Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.
Vihreitä ja punaisia paprikoita
Maailmassa syntyy vuosittain noin 1,3 miljardia tonnia ruokajätettä. (Kuva: Gord McKenna / CC BY-NC-ND 2.0)

EU-maat, myös Suomi, ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä. Päämääränä on puolittaa hävikki kotitalouksissa, ravintoloissa ja kaupoissa sekä vähentää elintarvikejätteen määrää ruokajärjestelmän kaikissa osissa.

”Tavoite on kova, ja se tullee vielä tarkentumaan matkan varrella”, arvioi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Yksi keino hävikin pienentämiseen on hävikkiruokabisnes, jonka suosio on viime vuosina kasvanut. Katajajuuri näkee sen erittäin tervetulleena palveluna. Toiminta on paljon kaivattua, konkreettista kiertotalouden edistämistä, josta hyötyvät niin elintarviketuottajat kuin kuluttajatkin.

”Tavoite on totta kai myydä tuotteet kauppojen hyllyiltä normaaliin hintaan, mutta jonkin verran ylijäämää tulee aina olemaan. Edulliset hinnat saattavat tosin innostaa ostamaan turhan paljon kerralla, jolloin vanhentuneet tuotteet joudutaan heittämään roskiin kotikeittiöistä. Jos näin käy, hyöty jää siltä osin saavuttamatta”, Katajajuuri toteaa.

Suomessa syntyy ruokahävikkiä tällä hetkellä 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Kotitaloudet ovat merkittävin hävikin aiheuttaja, ja henkeä kohden ruokahävikkiä arvioidaan syntyvän vuodessa 20–25 kiloa. Kuluttajat vaikuttavat hävikkiin myös muissa ruokaketjun vaiheissa, esimerkiksi ravintoloissa. He vaikuttavat lisäksi kauppojen ostopäätöksiin ja sitä kautta elintarviketeollisuuteen.

Hävikkiruokabisnes kasvaa vauhdilla

Kotimainen Fiksu Ruoka -verkkokauppa on toiminut vuodesta 2016. Tuotevalikoima koostuu elintarvikkeiden poistoeristä, eli tuotteista, jotka ovat vanhenemassa, joiden pakkausmerkinnät ovat muuttuneet tai jotka ovat muuten kaupan hyllylle kelpaamattomia.

Tällä hetkellä valikoimassa on huoneenlämmössä säilyviä ruokavalmisteita sekä esimerkiksi hygieniatuotteita. Tulevaisuudessa valikoima saattaa laajentua kylmätuotteisiin tai pakasteisiin.

Toimitusjohtaja Juhani Järvensivu kertoo, että yrityksen liikevaihto on kasvanut vauhdilla. Se kipusi viime vuonna 3,7 miljoonaan euroon – eli kolmikertaiseksi vuoteen 2018 verrattuna. Yritys myy tällä hetkellä 15 000 ruokapakkausta kuukaudessa, työntekijöitä on 13 ja tavarantoimittajia lähes 200. Toiminnan alusta alkaen tuotteita on myyty 1,5 miljoonaa kiloa.

Logistiikan Fiksu Ruoka on ulkoistanut, ja toiminnastaan syntyvät päästöt eli koko hiilijalanjälkensä yritys on hyvittänyt suomalaista metsää suojelemalla.

”Sekä kuluttajat että elintarviketuottajat ovat ottaneet palvelumme erittäin hyvin vastaan. Kuluttajat saavat ostettua tuotteita verkkokaupastamme näppärästi, noin 20–90 prosenttia edullisemmilla hinnoilla kuin päivittäistavarakaupasta”, Järvensivu kertoo.

”Myös elintarviketuottajat ovat tyytyväisiä. Heidän ei enää tarvitse heittää pois poistoeriä ja maksaa hävityskustannuksista, vaan he päinvastoin saavat meiltä tuotteista reilun rahallisen korvauksen.”

Fiksu Ruualla on dynaaminen hinnoittelujärjestelmä, eli vanhenemassa olevien tuotteiden hinta laskee niin paljon, että ne tulevat varmasti myydyiksi. Tarvittaessa tuotteet myydään vaikka tappiolla. Siten myöskään hävikkiruokayrityksen varastolta ei päädy ruokaa kaatopaikalle.

Vastaaviin toimijoihin Suomessa lukeutuu ruotsalainen Matsmart-yritys, muualta Euroopasta löytyy useita muitakin.

Hävikkipalveluita monessa muodossa

Hävikkiruokaa tarjoavat useat muutkin toimijat. Tuoretuotteiden ja ravintolaruuan hävikkieriä on hyvin tarjolla, ainakin jos asuu ruuhka-Suomessa. Useat ruokakaupat tarjoavat hevihävikki-laatikoita, eli euron tai parin hintaisia laatikoita, joissa on parhaat päivänsä nähneitä, mutta kuitenkin käyttökelpoisia vihanneksia ja hedelmiä.

Lunchie marketin ja ResQ Clubin mobiilisovellusten kautta voi ostaa ravintoloista ylijääneitä ruoka-annoksia edulliseen hintaan, ja helsinkiläisessä ravintola Loopissa ruoka valmistetaan hävikkiruuasta. Menu vaihtelee sen mukaan, mitä ruoka-aineita hävikistä milloinkin on pelastettu.

Helsingin Kalasatamasta löytyy WeFood, Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa. WeFood on Kirkon Ulkomaanavun ylläpitämä, vapaaehtoisvoimin toimiva pieni myymälä, jonka valikoimassa on monipuolisesti vanhenemassa olevia elintarvikkeita.

Uhkaako hävikkiruokabisnes hyväntekeväisyyttä?

Ylijäämätuotteet on aiemmin perinteisesti ohjattu erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen käyttöön. Erikoistutkija Katajajuuren mielestä sosiaalihuolto pitäisi ensisijaisesti ratkaista muulla tavalla, mutta hän uskoo, että ruokahävikistä riittää jatkossakin esimerkiksi tuoretuotteita hyväntekeväisyyteen, ja ne ovat sinne ilman muuta hyvin tervetulleita.

Myös Juhani Järvensivu Fiksu Ruuasta on samoilla linjoilla: heille tuotteet tulevat tukkuliikkeistä suurempina erinä, hyväntekeväisyyteen päätyy tavaraa pääosin kauppojen hyllyiltä.

Katajajuuri uskoo, että hävikkiruokabisnes on tullut jäädäkseen. Tuotevalikoima tosin saattaa lähteä laskuun, kun lainsäädäntöä kehittämällä ja toimijoita ohjeistamalla opitaan ennakoimaan paremmin menekkiä tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja kestävän kehityksen tavoitteetruokakuluttaminenympäristö Suomi

Lue myös

Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.
Mielenosoittajia pinkkien kylttien kanssa

Bidenin hallinto luopuu Trumpin kauden tuhoisasta kehitysyhteistyön aborttisäännöstä – Vaikutukset jatkuvat vielä pitkään

Trumpin aikana kansainväliset järjestöt eivät ole saaneet Yhdysvaltain rahoitusta, jos ne ovat edes puhuneet työssään abortista. Säännön hyödyt ovat olleet minimaaliset ja haitat valtavat.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen

YK:n pääsihteeri António Guterres kiitteli sopimuksen ratifioineita maita. Yksikään suurista ydinasevalloista eikä kovin moni Euroopan maakaan ole mukana sopimuksessa.

Tuoreimmat

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä
Bidenin hallinto luopuu Trumpin kauden tuhoisasta kehitysyhteistyön aborttisäännöstä – Vaikutukset jatkuvat vielä pitkään
Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt
Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen
Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti