Uutiset Mosambikin kehitys

Mosambikin luonnonrikkaudet uhkaavat valua ulkomaisille firmoille – Suomen tuella koulutetaan nyt kansanedustajia valvomaan niiden käyttöä

Hermenegildo Mulhovo johtaa mosambikilaista demokratiatukijärjestöä, joka kouluttaa Suomen tuella paikallisia kansanedustajia valvomaan maan runsaiden luonnonvarojen käyttöä. Parhaassa tapauksessa maailman köyhimpiin maihin kuuluva Mosambik voi rikastua, mutta siihen on vielä pitkä matka.
Auringonnousu rakennuksen takana
Mosambikilla voi olla edessään rikas tulevaisuus, mikäli luonnonvaroja onnistutaan hyödyntämään oikein. Kuva Beirasta. (Kuva: Andrew Moore / CC BY-SA 2.0)

Eteläisessä Afrikassa sijaitseva Mosambik on yksi maailman köyhimmistä maista, mutta se voisi kuulua rikkaimpiin, ainakin periaatteessa.

Mikäli maa onnistuu hyötymään mittavista luonnonvaroistaan, kuten kaasusta, öljystä ja hiilestä, se voisi vuonna 2025 selvitä hallituksen suunnitelmien mukaan jopa ilman ulkomaanapua taloutensa tasapainottamiseksi.

Tavoite on kunnianhimoinen, sillä Mosambik on yksi maailman köyhimmistä maista. Esimerkiksi Suomen bruttokansantulo henkeä kohti on melkein 38 kertaa suurempi kuin Mosambikin.

Paikallista demokratiatukijärjestöä IMD Mozambiqueta (Institute for Multiparty Democracy Mozambique) johtava Hermenegildo Mulhovo suhtautuu maansa tulevaisuudennäkymiin maltillisesti.

”Meillä oli ja on paljon odotuksia luonnonvarojen suhteen. Ne voisi todella valjastaa kehityksen palvelukseen. Mutta se riippuu siitä, miten luonnonvaroja hallitaan. Muiden maiden esimerkki osoittaa, että niistä voi tulla myös kirous”, hän varoittaa.

Mulhovo vieraili syyskuussa Suomessa. Hän johtaa Suomen ulkoministeriön rahoittamaa hanketta, jossa maan kansanedustajia koulutetaan luonnonvarojen valvonnassa. Hanke toteutetaan yhteistyössä suomalaisen demokratiatukijärjestön Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demon kanssa.

Suuryritykset hyötyvät

Mosambikissa on muun muassa öljyä, kaasua, hiiltä, rautamalmia, kultaa ja bauksiittia. Monia ei vielä hyödynnetä täydellä teholla.

Esimerkiksi vuonna 2010 Mosambikissa tehtiin vuosikymmenen suurin luonnonkaasulöydös. Yhdysvaltalaisen energiajätin Anadarkon odotetaan ilmoittavan ensi vuonna, investoiko se maan ensimmäiseen nestekaasulaitokseen.

Periaatteessa tie rikkauteen siis näyttää yksinkertaiselta, mutta silti Mosambikia uhkaa sama kuin muitakin luonnonvaroiltaan rikkaita kehittyviä maita – niin sanottu luonnonvarakirous.

Sillä viitataan maihin, joissa on rikkaat luonnonvarat mutta jotka silti pysyvät köyhinä. Ilmiön syitä ovat esimerkiksi raaka-aineiden heilahtelevat hinnat, korruptio ja heikko hallinto, jotka kaikki vaivaavat myös Mosambikia.

Hallinnon heikkous on näkynyt esimerkiksi siinä, että entinen presidentti Armando Guebuza onnistui jokunen vuosi sitten ottamaan kahden miljardin dollarin lainan valtiolle parlamentin ja Kansainvälisen valuuttarahaston tietämättä. Se ajoi maan talousvaikeuksiin. Samaan aikaan vuonna 1992 päättyneen sisällissodan osapuolet, valtapuolue Frelimo ja opposition Renamo, ajautuivat uusiin taisteluihin.

Vaikka välitön sisällissodan uhka on väistynyt ja osapuolet ovat sovitelleet välejään, heikon hallinnon ja poliittisen epävakauden takia luonnonvaroista voi tulla kiistakapula eivätkä ne välttämättä hyödytä köyhimpiä.

Hermenegildo Mulhovo istuu sohvalla
Hermenegildo Mulhovo johtaa IMD Mozambique -järjestöä, joka opettaa maan kansanedustajia valvomaan paremmin luonnonvarojen käyttöä. (Kuva: Teija Laakso)

Mulhovon mukaan monet Mosambikin luonnonvarasopimuksista kansainvälisten suuryritysten kanssa on tehty salassa ja parlamentti on sivuutettu päätöksenteossa, vaikka lain mukaan valvontarooli on sillä.

”Yritykset ovat hyviä tekemään sopimuksia, jotka hyödyttävät enemmän niitä kuin meitä. Hallitus ei pystynyt neuvottelemaan maalle parempia sopimuksia. Tarvitaan parlamentti, joka pystyy valvomaan kaivannaisteollisuutta ja varmistamaan, että sopimukset tuovat kansalle hyötyjä”, hän sanoo.

Suomen tukemassa hankkeessa koulutetaan kansanedustajia ja maakuntahallinnon edustajia, jotta nämä pystyisivät paremmin valvomaan sitä, miten maan luonnonvarat käytetään. Monelle kansanedustajille kyseessä on täysin uusi asia, Mulhovo kertoo. Samalla tarjotaan eripuraisille päättäjille vuoropuhelumahdollisuuksia.

Hankkeessa on tuotu kansanedustajia tutustumaan myös Suomeen.

”Teillä on hieno metsäpolitiikka. Myös tapa, miten kaivosalueet suljetaan käytön jälkeen, on jotakin, mitä kansanedustajat haluaisivat nähdä Mosambikissa”, Mulhovo kehuu.

Hanke pyörii vasta toista vuotta, mutta Mulhovon mukaan siitä on ollut konkreettista hyötyä. Sen seurauksena Mosambikin parlamentti aktivoitui esimerkiksi tapauksessa, jossa kiinalainen kaivosfirma Haiyu oli aiheuttanut sadoilta ihmisiltä kodin vieneen tulvan. Yhtiö ei ollut tehnyt kunnollista ympäristövaikutusten arviointia, vaikka laki niin vaati.

Hankkeen ansiosta skandaalin paljastanut Amnesty Internatioanlin raportti esiteltiin parlamentille, joka puolestaan painosti Mosambikin hallituksen jäädyttämään sopimuksen kaivosyhtiön kanssa.

Turhautuminen uhkaa

Se, onnistuuko Mosambik lopulta hyödyntämään luonnonvarojaan niin, että köyhyyskin vähenee, ei vielä ole selvää. Toistaiseksi rikkauksia tai työpaikkoja ei ole kuulunut ja moni on turhautunut.

Mulhovon mukaan skeptisyyttä vähentää kuitenkin se, että maassa osataan nykyään seurata paremmin luonnonvarojen käyttöä kuin aiemmin ja moni ihminen on aktiivinen.

”Useat organisaatiot yrittävät nyt saada aikaan parempia sopimuksia ja lisätä läpinäkyvyyttä. Näin autetaan myös hallitsemaan ihmisten turhautumista.”

Mosambikin kehitys energiakehitysyhteistyöpolitiikkahallintokorruptio & läpinäkyvyysympäristö Mosambik Demo ry

Lue myös

Mosambikin lippu

Uusi aseistettu ryhmä herättää pelkoa Mosambikissa – kymmeniä tapettu

Mosambikin pohjoisosissa toimiva aseistettu ryhmä on hyökkäillyt kyliin ja tappanut siviileitä. Sen poliittiset tavoitteet ovat epäselvät.

Mosambik pyrkii välttämään luonnonvarakirouksen Suomen tuella

Mosambik on luonnonvaroja tarkasteltaessa yksi maailman rikkaimmista maista, mutta hyödyt eivät jakaudu tasaisesti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”