaan myös Portugalin siirtomaavaltaa vastaan. Monin paikoin Mosambikissa muilla kuin sen kannattajilla on vain vähän poliittista vaikutusvaltaa. Tämä on heijastunut etenkin kansalaisten taloudellisiin mahdollisuuksiin, mikä taas on luonut pohjaa tyytymättömyydelle.

Tyytymättömyyden taustalla on Forquilhan mukaan myös etnisiä jakolinjoja sekä eriarvoisuutta vauraamman etelän ja köyhemmän pohjoisen välillä.

Cabo Delgadossa etuoikeutetuin etninen ryhmä ovat makondet. Myös Mosambikin nykyinen presidentti Filipe Nyusi on makonde. Alueella elää kuitenkin myös pääosin islaminuskoisia mwaneja.

“Tätä ei pidä ottaa liian kirjaimellisesti, mutta voimme nähdä koulutetun, etuoikeutetuimman etnisen ryhmän, jolla on paljon linkkejä valtapuolueeseen. Taloudelliset ja poliittiset etuoikeudet eivät ulotu alueen muihin etnisiin ryhmiin. Tämä näkyy ihmisten saamissa mahdollisuuksissa, kuten koulutuksessa ja työpaikoissa”, Forquilha selittää.

Jännitteet juontavat juurensa jo itsenäistymistaistelun ajoilta.

“Näillä kahdella etnisellä ryhmällä on pitkä viha-rakkaussuhde. Vaikka makondet eivät aina ole olleet vallassa, he ovat saaneet etuoikeuksia, sillä he osallistuivat aikoinaan aktiivisesti Mosambikin vapautusliikkeeseen”, Adriano Nuvunga sanoo.

Ääriliike houkuttelee nuoria

Cabo Delgado on Mosambikin köyhin osavaltio, jossa valtion läsnäolo on hyvin vähäinen. Köyhyys, työttömyys, vaurauden epätasa-arvoinen jakautuminen ja lukutaidottomuus ovat tekijöitä, jotka ovat saaneet erityisesti monet nuoret liittymään islamistiliikkeeseen.

Tyytymättömyyttä on lisännyt kymmenisen vuotta sitten Cabo Delgadosta löytynyt valtava maakaasuesiintymä, jonka tuottamasta vauraudesta tavalliset kansalaiset eivät ole juuri hyötyneet. Ulkomaiset energiayhtiötkin palkkaavat lähinnä ulkomaisia.

“Nuoret kohtaavat haasteita, toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää. He ovat yrittäneet päästä hyötymään eliittien johtamasta kaivosteollisuudesta, mutta se ei ole onnistunut. Tämä ponnistus on tehnyt heistä vihaisia ja haavoittuvaisia väkivaltaisten ääriliikkeiden rekrytoinnille”, Nuvunga sanoo.

Toki osa nuorista on liittynyt kapinallisten riveihin myös uskonnollisista syistä.

“Jotkut ovat jopa myyneet omaisuutensa, jotta heillä olisi varaa matkustaa liittymään kapinaan”, Forquilha kertoo.

Resurssikirous?

Mosambiksissa on kaasun lisäksi myös paljon muita luonnonvaroja, kuten mineraaleja. Sen kohdalla voikin hyvällä syyllä puhua niin sanotusta “resurssikirouksesta”. Termillä viitataan luonnonvaroiltaan rikkaaseen kehitysmaahan, jolle luonnonvarat eivät kuitenkaan tuo vaurautta vaan pikemminkin eriarvoisuutta ja muita ongelmia.

Nuvungan mukaan Mosambik kärsi luonnonvarakirouksesta oikeastaan jo ennen kuin kaasuntuotanto ehti alkaa, sillä resursseista kilpailtiin jo etukäteen.

“Kansainväliset öljy-yhtiöt ovat käyttäneet paljon rahaa urakoitsijoihin, jotka rakentavat nestekaasuinfrastruktuuria. Maputon ja Cabo Delgadon eliittien välillä on paljon kilpailua. Tämä on kiihdyttänyt kilpailua, joka taas lietsoo väkivaltaista ekstremismiä”, Nuvunga sanoo.

Mosambikissa on meneillään vaikea talouskriisi. Sen juuret taas ovat edellisen hallituksen huonoissa päätöksissä. Niihin kuului vuosina 2013–2014 otettu laiton, salainen kahden miljardin dollarin ulkomaanvelka. Samaan aikaan globaalin talouskriisin vaikutukset iskivät maahan.

“Se, mitä aiemmin tapahtui, on vaikuttanut merkittävästi Cabo Delgadoon. Se on johtanut tilanteen yleiseen heikkenemiseen, inhimilliseen kärsimykseen, korruptioon ja siihen, ettei hallitus pysty toimimaan kaikkien Mosambikin kansalaisten puolesta”, Nuvunga sanoo.

Samaan aikaan humanitaarinen kriisi Cabo Delgadossa jatkuu. Maaliskuussa kapinalliset tekivät hyökkäyksen Palman kaupunkiin, ja pakolaismäärät ovat jälleen kasvaneet.

Maailman ruokaohjelman ja YK:n lastenjärjestön Unicefin hiljattain tekemän analyysin mukaan noin 21 prosenttia pakenemaan joutuneista lapsista on alipainoisia. Jopa puolet on pienikasvuisia aliravitsemuksen vuoksi.

Suomennos: Teija Laakso

Mosambikin kehitysUnohdetut kriisit ihmisoikeudeteriarvoisuuspakolaisetpolitiikkahallintokorruptio & läpinäkyvyyskonfliktiterrorismiturvallisuus Mosambik

Lue myös

Kaupungin rakennuksia yläviistosta kuvattuna.

Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta

Englanninkielistä vähemmistöä edustavan separatistiryhmän taistelut hallitusta vastaan ovat kestäneet jo viisi vuotta. ”Seuraava sukupolvi tuhotaan silmiemme edessä, ja se vain lisää halveksuntaa ja vieraantumista valtiota kohtaan heidän kasvaessaan”, varoittaa politiikan tutkija Christopher Fomunyoh.
Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Lapsia pulpettien äärellä.

PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta

Care International -järjestö on julkaissut vuotuisen listansa kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, jotka saavat vähiten tilaa maailman medioissa. ”Emme saa pysyä vaiti, kun maailma jättää huomiotta kriisit, jotka alkoivat kauan ennen koronavirusta ja joihin ei vieläkään ole puututtu”, sanoo järjestön koordinaattori Delphine Pinault.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Vesivoimalan patomuuri.

Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”

Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.

Tuoreimmat

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia
YK:n kehitysohjelma: Afganistan lähestyy ”universaalia” köyhyyttä – Kaupan häiriöt voivat johtaa talouden rajuun supistumiseen
Raportti: Egypti teloittaa terroriepäiltyjä ”ampumavälikohtauksissa” – Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii asekaupan lopettamista maan kanssa

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Jo lähes kolme neljäsosaa libanonilaisista elää köyhyydessä – Maan rikkailta vaaditaan vastuunottoa kriisin torjumiseksi