Uutiset Demokratia

Afrikkalaiset saavat vähemmän demokratiaa kuin haluaisivat, selviää kyselystä – Maanosan asukkaiden mielipiteet kiinnostavat nyt Eurooppaakin

Afrobarometri-mielipidemittaus paljastaa, mitä afrikkalaiset ajattelevat. Se kiinnostaa nyt myös maanosan ulkopuolella, sillä on tullut globaalin kilpailun näyttämö, sanoo ulkoministeriön Afrikka-politiikan asiantuntija Martti Eirola.
Nainen pudottaa äänestyslipukkeen laatikkoon
Afrobarometri-tutkimuksen mukaan useimmat afrikkalaiset pitävät demokratiaa parhaana hallintomuotona. Kuva Sudanin vaaleista vuodelta 2010. (Kuva: Albert González Farran / United Nations Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Monien Afrikan maiden johtajat ovat viime vuosina pidentäneet valtakausiaan ja ryhtyneet rajoittamaan yhä kovemmin ottein kansalaisyhteiskuntaa ja mediaa. Tavallisten kansalaisten siunausta demokratian heikentäminen ei saa, ainakaan täysin, osoittaa mielipidetutkimus Afrobarometri.

34 Afrikan maata käsittävän tutkimuksen mukaan noin 68 prosenttia ihmisistä pitää demokratiaa parhaana tapana hallita maata. Vielä useampi torjuu yksipuoluejärjestelmän, sotilasvallan ja presidenttijohtoisen diktatuurin.

”Monien indikaattorien kohdalla trendi on ajan mittaan mennyt siihen suuntaan, että demokratiaa vaaditaan yhä enemmän. Osa on pysynyt samoina ja vain muutama heikentynyt”, kertoo Afrobarometri-tutkimusinstituutin johtaja, Ghanan yliopiston professori Emmanuel Gyimah-Boadi.

Kyselyn tuloksia on julkaistu aiemmin tänä vuonna, mutta Suomessa niitä esiteltiin tällä viikolla ulkoministeriön järjestämässä esittelytilaisuudessa.

Accrassa päämajaansa pitävän Afrobarometri-tutkimusinstituutin tarkoituksena on antaa päättäjille ja asiantuntijoille tietoa siitä, mitä tavallinen kansa ajattelee yhteiskunnallisista asioista, kuten köyhyydestä, julkisista palveluista ja hallinnosta. 20 vuoden aikana on tehty seitsemän tutkimuskierrosta.

Tyypillinen afrikkalainen kannattaa demokratiaa, mutta...

Afrobarometrejä voi pitää suhteellisen luotettavina afrikkalaisten mielipiteiden mittaajina, sillä tutkimukset tehdään kasvokkaisina haastatteluina paikallisilla kielillä. Haastateltavia on noin 1 200 tai 2 400 per maa. Toisaalta kaikissa maissa tutkimuksia ei ole päästy tekemään; esimerkiksi Kongon demokraattinen tasavallan, Tšadin ja Libyan asukkaiden mielipiteitä ei vielä ole tutkittu.

Tuloksia on joka tapauksessa vaikea muodostaa yhtenäistä Afrikka-kuvaa, sillä afrikkalaisten mielipiteet eroavat toisistaan merkittävästi kysymyksestä ja maasta riippuen. Afrikka ei olekaan maa, muistutettiin esittelytilaisuudessa.

”Afrikkaa on mahdotonta panna yhteen muottiin siten, että olisi yksi keskimääräinen luku, joka kuvastaisi koko Afrikkaa”, toteaa myös ulkoministeriön Afrikka-politiikan johtava asiantuntija Martti Eirola.

Uusimman Afrobarometrin mukaan mukaan voi sanoa, että ”tyypillinen” afrikkalainen kannattaa demokratiaa. Jos kuitenkin tarkastellaan neljää asiaa, eli demokratian kannatusta, yksipuoluejärjestelmän, presidenttijohtoisen diktatuurin ja sotilasvallan vastustamista, kaikkiin neljään kysymykseen vastaa kyllä vain 42 prosenttia vastaajista.

Vaihtelu maiden välillä on suurta: esimerkiksi Marokossa vain 34 prosenttia väestöstä tukee monipuoluejärjestelmää, Gabonissa 81 prosenttia. Pitkän tien demokratian saamiseksi käyneessä Etelä-Afrikassa vain 62 prosenttia väestöstä pitää tarpeellisena rajata presidentin kausien määrä kahteen.

Edes sitä, onko kansalaisten tuki demokratialle kasvanut vai vähentynyt Afrikassa viime vuosina, ei voi arvioida tyhjentävästi. Osassa maista demokratiavaatimukset ovat kasvaneet, osassa vähentyneet ja osassa pysyneet samoina.

Nainen ja mies puhujanpöydän takana istumassa
Afrobarometri-tutkimuksen tuloksia esiteltiin maanantaina Helsingissä. Kuvassa instituutin viestintäkoordinaattori Josephine Appiah-Nyamekye Sanny sekä pääjohtaja Emmanuel Gyimah-Boadi. (Kuva: Teija Laakso)

Tulosten kirjavuutta selittää kenties osaltaan se, että eri Afrikan maissa demokratiakehitys on ollut erilaista.

Monissa maissa, kuten Ugandassa, sama presidentti on ollut vallassa vuosikymmeniä. Burundin presidentti Pierre Nkurunzizan hallinto on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin sen jälkeen, kun presidentti asettui väkisin ehdolle kolmannelle kaudelle vuonna 2015.

Pitkäaikaisesta diktaattoristaan Robert Mugabesta eroon päässyt Zimbabwe puolestaan näyttää siirtyneen uuteen hirmuhallintoon Emmerson Mnangagwan johdolla.

Toisaalta esimerkiksi Gambia on palannut demokratiaan, ja Sudanissakin omavaltainen presidentti Omar al-Bashir saatiin syrjäytettyä, joskaan ei ilman väkivaltaa.

Afrobarometri osoittaa, että demokratian kysyntä on Afrikassa suurempi kuin tarjonta, sanoo Gyimah-Boadi. Alle puolet vastanneista esimerkiksi on tyytyväisiä maansa demokratian toimivuuteen.

”Tulokset heijastelevat pettymystä siitä, ettei demokratia toimi ihmisten hyväksi hyvin kuin he haluaisivat. Ihmiset näkevät korruption lisääntyneen. Monissa maissa on myös ollut poliittista turbulenssia viime vuosina, ja palveluiden saanti on heikolla tolalla”, Eirola arvioi.

Afrikka kiinnostaa kaikkialla

Afrikka ja afrikkalaisten mielipiteet kiinnostavat nyt niin Suomea kuin muutakin maailmaa enemmän kuin aiemmin.

Afrikka on kirjattu hallitusohjelmaan yhdeksi painopisteeksi, ja tekeillä on muun muassa uusi Afrikka-strategia. Ulkoministeriö teetti taannoin myös Afrikan megatrendit -tutkimuksen, jossa tarkasteltiin, mitkä kehityslinjat muovaavat maanosaa lähivuosina.

”Ei vain Suomessa vaan myös muualla Euroopassa halutaan nyt parantaa suhteita Afrikkaan. Yhtenä syynä on se, että globaali kilpailu Afrikasta ja Afrikan maiden tuesta on kovempaa kuin ennen”, Eirola sanoo.

Yhdysvallat on aiempaa vähemmän kiinnostunut Afrikasta, mutta niin Kiina, Turkki, Japani, Intia, Persianlahden maat, Venäjä kuin EU:kin ovat kiinnostuneita alueesta. Kauppasuhteiden lisäksi maanosa on tärkeä myös poliittisten suhteiden sekä globaalien ilmiöiden, kuten ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun, takia.

Siksi on tärkeää, että myös tavallisten afrikkalaisten mielipiteistä ollaan selvillä.

”Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että Afrikan maiden hallitukset kuuntelevat, mitä ihmiset ajattelevat ja haluavat”, Eirola muistuttaa.

Demokratia politiikkademokratiaEUgeopolitiikkaglobalisaatio AfrikkaSuomi Ulkoministeriö

Lue myös

Mies puolilähikuvassa.

”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin

Koronapandemian aikana valeuutiset ovat lisääntyneet, kansalaisvapauksia on rajoitettu ja autoritaaristen johtajien otteet ovat tiukentuneet. Demokratian säilyttäminen vaatii valppautta, myös Suomessa, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntija Maina Kiai.
Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen