Uutiset

Burma tapailee demokratiaa

Burma tarvitsee rauhaa ja liennytystä ennen kuin ulkomaiset sijoittajat ryntäävät hitaasti vapautuvaan maahan, sanoo kansalaisjärjestöaktiivi Shwe Shwe Sein Latt.
Shwe Shwe Sein Lattin mukaan Burman vapautuminen on vasta alussa. (Kuva: Teija Laakso)

Demokratian vastakohtana tunnettu Burma on tehnyt viime aikoina niin paljon uudistuksia, että kehitys tuntuu jo melkein liian hyvältä ollakseen totta. Aiemmin tiukkaa valtaa pitänyt sotilasjuntta on muun muassa sallinut oppositiopuolueen toiminnan, vapauttanut poliittisia vankeja ja järjestänyt vaalit.

Burmalainen järjestöaktiivi Shwe Shwe Sein Latt on optimistinen maansa tulevaisuuden suhteen mutta ei kiljahtele vielä riemusta.

"Vielä ei voi edes puhua muutoksesta, vaan vasta edistyksestä. Uudistukset ovat tapahtuneet ylätasolla, eivät ruohonjuuritasolla", hän toteaa.

Toukokuussa Suomessa vieraillut Shwe Shwe Sein Latt on mukana Burman kansalaisjärjestöjen verkostoissa ja johtaa perustamaansa naisten poliittista osallistumista edistävää järjestöä Burman Yangoonin alueella.

Hänen mukaansa viime aikoina uutisoidut poliittiset uudistukset ovat alkaneet tuntua maassa myös käytännössä.

"Muutos alkoi tuntua vuoden alussa, kun poliittisia vankeja vapautettiin ja oppositio päätti osallistua vaaleihin. Puolueet ja järjestöt voivat nyt toimia aiempaa vapaammin, verkostoitua ja liittoutua keskenään", hän kertoo.

Juntta edelleen vallassa

Burmassa järjestettiin huhtikuussa täytevaalit, joissa valittiin 45 uutta parlamentaarikkoa hallitukseen siirtyneiden tilalle. Rauhannobelisti Aung San Suu Kyin johtama NLD-oppositiopuolue voitti lähes kaikki paikat osallistuttuaan vaaleihin ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen.

Samaan aikaan maassa on esimerkiksi höllätty mediasensuuria sekä sallittu mielenilmauksia ja ammattiliittojen toimintaa.

Shwe Shwe Sein Latt muistuttaa, että uudistuksista huolimatta Burman poliittinen järjestelmä on muuttunut vain vähän. Noin 80 prosenttia parlamenttipaikoista on edelleen joko armeijalla tai sen tukemalla USDP-puolueella.

"Perustuslain mukaan komentajalla on enemmän valtaa kuin presidentillä. Armeija voi edelleen koska tahansa ottaa vallan", hän toteaa.

Lisäksi pelkkä oppositiopuolue ei hänen mukaansa riitä uudistuksiin, vaan tarvitaan myös esimerkiksi kansalaisjärjestöjä, jotta maa voisi mennä eteenpäin.

Investoinneissa riskinsä

Burman talous on surkeassa tilassa: korruptio on laajalle levinnyttä, talous kehittymätön. EU:n ja Yhdysvaltain sanktiot heikentävät investointimahdollisuuksia.

Maan vapautumisen vuoksi ulkomaisten sijoittajien kiinnostus maan vauraisiin luonnonvaroihin on kuitenkin kasvanut. Sanktioitakin on lievennetty.

Shwe Shwe Sein Latt on tilanteesta huolissaan, sillä hänen mukaansa bisnesmiehet unohtavat rauhan ja liennytyksen, joita Burma nyt todella tarvitsee, jotta demokratia toteutuisi.

"Järjestelmämme ei ole vielä valmis investointeihin, vaan tarvitsemme uutta lainsäädäntöä ja kapasiteetin rakennusta", hän toteaa.

Hänen mukaansa Burma kaipaa lisää etenkin juridista ja poliittista osaamista, jotta politiikkaa ja lainsäädäntöä voitaisiin uudistaa. Se on kuitenkin vaikeaa, sillä osaavat ihmiset lähtevät usein maasta.

Shwe Shwe Sein Latt on huolissaan myös investointien vaikutuksista maan etnisiin vähemmistöihin. Hän nostaa yhdeksi esimerkiksi Kiinan, joka on haalinut Burmasta luonnonvaroja jo vuosia. Hänen mukaansa resurssien vieminen on yksi syy konfliktiin, joka on riehunut Burman Kachinin osavaltiossa vuosia.

Naiset mukaan

Shwe Shwe Sein Lattin oma järjestö Phan Tee Eain pyrkii lisäämään etenkin naisten ja nuorten osaamista ja osallistumista maan kehittämiseen. Se antaa muun muassa kansalaiskoulutusta, jossa kerrotaan kansalaisoikeuksista ja perustuslaista, sillä maan koululaitos ei opeta niistä mitään.

Erityisen paljon järjestö pyrkii lisäämään naisten poliittista osallistumista, sillä tällä hetkellä vain muutama prosentti parlamentin jäsenistä on naisia. Oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi on naisena poikkeus.

"Naiset ovat aiemmin osallistuneet vähän, joten heillä ei ole riittävästi taitoja eikä itseluottamusta. Mutta olen huomannut, että jos heillä on taidot ja mahdollisuus, he ottavat tilaisuudesta vaarin", Shwe Shwe Sein Latt toteaa.

Huhtikuun vaaleissa naiset olivatkin aiempaa innokkaammin mukana.

"Ehkä meillä vuoden 2015 vaaleissa on jo 10 prosentin naisedustus – tai jopa 30 prosentin", Shwe Shwe Sein Latt toivoo.

Hidasta kehitystä

  • Burmaa on vuodesta 1962 hallinnut sotilasjuntta, joka on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, kuten toisinajattelijoiden väkivaltaiseen tukahduttamiseen.
  • Vuonna 2010 sotilasjuntta ilmoitti maan siirtyvän siviilihallintoon ja järjesti 20 vuoteen ensimmäiset vaalit, joita kuitenkin moitittiin vilpillisiksi. Käytännössä armeijan kenraaleilla ja sen tukemalla USDP-puolueella on edelleen valtaosa parlamenttipaikoista.
  • Vaalien jälkeen sotilasjuntta vapautti 20 vuotta kotiarestissa olleen oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin.
  • Siviilihallintoon siirtymisen jälkeen Burma on vapauttanut satoja poliittisia vankeja, pyrkinyt ratkomaan maan etnisiä konflikteja, sallinut oppositiopuolue NLD:n rekisteröitymisen sekä esimerkiksi rauhanomaiset mielenilmaukset.
  • Huhtikuussa 2012 juntta järjesti täytevaalit, jotka voitti NLD.
  • Uudistusten seurauksena EU, Australia ja Yhdysvallat ovat höllentäneet Burmalle asettamiaan sanktioita.

Valokeilassa Burma ihmisoikeudetdemokratiakansalaisyhteiskunta Myanmar (Burma)

Lue myös

EU tarkkailijaksi Myanmarin historiallisiin vaaleihin

Myanmar järjestää marraskuussa vaalit, joihin myös Aung San Suu Kyin johtama oppositiopuolue saa osallistua. EU lähettää tarkkailijansa demokratiaa hapuilevaan maahan.

Suomen burmalaispakolaiset: "Omaisten kohtalo pohdituttaa"

Vantaan burmalaispakolaiset kohtasivat Thaimaassa burmalaisten pakolaisleiriä johtavan Wachira Chotirosseraneen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi