Uutiset Mosambikin kehitys

Mosambikin luonnonrikkaudet uhkaavat valua ulkomaisille firmoille – Suomen tuella koulutetaan nyt kansanedustajia valvomaan niiden käyttöä

Hermenegildo Mulhovo johtaa mosambikilaista demokratiatukijärjestöä, joka kouluttaa Suomen tuella paikallisia kansanedustajia valvomaan maan runsaiden luonnonvarojen käyttöä. Parhaassa tapauksessa maailman köyhimpiin maihin kuuluva Mosambik voi rikastua, mutta siihen on vielä pitkä matka.
Auringonnousu rakennuksen takana
Mosambikilla voi olla edessään rikas tulevaisuus, mikäli luonnonvaroja onnistutaan hyödyntämään oikein. Kuva Beirasta. (Kuva: Andrew Moore / CC BY-SA 2.0)

Eteläisessä Afrikassa sijaitseva Mosambik on yksi maailman köyhimmistä maista, mutta se voisi kuulua rikkaimpiin, ainakin periaatteessa.

Mikäli maa onnistuu hyötymään mittavista luonnonvaroistaan, kuten kaasusta, öljystä ja hiilestä, se voisi vuonna 2025 selvitä hallituksen suunnitelmien mukaan jopa ilman ulkomaanapua taloutensa tasapainottamiseksi.

Tavoite on kunnianhimoinen, sillä Mosambik on yksi maailman köyhimmistä maista. Esimerkiksi Suomen bruttokansantulo henkeä kohti on melkein 38 kertaa suurempi kuin Mosambikin.

Paikallista demokratiatukijärjestöä IMD Mozambiqueta (Institute for Multiparty Democracy Mozambique) johtava Hermenegildo Mulhovo suhtautuu maansa tulevaisuudennäkymiin maltillisesti.

”Meillä oli ja on paljon odotuksia luonnonvarojen suhteen. Ne voisi todella valjastaa kehityksen palvelukseen. Mutta se riippuu siitä, miten luonnonvaroja hallitaan. Muiden maiden esimerkki osoittaa, että niistä voi tulla myös kirous”, hän varoittaa.

Mulhovo vieraili syyskuussa Suomessa. Hän johtaa Suomen ulkoministeriön rahoittamaa hanketta, jossa maan kansanedustajia koulutetaan luonnonvarojen valvonnassa. Hanke toteutetaan yhteistyössä suomalaisen demokratiatukijärjestön Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demon kanssa.

Suuryritykset hyötyvät

Mosambikissa on muun muassa öljyä, kaasua, hiiltä, rautamalmia, kultaa ja bauksiittia. Monia ei vielä hyödynnetä täydellä teholla.

Esimerkiksi vuonna 2010 Mosambikissa tehtiin vuosikymmenen suurin luonnonkaasulöydös. Yhdysvaltalaisen energiajätin Anadarkon odotetaan ilmoittavan ensi vuonna, investoiko se maan ensimmäiseen nestekaasulaitokseen.

Periaatteessa tie rikkauteen siis näyttää yksinkertaiselta, mutta silti Mosambikia uhkaa sama kuin muitakin luonnonvaroiltaan rikkaita kehittyviä maita – niin sanottu luonnonvarakirous.

Sillä viitataan maihin, joissa on rikkaat luonnonvarat mutta jotka silti pysyvät köyhinä. Ilmiön syitä ovat esimerkiksi raaka-aineiden heilahtelevat hinnat, korruptio ja heikko hallinto, jotka kaikki vaivaavat myös Mosambikia.

Hallinnon heikkous on näkynyt esimerkiksi siinä, että entinen presidentti Armando Guebuza onnistui jokunen vuosi sitten ottamaan kahden miljardin dollarin lainan valtiolle parlamentin ja Kansainvälisen valuuttarahaston tietämättä. Se ajoi maan talousvaikeuksiin. Samaan aikaan vuonna 1992 päättyneen sisällissodan osapuolet, valtapuolue Frelimo ja opposition Renamo, ajautuivat uusiin taisteluihin.

Vaikka välitön sisällissodan uhka on väistynyt ja osapuolet ovat sovitelleet välejään, heikon hallinnon ja poliittisen epävakauden takia luonnonvaroista voi tulla kiistakapula eivätkä ne välttämättä hyödytä köyhimpiä.

Hermenegildo Mulhovo istuu sohvalla
Hermenegildo Mulhovo johtaa IMD Mozambique -järjestöä, joka opettaa maan kansanedustajia valvomaan paremmin luonnonvarojen käyttöä. (Kuva: Teija Laakso)

Mulhovon mukaan monet Mosambikin luonnonvarasopimuksista kansainvälisten suuryritysten kanssa on tehty salassa ja parlamentti on sivuutettu päätöksenteossa, vaikka lain mukaan valvontarooli on sillä.

”Yritykset ovat hyviä tekemään sopimuksia, jotka hyödyttävät enemmän niitä kuin meitä. Hallitus ei pystynyt neuvottelemaan maalle parempia sopimuksia. Tarvitaan parlamentti, joka pystyy valvomaan kaivannaisteollisuutta ja varmistamaan, että sopimukset tuovat kansalle hyötyjä”, hän sanoo.

Suomen tukemassa hankkeessa koulutetaan kansanedustajia ja maakuntahallinnon edustajia, jotta nämä pystyisivät paremmin valvomaan sitä, miten maan luonnonvarat käytetään. Monelle kansanedustajille kyseessä on täysin uusi asia, Mulhovo kertoo. Samalla tarjotaan eripuraisille päättäjille vuoropuhelumahdollisuuksia.

Hankkeessa on tuotu kansanedustajia tutustumaan myös Suomeen.

”Teillä on hieno metsäpolitiikka. Myös tapa, miten kaivosalueet suljetaan käytön jälkeen, on jotakin, mitä kansanedustajat haluaisivat nähdä Mosambikissa”, Mulhovo kehuu.

Hanke pyörii vasta toista vuotta, mutta Mulhovon mukaan siitä on ollut konkreettista hyötyä. Sen seurauksena Mosambikin parlamentti aktivoitui esimerkiksi tapauksessa, jossa kiinalainen kaivosfirma Haiyu oli aiheuttanut sadoilta ihmisiltä kodin vieneen tulvan. Yhtiö ei ollut tehnyt kunnollista ympäristövaikutusten arviointia, vaikka laki niin vaati.

Hankkeen ansiosta skandaalin paljastanut Amnesty Internationalin raportti esiteltiin parlamentille, joka puolestaan painosti Mosambikin hallituksen jäädyttämään sopimuksen kaivosyhtiön kanssa.

Turhautuminen uhkaa

Se, onnistuuko Mosambik lopulta hyödyntämään luonnonvarojaan niin, että köyhyyskin vähenee, ei vielä ole selvää. Toistaiseksi rikkauksia tai työpaikkoja ei ole kuulunut ja moni on turhautunut.

Mulhovon mukaan skeptisyyttä vähentää kuitenkin se, että maassa osataan nykyään seurata paremmin luonnonvarojen käyttöä kuin aiemmin ja moni ihminen on aktiivinen.

”Useat organisaatiot yrittävät nyt saada aikaan parempia sopimuksia ja lisätä läpinäkyvyyttä. Näin autetaan myös hallitsemaan ihmisten turhautumista.”

Mosambikin kehitys energiakehitysyhteistyöpolitiikkahallintokorruptio & läpinäkyvyysympäristö Mosambik Demo Finland

Lue myös

Mosambikin lippu

Uusi aseistettu ryhmä herättää pelkoa Mosambikissa – kymmeniä tapettu

Mosambikin pohjoisosissa toimiva aseistettu ryhmä on hyökkäillyt kyliin ja tappanut siviileitä. Sen poliittiset tavoitteet ovat epäselvät.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä