Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.
Vihreitä ja punaisia paprikoita
Maailmassa syntyy vuosittain noin 1,3 miljardia tonnia ruokajätettä. (Kuva: Gord McKenna / CC BY-NC-ND 2.0)

EU-maat, myös Suomi, ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä. Päämääränä on puolittaa hävikki kotitalouksissa, ravintoloissa ja kaupoissa sekä vähentää elintarvikejätteen määrää ruokajärjestelmän kaikissa osissa.

”Tavoite on kova, ja se tullee vielä tarkentumaan matkan varrella”, arvioi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Yksi keino hävikin pienentämiseen on hävikkiruokabisnes, jonka suosio on viime vuosina kasvanut. Katajajuuri näkee sen erittäin tervetulleena palveluna. Toiminta on paljon kaivattua, konkreettista kiertotalouden edistämistä, josta hyötyvät niin elintarviketuottajat kuin kuluttajatkin.

”Tavoite on totta kai myydä tuotteet kauppojen hyllyiltä normaaliin hintaan, mutta jonkin verran ylijäämää tulee aina olemaan. Edulliset hinnat saattavat tosin innostaa ostamaan turhan paljon kerralla, jolloin vanhentuneet tuotteet joudutaan heittämään roskiin kotikeittiöistä. Jos näin käy, hyöty jää siltä osin saavuttamatta”, Katajajuuri toteaa.

Suomessa syntyy ruokahävikkiä tällä hetkellä 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Kotitaloudet ovat merkittävin hävikin aiheuttaja, ja henkeä kohden ruokahävikkiä arvioidaan syntyvän vuodessa 20–25 kiloa. Kuluttajat vaikuttavat hävikkiin myös muissa ruokaketjun vaiheissa, esimerkiksi ravintoloissa. He vaikuttavat lisäksi kauppojen ostopäätöksiin ja sitä kautta elintarviketeollisuuteen.

Hävikkiruokabisnes kasvaa vauhdilla

Kotimainen Fiksu Ruoka -verkkokauppa on toiminut vuodesta 2016. Tuotevalikoima koostuu elintarvikkeiden poistoeristä, eli tuotteista, jotka ovat vanhenemassa, joiden pakkausmerkinnät ovat muuttuneet tai jotka ovat muuten kaupan hyllylle kelpaamattomia.

Tällä hetkellä valikoimassa on huoneenlämmössä säilyviä ruokavalmisteita sekä esimerkiksi hygieniatuotteita. Tulevaisuudessa valikoima saattaa laajentua kylmätuotteisiin tai pakasteisiin.

Toimitusjohtaja Juhani Järvensivu kertoo, että yrityksen liikevaihto on kasvanut vauhdilla. Se kipusi viime vuonna 3,7 miljoonaan euroon – eli kolmikertaiseksi vuoteen 2018 verrattuna. Yritys myy tällä hetkellä 15 000 ruokapakkausta kuukaudessa, työntekijöitä on 13 ja tavarantoimittajia lähes 200. Toiminnan alusta alkaen tuotteita on myyty 1,5 miljoonaa kiloa.

Logistiikan Fiksu Ruoka on ulkoistanut, ja toiminnastaan syntyvät päästöt eli koko hiilijalanjälkensä yritys on hyvittänyt suomalaista metsää suojelemalla.

”Sekä kuluttajat että elintarviketuottajat ovat ottaneet palvelumme erittäin hyvin vastaan. Kuluttajat saavat ostettua tuotteita verkkokaupastamme näppärästi, noin 20–90 prosenttia edullisemmilla hinnoilla kuin päivittäistavarakaupasta”, Järvensivu kertoo.

”Myös elintarviketuottajat ovat tyytyväisiä. Heidän ei enää tarvitse heittää pois poistoeriä ja maksaa hävityskustannuksista, vaan he päinvastoin saavat meiltä tuotteista reilun rahallisen korvauksen.”

Fiksu Ruualla on dynaaminen hinnoittelujärjestelmä, eli vanhenemassa olevien tuotteiden hinta laskee niin paljon, että ne tulevat varmasti myydyiksi. Tarvittaessa tuotteet myydään vaikka tappiolla. Siten myöskään hävikkiruokayrityksen varastolta ei päädy ruokaa kaatopaikalle.

Vastaaviin toimijoihin Suomessa lukeutuu ruotsalainen Matsmart-yritys, muualta Euroopasta löytyy useita muitakin.

Hävikkipalveluita monessa muodossa

Hävikkiruokaa tarjoavat useat muutkin toimijat. Tuoretuotteiden ja ravintolaruuan hävikkieriä on hyvin tarjolla, ainakin jos asuu ruuhka-Suomessa. Useat ruokakaupat tarjoavat hevihävikki-laatikoita, eli euron tai parin hintaisia laatikoita, joissa on parhaat päivänsä nähneitä, mutta kuitenkin käyttökelpoisia vihanneksia ja hedelmiä.

Lunchie marketin ja ResQ Clubin mobiilisovellusten kautta voi ostaa ravintoloista ylijääneitä ruoka-annoksia edulliseen hintaan, ja helsinkiläisessä ravintola Loopissa ruoka valmistetaan hävikkiruuasta. Menu vaihtelee sen mukaan, mitä ruoka-aineita hävikistä milloinkin on pelastettu.

Helsingin Kalasatamasta löytyy WeFood, Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa. WeFood on Kirkon Ulkomaanavun ylläpitämä, vapaaehtoisvoimin toimiva pieni myymälä, jonka valikoimassa on monipuolisesti vanhenemassa olevia elintarvikkeita.

Uhkaako hävikkiruokabisnes hyväntekeväisyyttä?

Ylijäämätuotteet on aiemmin perinteisesti ohjattu erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen käyttöön. Erikoistutkija Katajajuuren mielestä sosiaalihuolto pitäisi ensisijaisesti ratkaista muulla tavalla, mutta hän uskoo, että ruokahävikistä riittää jatkossakin esimerkiksi tuoretuotteita hyväntekeväisyyteen, ja ne ovat sinne ilman muuta hyvin tervetulleita.

Myös Juhani Järvensivu Fiksu Ruuasta on samoilla linjoilla: heille tuotteet tulevat tukkuliikkeistä suurempina erinä, hyväntekeväisyyteen päätyy tavaraa pääosin kauppojen hyllyiltä.

Katajajuuri uskoo, että hävikkiruokabisnes on tullut jäädäkseen. Tuotevalikoima tosin saattaa lähteä laskuun, kun lainsäädäntöä kehittämällä ja toimijoita ohjeistamalla opitaan ennakoimaan paremmin menekkiä tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja kestävän kehityksen tavoitteetruokakuluttaminenympäristö Suomi

Lue myös

Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”