Uutiset Suomalaisia maailmalla

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.
Anna Aution mukaan kansainvälisistä työtehtävistä haaveilevan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat periksiantamattomuus ja määrätietoisuus. ”Pitää olla oma-aloitteinen. Kukaan muu ei tule edistämään omaa uraa vaan pitää itse viedä itseään eteenpäin.” (Kuva: Teija Laakso)

Anna Autiota kiinnostivat jo esiteini-ikäisenä suuret kysymykset: maailmanpolitiikka, globaalit ongelmat, YK. Hän tutki maailmankarttoja ja luki sanomalehtiä pienestä pitäen. Huomio kiinnittyi uutisiin sodista, ihmisoikeusloukkauksista ja kehitysmaiden ihmisten hädästä.

Autio alkoi haaveilla työstä ulkomailla kansainvälisissä järjestöissä tai vaikkapa YK:ssa.

”Seurasin paljon mediaa, ja siitä on kyllä pakko kiittää Suomen koulutusjärjestelmää. Balkanin sodat jylläsivät, kun olin yläasteella 1990-luvun puolivälissä. Muistan, kuinka meille opetettiin medialukutaitoa: analysoimme sotauutisia ja pohdimme, ollaanko niissä jonkun puolella”, Autio, 42, kertoo.

Lapsuuden kiinnostuksen kohteista on sittemmin tullut Autiolle työ. Hän on työskennellyt muun muassa YK:n ympäristöohjelmassa ja johtanut YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon Tunisian toimistoa sekä Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa.

Nykyisin hänen tehtävänään on arvioida EU:n Kosovon-operaation toimista jätettyjä ihmisoikeusvalituksia, jotka liittyvät esimerkiksi sodan aikaisiin katoamisiin.

Suoraan ristituleen

Autio suuntasi maailmalle heti valmistuttuaan ylioppilaaksi porilaisesta lukiosta vuonna 1997. Hän pääsi lukemaan maantiedettä Oxfordin yliopistoon. Valmistuttuaan hän työskenteli ensin uutistoimisto Reutersin markkina-analyytikkona. Hän halusi kuitenkin jatkaa opintojaan ja alkoi opiskella oikeustiedettä Australian Sydneyn yliopistossa. Myöhemmin hän täydensi opintojaan eurooppalaisissa yliopistoissa.

”Oikeustieteen tutkinnolla voi tehdä asioita, joita monella muullakin tutkinnolla voi: perehtyä kansainvälisiin suhteisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Siinä saa kuitenkin myös juristin pätevyyden. Sillä taas voi tehdä paljon sellaisia asioita, joita muilla tutkinnoilla ei voisi.”

Autio työskenteli ensin asianajajana Brysselin kansainvälisissä lakifirmoissa. Siellä hän törmäsi jälleen lapsuuden kiinnostuksen kohteeseen, ihmisoikeuskysymyksiin. Vielä lähemmäksi ne tulivat vuonna 2010, kun hän pääsi YK:n ympäristöohjelman UNEPin toimistoon Geneveen apulaisasiantuntijaksi. Työ liittyi muun muassa ympäristöjuridiikkaan ja kestävyysvaatimuksiin ja sitä kautta työoikeusnormeihin ja konkreettisiin ihmisoikeuskysymyksiin.

”Ymmärsin, miten akuutteja ihmisoikeusloukkaukset ja -kärsimykset ovat konfliktimaissa ja miten konfliktien syyt ja ratkaisut liittyvät juuri ihmisoikeuksiin”, Autio sanoo.

Juristina Autiota kiinnostaa se, että ihmisoikeuskysymysten taustalla on aina selkeä tukiranka: kansainväliset sopimukset, lainsäädäntö ja oikeusvaltioperiaatteet, joita kaikkien maiden pitäisi noudattaa. Silti samaan aikaan ihmisoikeuskysymykset ovat hyvin herkkiä ja osittain poliittisiakin.

”En pelännyt ristiriitoja vaan halusin mennä suoraan ristituleen kaikkein vaikeimpien kysymysten äärelle. Ehkä oikeustieteellinen koulutus vaikutti siihen, että halusin mennä selvittämään asioita, joita on todella vaikea selvittää ja joista kaikki eivät ole samaa mieltä”, hän pohtii.

Ihmisoikeuskortti toimii kaikkialla

Autio pääsi kaipaamiensa ristiriitojen äärelle vuonna 2013, kun hänet valittiin koordinaattoriksi YK:n tiede-, kasvatus- ja kulttuurijärjestö Unescon sananvapaushankkeeseen, jota toteutettiin Egyptissä, Jemenissä, Libyassa, Marokossa, Syyriassa ja Tunisiassa.

Tavoitteena oli muun muassa vahvistaa naisten ja nuorten sananvapautta, parantaa toimittajien ja bloggarien osaamista ja turvallisuutta sekä edistää kansalaisten oikeutta saada tietoa.

Autio työskenteli enimmäkseen Tunisiassa, jossa hän myös johti Unescon toimistoa. Aikakausi oli otollinen: Tunisiassa oli tapahtunut rauhanomainen vallankumous vuonna 2011, ja maa oli palaamassa demokratiaan. Siksi se on ollut Autiolle yksi uran merkittävimmistä kokemuksista.

”Vallankumouksen jälkeen Tunisiaan tulvi osaamista, kun monet ihmiset palasivat takaisin. Siellä haluttiin säätää uusi edistyksellinen perustuslaki, panostaa sananvapauteen ja luoda jotain, mikä pysyy. Haasteita oli ja on edelleenkin, mutta oli etuoikeutettua olla siellä juuri silloin, sillä tuollaista tilannetta ei välttämättä monta kertaa satu kohdalle.”

Yksi osa hanketta oli lisätä turvallisuusjoukkojen ja toimittajien ihmisoikeusosaamista ja parantaa heidän tulehtuneita välejään. Heille järjestettiin koulutuksia, joiden viestinä oli, että kaikilla osapuolilla on tärkeä rooli sananvapauden edistämisessä ja että ihmisoikeudet ulottuvat kaikille elämänalueille.

”Poliisit ymmärsivät, että samalla tavoin kuin toimittaja voi käyttää ’sananvapauskorttia’, myös poliisi voi yksilönä vaatia ihmisoikeuksiaan muilla elämän saroilla. On ollut mielenkiintoista nähdä, miten ihmisoikeuksille voidaan lämmetä, kun huomataan, miten relevantteja ne ovat myös omassa elämässä ja että kyse ei ole vain vastakkainasettelusta”, Autio sanoo.

Kadonneiden omaisten tukena

Tunisian rupeaman jälkeen Autio johti neljä vuotta Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa Washingtonissa.

Viime vuonna hänet valittiin jäseneksi EU:n Human Rights Review Panel -paneeliin (HRRP). Lähettävänä tahona toimii sisäministeriön alainen Kriisinhallintakeskus, joka lähettää suomalaisia siviilikriisinhallinnan asiantuntijatehtäviin.

HRRP:n päätösistunnot järjestetään Kosovon pääkaupungissa Pristinassa, mutta korona-aikana Aution työ on ollut kokonaan etätyötä.

HRRP on itsenäinen elin, joka arvioi EU:n EULEXin toiminnasta jätettyjä ihmisoikeusvalituksia. EULEX on operaatio, joka on ohjannut Kosovon oikeusvaltiokehitystä maan itsenäistymisestä, vuodesta 2008, alkaen. Silloin, kun se ei ole siviilien mielestä hoitanut ihmisoikeusvelvoitteitaan, he voivat jättää valituksia sen toiminnasta.

Valitukset käsittelevät esimerkiksi vuosina 1998–1999 käydyn sodan aikana tapahtuneita katoamisia ja sitä, onko EULEX tehnyt riittävästi niiden selvittämiseksi.

Juristin näkökulmasta työ on Aution mukaan erityisen mielenkiintoista, sillä siinä todella pääsee soveltamaan kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä.

Paneelin lausunnoista ei seuraa varsinaista rangaistusta tekijälle eikä vahingonkorvauksia uhreille, mutta Aution mukaan työ on silti merkityksellistä myös käytännössä: monelle valituksen jättäjälle on tärkeää tulla kuuluksi ja saada asiastaan edes jonkinlainen päätös.

”Kosovossa on kadonneita yhä yli 1 600, ja heidän perheensä kärsivät vielä 20 vuotta sodan päättymisen jälkeenkin”, hän muistuttaa.

Ihmisoikeustyössä olisi helppo muuttua kyyniseksi, varsinkin, kun maailman konfliktit tuntuvat muuttuvan vain julmemmiksi ja monen maan oikeusvaltiokehitys on pysähtynyt tai jopa taantunut. Autiolle niin ei ole käynyt.

”Matkan varrella ehkä jonkinlainen realismin osuus on kasvanut, mutta motivaatio on vuosien varrella vain vahvistunut. Tärkeää on se, että vaikka ei saa mitään mullistavaa aikaan, on silti mukana edes pieneltä osin ihmisoikeuksien edistämisessä.”

Anna Autio

  • BA Honours -tutkinto Oxfordin yliopistosta 2000
  • LL.B. Graduate Law -tutkinto Sydneyn yliopistosta 2006
  • Certificat de droit transnational -tutkinto Geneven yliopistosta 2006
  • MA-tutkinto Lontoon King’s Collegesta 2009
  • juristina kansainvälisissä lakifirmoissa 2007–2009
  • JPO-asiantuntija YK:n ympäristöohjelmassa 2010–2012
  • Unescon Tunisian ohjelmakoordinaattorina toimiston johtajana 2013–2015
  • Maailmanpankin ihmisoikeusrahaston johtajana 2016–2019
  • EU:n Human Rights Review Panelin jäsenenä 2019 –

Suomalaisia maailmalla ihmisoikeudettyömediademokratiaEUkonflikti TunisiaKosovoSuomi Kriisinhallintakeskus

Lue myös

Paula-Pennanen-Rebeiro-Hargrave lähikuvassa, taustalla ikkunasta näkyviä pilvenpiirtäjiä.

Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Maailma.netin Suomalaisia maailmalla -sarjan kolmas osa esittelee Kiuruvedeltä Keniaan päätyneen Paula Pennasen, joka työskentelee YK:n asuinyhdyskuntaohjelmassa. Hänen mielestään moni maailman ongelma olisi ratkaistavissa hyvällä kaupunkisuunnittelulla.
Nainen puolilähikuvassa.

Syyriassa työskentelevän Tuuli Karjalan tehtävänä on arvioida, kenellä on oikeus kansainväliseen suojeluun – ”Objektiivisuus auttaa pitämään tunteet kurissa”

Tuuli Karjala kiinnostui pakolaisoikeudesta opiskeluaikoinaan ja näki pakolaisjoukot omin silmin ensimmäisen kerran Ecuadorin ja Kolumbian rajalla. Nyt hän johtaa Syyriassa YK:n pakolaisjärjestön raportointiyksikköä. Turvapaikkahakemusten arvioijan pitää olla empaattinen mutta objektiivinen, hän sanoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Nainen työpöydän ääressä kirjoittamassa.

Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee

Naisvaltainen ala ja naispotilaiden tarpeet jäävät usein huomiotta. Se on yksi syy siihen, että maailmassa on liian vähän kätilöitä, selviää Unfpan raportista.

Tuoreimmat

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista
Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”