Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.
Vihreitä ja punaisia paprikoita
Maailmassa syntyy vuosittain noin 1,3 miljardia tonnia ruokajätettä. (Kuva: Gord McKenna / CC BY-NC-ND 2.0)

EU-maat, myös Suomi, ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä. Päämääränä on puolittaa hävikki kotitalouksissa, ravintoloissa ja kaupoissa sekä vähentää elintarvikejätteen määrää ruokajärjestelmän kaikissa osissa.

”Tavoite on kova, ja se tullee vielä tarkentumaan matkan varrella”, arvioi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Yksi keino hävikin pienentämiseen on hävikkiruokabisnes, jonka suosio on viime vuosina kasvanut. Katajajuuri näkee sen erittäin tervetulleena palveluna. Toiminta on paljon kaivattua, konkreettista kiertotalouden edistämistä, josta hyötyvät niin elintarviketuottajat kuin kuluttajatkin.

”Tavoite on totta kai myydä tuotteet kauppojen hyllyiltä normaaliin hintaan, mutta jonkin verran ylijäämää tulee aina olemaan. Edulliset hinnat saattavat tosin innostaa ostamaan turhan paljon kerralla, jolloin vanhentuneet tuotteet joudutaan heittämään roskiin kotikeittiöistä. Jos näin käy, hyöty jää siltä osin saavuttamatta”, Katajajuuri toteaa.

Suomessa syntyy ruokahävikkiä tällä hetkellä 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Kotitaloudet ovat merkittävin hävikin aiheuttaja, ja henkeä kohden ruokahävikkiä arvioidaan syntyvän vuodessa 20–25 kiloa. Kuluttajat vaikuttavat hävikkiin myös muissa ruokaketjun vaiheissa, esimerkiksi ravintoloissa. He vaikuttavat lisäksi kauppojen ostopäätöksiin ja sitä kautta elintarviketeollisuuteen.

Hävikkiruokabisnes kasvaa vauhdilla

Kotimainen Fiksu Ruoka -verkkokauppa on toiminut vuodesta 2016. Tuotevalikoima koostuu elintarvikkeiden poistoeristä, eli tuotteista, jotka ovat vanhenemassa, joiden pakkausmerkinnät ovat muuttuneet tai jotka ovat muuten kaupan hyllylle kelpaamattomia.

Tällä hetkellä valikoimassa on huoneenlämmössä säilyviä ruokavalmisteita sekä esimerkiksi hygieniatuotteita. Tulevaisuudessa valikoima saattaa laajentua kylmätuotteisiin tai pakasteisiin.

Toimitusjohtaja Juhani Järvensivu kertoo, että yrityksen liikevaihto on kasvanut vauhdilla. Se kipusi viime vuonna 3,7 miljoonaan euroon – eli kolmikertaiseksi vuoteen 2018 verrattuna. Yritys myy tällä hetkellä 15 000 ruokapakkausta kuukaudessa, työntekijöitä on 13 ja tavarantoimittajia lähes 200. Toiminnan alusta alkaen tuotteita on myyty 1,5 miljoonaa kiloa.

Logistiikan Fiksu Ruoka on ulkoistanut, ja toiminnastaan syntyvät päästöt eli koko hiilijalanjälkensä yritys on hyvittänyt suomalaista metsää suojelemalla.

”Sekä kuluttajat että elintarviketuottajat ovat ottaneet palvelumme erittäin hyvin vastaan. Kuluttajat saavat ostettua tuotteita verkkokaupastamme näppärästi, noin 20–90 prosenttia edullisemmilla hinnoilla kuin päivittäistavarakaupasta”, Järvensivu kertoo.

”Myös elintarviketuottajat ovat tyytyväisiä. Heidän ei enää tarvitse heittää pois poistoeriä ja maksaa hävityskustannuksista, vaan he päinvastoin saavat meiltä tuotteista reilun rahallisen korvauksen.”

Fiksu Ruualla on dynaaminen hinnoittelujärjestelmä, eli vanhenemassa olevien tuotteiden hinta laskee niin paljon, että ne tulevat varmasti myydyiksi. Tarvittaessa tuotteet myydään vaikka tappiolla. Siten myöskään hävikkiruokayrityksen varastolta ei päädy ruokaa kaatopaikalle.

Vastaaviin toimijoihin Suomessa lukeutuu ruotsalainen Matsmart-yritys, muualta Euroopasta löytyy useita muitakin.

Hävikkipalveluita monessa muodossa

Hävikkiruokaa tarjoavat useat muutkin toimijat. Tuoretuotteiden ja ravintolaruuan hävikkieriä on hyvin tarjolla, ainakin jos asuu ruuhka-Suomessa. Useat ruokakaupat tarjoavat hevihävikki-laatikoita, eli euron tai parin hintaisia laatikoita, joissa on parhaat päivänsä nähneitä, mutta kuitenkin käyttökelpoisia vihanneksia ja hedelmiä.

Lunchie marketin ja ResQ Clubin mobiilisovellusten kautta voi ostaa ravintoloista ylijääneitä ruoka-annoksia edulliseen hintaan, ja helsinkiläisessä ravintola Loopissa ruoka valmistetaan hävikkiruuasta. Menu vaihtelee sen mukaan, mitä ruoka-aineita hävikistä milloinkin on pelastettu.

Helsingin Kalasatamasta löytyy WeFood, Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa. WeFood on Kirkon Ulkomaanavun ylläpitämä, vapaaehtoisvoimin toimiva pieni myymälä, jonka valikoimassa on monipuolisesti vanhenemassa olevia elintarvikkeita.

Uhkaako hävikkiruokabisnes hyväntekeväisyyttä?

Ylijäämätuotteet on aiemmin perinteisesti ohjattu erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen käyttöön. Erikoistutkija Katajajuuren mielestä sosiaalihuolto pitäisi ensisijaisesti ratkaista muulla tavalla, mutta hän uskoo, että ruokahävikistä riittää jatkossakin esimerkiksi tuoretuotteita hyväntekeväisyyteen, ja ne ovat sinne ilman muuta hyvin tervetulleita.

Myös Juhani Järvensivu Fiksu Ruuasta on samoilla linjoilla: heille tuotteet tulevat tukkuliikkeistä suurempina erinä, hyväntekeväisyyteen päätyy tavaraa pääosin kauppojen hyllyiltä.

Katajajuuri uskoo, että hävikkiruokabisnes on tullut jäädäkseen. Tuotevalikoima tosin saattaa lähteä laskuun, kun lainsäädäntöä kehittämällä ja toimijoita ohjeistamalla opitaan ennakoimaan paremmin menekkiä tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja kestävän kehityksen tavoitteetruokakuluttaminenympäristö Suomi

Lue myös

Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Nainen ja mies sillan kaiteen vieressä

Paperittomille terveyspalveluita tarjoavan Global Clinicin vapaaehtoiset toivovat, ettei klinikkaa enää tarvittaisi

Suomessa ilman virallista oleskelulupaa olevat saavat terveyspalveluita vapaaehtoisten pyörittämiltä Global Cliniceiltä. Tampereen klinikalla työskentelevät lääkäri Matthias ja sairaanhoitaja Annukka sanovat, ettei paperittomien hoitaminen julkisin varoin olisi suuri kuluerä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

Tuoreimmat

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat