Uutiset Mosambikin kehitys

Mosambikin luonnonrikkaudet uhkaavat valua ulkomaisille firmoille – Suomen tuella koulutetaan nyt kansanedustajia valvomaan niiden käyttöä

Hermenegildo Mulhovo johtaa mosambikilaista demokratiatukijärjestöä, joka kouluttaa Suomen tuella paikallisia kansanedustajia valvomaan maan runsaiden luonnonvarojen käyttöä. Parhaassa tapauksessa maailman köyhimpiin maihin kuuluva Mosambik voi rikastua, mutta siihen on vielä pitkä matka.
Auringonnousu rakennuksen takana
Mosambikilla voi olla edessään rikas tulevaisuus, mikäli luonnonvaroja onnistutaan hyödyntämään oikein. Kuva Beirasta. (Kuva: Andrew Moore / CC BY-SA 2.0)

Eteläisessä Afrikassa sijaitseva Mosambik on yksi maailman köyhimmistä maista, mutta se voisi kuulua rikkaimpiin, ainakin periaatteessa.

Mikäli maa onnistuu hyötymään mittavista luonnonvaroistaan, kuten kaasusta, öljystä ja hiilestä, se voisi vuonna 2025 selvitä hallituksen suunnitelmien mukaan jopa ilman ulkomaanapua taloutensa tasapainottamiseksi.

Tavoite on kunnianhimoinen, sillä Mosambik on yksi maailman köyhimmistä maista. Esimerkiksi Suomen bruttokansantulo henkeä kohti on melkein 38 kertaa suurempi kuin Mosambikin.

Paikallista demokratiatukijärjestöä IMD Mozambiqueta (Institute for Multiparty Democracy Mozambique) johtava Hermenegildo Mulhovo suhtautuu maansa tulevaisuudennäkymiin maltillisesti.

”Meillä oli ja on paljon odotuksia luonnonvarojen suhteen. Ne voisi todella valjastaa kehityksen palvelukseen. Mutta se riippuu siitä, miten luonnonvaroja hallitaan. Muiden maiden esimerkki osoittaa, että niistä voi tulla myös kirous”, hän varoittaa.

Mulhovo vieraili syyskuussa Suomessa. Hän johtaa Suomen ulkoministeriön rahoittamaa hanketta, jossa maan kansanedustajia koulutetaan luonnonvarojen valvonnassa. Hanke toteutetaan yhteistyössä suomalaisen demokratiatukijärjestön Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demon kanssa.

Suuryritykset hyötyvät

Mosambikissa on muun muassa öljyä, kaasua, hiiltä, rautamalmia, kultaa ja bauksiittia. Monia ei vielä hyödynnetä täydellä teholla.

Esimerkiksi vuonna 2010 Mosambikissa tehtiin vuosikymmenen suurin luonnonkaasulöydös. Yhdysvaltalaisen energiajätin Anadarkon odotetaan ilmoittavan ensi vuonna, investoiko se maan ensimmäiseen nestekaasulaitokseen.

Periaatteessa tie rikkauteen siis näyttää yksinkertaiselta, mutta silti Mosambikia uhkaa sama kuin muitakin luonnonvaroiltaan rikkaita kehittyviä maita – niin sanottu luonnonvarakirous.

Sillä viitataan maihin, joissa on rikkaat luonnonvarat mutta jotka silti pysyvät köyhinä. Ilmiön syitä ovat esimerkiksi raaka-aineiden heilahtelevat hinnat, korruptio ja heikko hallinto, jotka kaikki vaivaavat myös Mosambikia.

Hallinnon heikkous on näkynyt esimerkiksi siinä, että entinen presidentti Armando Guebuza onnistui jokunen vuosi sitten ottamaan kahden miljardin dollarin lainan valtiolle parlamentin ja Kansainvälisen valuuttarahaston tietämättä. Se ajoi maan talousvaikeuksiin. Samaan aikaan vuonna 1992 päättyneen sisällissodan osapuolet, valtapuolue Frelimo ja opposition Renamo, ajautuivat uusiin taisteluihin.

Vaikka välitön sisällissodan uhka on väistynyt ja osapuolet ovat sovitelleet välejään, heikon hallinnon ja poliittisen epävakauden takia luonnonvaroista voi tulla kiistakapula eivätkä ne välttämättä hyödytä köyhimpiä.

Hermenegildo Mulhovo istuu sohvalla
Hermenegildo Mulhovo johtaa IMD Mozambique -järjestöä, joka opettaa maan kansanedustajia valvomaan paremmin luonnonvarojen käyttöä. (Kuva: Teija Laakso)

Mulhovon mukaan monet Mosambikin luonnonvarasopimuksista kansainvälisten suuryritysten kanssa on tehty salassa ja parlamentti on sivuutettu päätöksenteossa, vaikka lain mukaan valvontarooli on sillä.

”Yritykset ovat hyviä tekemään sopimuksia, jotka hyödyttävät enemmän niitä kuin meitä. Hallitus ei pystynyt neuvottelemaan maalle parempia sopimuksia. Tarvitaan parlamentti, joka pystyy valvomaan kaivannaisteollisuutta ja varmistamaan, että sopimukset tuovat kansalle hyötyjä”, hän sanoo.

Suomen tukemassa hankkeessa koulutetaan kansanedustajia ja maakuntahallinnon edustajia, jotta nämä pystyisivät paremmin valvomaan sitä, miten maan luonnonvarat käytetään. Monelle kansanedustajille kyseessä on täysin uusi asia, Mulhovo kertoo. Samalla tarjotaan eripuraisille päättäjille vuoropuhelumahdollisuuksia.

Hankkeessa on tuotu kansanedustajia tutustumaan myös Suomeen.

”Teillä on hieno metsäpolitiikka. Myös tapa, miten kaivosalueet suljetaan käytön jälkeen, on jotakin, mitä kansanedustajat haluaisivat nähdä Mosambikissa”, Mulhovo kehuu.

Hanke pyörii vasta toista vuotta, mutta Mulhovon mukaan siitä on ollut konkreettista hyötyä. Sen seurauksena Mosambikin parlamentti aktivoitui esimerkiksi tapauksessa, jossa kiinalainen kaivosfirma Haiyu oli aiheuttanut sadoilta ihmisiltä kodin vieneen tulvan. Yhtiö ei ollut tehnyt kunnollista ympäristövaikutusten arviointia, vaikka laki niin vaati.

Hankkeen ansiosta skandaalin paljastanut Amnesty Internatioanlin raportti esiteltiin parlamentille, joka puolestaan painosti Mosambikin hallituksen jäädyttämään sopimuksen kaivosyhtiön kanssa.

Turhautuminen uhkaa

Se, onnistuuko Mosambik lopulta hyödyntämään luonnonvarojaan niin, että köyhyyskin vähenee, ei vielä ole selvää. Toistaiseksi rikkauksia tai työpaikkoja ei ole kuulunut ja moni on turhautunut.

Mulhovon mukaan skeptisyyttä vähentää kuitenkin se, että maassa osataan nykyään seurata paremmin luonnonvarojen käyttöä kuin aiemmin ja moni ihminen on aktiivinen.

”Useat organisaatiot yrittävät nyt saada aikaan parempia sopimuksia ja lisätä läpinäkyvyyttä. Näin autetaan myös hallitsemaan ihmisten turhautumista.”

Mosambikin kehitys energiakehitysyhteistyöpolitiikkahallintokorruptio & läpinäkyvyysympäristö Mosambik Demo ry

Lue myös

Mosambikin lippu

Uusi aseistettu ryhmä herättää pelkoa Mosambikissa – kymmeniä tapettu

Mosambikin pohjoisosissa toimiva aseistettu ryhmä on hyökkäillyt kyliin ja tappanut siviileitä. Sen poliittiset tavoitteet ovat epäselvät.

Mosambik pyrkii välttämään luonnonvarakirouksen Suomen tuella

Mosambik on luonnonvaroja tarkasteltaessa yksi maailman rikkaimmista maista, mutta hyödyt eivät jakaudu tasaisesti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies ja nainen puolilähikuvassa

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä

Laura Nolan irtisanoutui Googlelta kuultuaan yhtiön olevan mukana Yhdysvaltain puolustusministeriön projektissa. Hänen sekä yritysten asekehitystä tutkineen Frank Slijperin mukaan armeijat kääntyvät nyt teknologiafirmojen puoleen kehittääkseen nopeammin robottiaseita, jotka tekisivät päätöksen ihmisten tappamisesta itsenäisesti.
Kalastaja katselee järvelle järven rannalla

Maatalous ja pajuviljelmät uhkaavat Kashmirin Wular-järveä ja yli 30 000 perheen elantoa

Kashmirissa sijaitsevan Wularin alkuperäinen koko oli yli 200 neliökilometriä. Nyt se on alle puolet siitä. ”Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän”, kertoo paikallinen asukas Mohammad Subhan Dar.
Käsi kirjoittamassa suurelle paperille

Ennakkoluulot ja rooliodotukset vaikeuttavat maahanmuuttajanaisten työllistymistä – Uusi bisnesverkosto kannustaa työelämään ja yrittäjäksi

Viime syksynä perustettu Finnish Somali Women in Business -verkosto kehittää etenkin suomensomalialaisten naisten yrittäjyys- ja työelämätaitoja. ”Liian usein yrittäjyyden esteenä on epävarmuus omasta osaamisesta”, sanoo projektityöntekijä Amina Mohamed.
Lehtiä aseteltuna esille kioskissa

Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään

Meksikon lehdissä julkaistaan poliisin ja syyttäjän vuotamia kuvia naisten silvotuista ruumiista osana viihdepalstojen tarjontaa. Naisten oikeuksia puolustava asianajaja Verónica Bérber ei näe paljastuksiin muuta syytä kuin sairaan uteliaisuuden ruokkiminen yhteiskunnassa.
Mies puolilähikuvassa

Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria

Afganistanin konfliktissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä oli viime vuonna kuudetta vuotta peräjälkeen yli 10 000, kertoo YK. Samaan aikaan neljännes väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.

Tuoreimmat