Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.
Vihreitä ja punaisia paprikoita
Maailmassa syntyy vuosittain noin 1,3 miljardia tonnia ruokajätettä. (Kuva: Gord McKenna / CC BY-NC-ND 2.0)

EU-maat, myös Suomi, ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä. Päämääränä on puolittaa hävikki kotitalouksissa, ravintoloissa ja kaupoissa sekä vähentää elintarvikejätteen määrää ruokajärjestelmän kaikissa osissa.

”Tavoite on kova, ja se tullee vielä tarkentumaan matkan varrella”, arvioi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Yksi keino hävikin pienentämiseen on hävikkiruokabisnes, jonka suosio on viime vuosina kasvanut. Katajajuuri näkee sen erittäin tervetulleena palveluna. Toiminta on paljon kaivattua, konkreettista kiertotalouden edistämistä, josta hyötyvät niin elintarviketuottajat kuin kuluttajatkin.

”Tavoite on totta kai myydä tuotteet kauppojen hyllyiltä normaaliin hintaan, mutta jonkin verran ylijäämää tulee aina olemaan. Edulliset hinnat saattavat tosin innostaa ostamaan turhan paljon kerralla, jolloin vanhentuneet tuotteet joudutaan heittämään roskiin kotikeittiöistä. Jos näin käy, hyöty jää siltä osin saavuttamatta”, Katajajuuri toteaa.

Suomessa syntyy ruokahävikkiä tällä hetkellä 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Kotitaloudet ovat merkittävin hävikin aiheuttaja, ja henkeä kohden ruokahävikkiä arvioidaan syntyvän vuodessa 20–25 kiloa. Kuluttajat vaikuttavat hävikkiin myös muissa ruokaketjun vaiheissa, esimerkiksi ravintoloissa. He vaikuttavat lisäksi kauppojen ostopäätöksiin ja sitä kautta elintarviketeollisuuteen.

Hävikkiruokabisnes kasvaa vauhdilla

Kotimainen Fiksu Ruoka -verkkokauppa on toiminut vuodesta 2016. Tuotevalikoima koostuu elintarvikkeiden poistoeristä, eli tuotteista, jotka ovat vanhenemassa, joiden pakkausmerkinnät ovat muuttuneet tai jotka ovat muuten kaupan hyllylle kelpaamattomia.

Tällä hetkellä valikoimassa on huoneenlämmössä säilyviä ruokavalmisteita sekä esimerkiksi hygieniatuotteita. Tulevaisuudessa valikoima saattaa laajentua kylmätuotteisiin tai pakasteisiin.

Toimitusjohtaja Juhani Järvensivu kertoo, että yrityksen liikevaihto on kasvanut vauhdilla. Se kipusi viime vuonna 3,7 miljoonaan euroon – eli kolmikertaiseksi vuoteen 2018 verrattuna. Yritys myy tällä hetkellä 15 000 ruokapakkausta kuukaudessa, työntekijöitä on 13 ja tavarantoimittajia lähes 200. Toiminnan alusta alkaen tuotteita on myyty 1,5 miljoonaa kiloa.

Logistiikan Fiksu Ruoka on ulkoistanut, ja toiminnastaan syntyvät päästöt eli koko hiilijalanjälkensä yritys on hyvittänyt suomalaista metsää suojelemalla.

”Sekä kuluttajat että elintarviketuottajat ovat ottaneet palvelumme erittäin hyvin vastaan. Kuluttajat saavat ostettua tuotteita verkkokaupastamme näppärästi, noin 20–90 prosenttia edullisemmilla hinnoilla kuin päivittäistavarakaupasta”, Järvensivu kertoo.

”Myös elintarviketuottajat ovat tyytyväisiä. Heidän ei enää tarvitse heittää pois poistoeriä ja maksaa hävityskustannuksista, vaan he päinvastoin saavat meiltä tuotteista reilun rahallisen korvauksen.”

Fiksu Ruualla on dynaaminen hinnoittelujärjestelmä, eli vanhenemassa olevien tuotteiden hinta laskee niin paljon, että ne tulevat varmasti myydyiksi. Tarvittaessa tuotteet myydään vaikka tappiolla. Siten myöskään hävikkiruokayrityksen varastolta ei päädy ruokaa kaatopaikalle.

Vastaaviin toimijoihin Suomessa lukeutuu ruotsalainen Matsmart-yritys, muualta Euroopasta löytyy useita muitakin.

Hävikkipalveluita monessa muodossa

Hävikkiruokaa tarjoavat useat muutkin toimijat. Tuoretuotteiden ja ravintolaruuan hävikkieriä on hyvin tarjolla, ainakin jos asuu ruuhka-Suomessa. Useat ruokakaupat tarjoavat hevihävikki-laatikoita, eli euron tai parin hintaisia laatikoita, joissa on parhaat päivänsä nähneitä, mutta kuitenkin käyttökelpoisia vihanneksia ja hedelmiä.

Lunchie marketin ja ResQ Clubin mobiilisovellusten kautta voi ostaa ravintoloista ylijääneitä ruoka-annoksia edulliseen hintaan, ja helsinkiläisessä ravintola Loopissa ruoka valmistetaan hävikkiruuasta. Menu vaihtelee sen mukaan, mitä ruoka-aineita hävikistä milloinkin on pelastettu.

Helsingin Kalasatamasta löytyy WeFood, Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa. WeFood on Kirkon Ulkomaanavun ylläpitämä, vapaaehtoisvoimin toimiva pieni myymälä, jonka valikoimassa on monipuolisesti vanhenemassa olevia elintarvikkeita.

Uhkaako hävikkiruokabisnes hyväntekeväisyyttä?

Ylijäämätuotteet on aiemmin perinteisesti ohjattu erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen käyttöön. Erikoistutkija Katajajuuren mielestä sosiaalihuolto pitäisi ensisijaisesti ratkaista muulla tavalla, mutta hän uskoo, että ruokahävikistä riittää jatkossakin esimerkiksi tuoretuotteita hyväntekeväisyyteen, ja ne ovat sinne ilman muuta hyvin tervetulleita.

Myös Juhani Järvensivu Fiksu Ruuasta on samoilla linjoilla: heille tuotteet tulevat tukkuliikkeistä suurempina erinä, hyväntekeväisyyteen päätyy tavaraa pääosin kauppojen hyllyiltä.

Katajajuuri uskoo, että hävikkiruokabisnes on tullut jäädäkseen. Tuotevalikoima tosin saattaa lähteä laskuun, kun lainsäädäntöä kehittämällä ja toimijoita ohjeistamalla opitaan ennakoimaan paremmin menekkiä tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja kestävän kehityksen tavoitteetruokakuluttaminenympäristö Suomi

Lue myös

Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria