Uutiset Demokratia

Afrikkalaiset saavat vähemmän demokratiaa kuin haluaisivat, selviää kyselystä – Maanosan asukkaiden mielipiteet kiinnostavat nyt Eurooppaakin

Afrobarometri-mielipidemittaus paljastaa, mitä afrikkalaiset ajattelevat. Se kiinnostaa nyt myös maanosan ulkopuolella, sillä on tullut globaalin kilpailun näyttämö, sanoo ulkoministeriön Afrikka-politiikan asiantuntija Martti Eirola.
Nainen pudottaa äänestyslipukkeen laatikkoon
Afrobarometri-tutkimuksen mukaan useimmat afrikkalaiset pitävät demokratiaa parhaana hallintomuotona. Kuva Sudanin vaaleista vuodelta 2010. (Kuva: Albert González Farran / United Nations Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Monien Afrikan maiden johtajat ovat viime vuosina pidentäneet valtakausiaan ja ryhtyneet rajoittamaan yhä kovemmin ottein kansalaisyhteiskuntaa ja mediaa. Tavallisten kansalaisten siunausta demokratian heikentäminen ei saa, ainakaan täysin, osoittaa mielipidetutkimus Afrobarometri.

34 Afrikan maata käsittävän tutkimuksen mukaan noin 68 prosenttia ihmisistä pitää demokratiaa parhaana tapana hallita maata. Vielä useampi torjuu yksipuoluejärjestelmän, sotilasvallan ja presidenttijohtoisen diktatuurin.

”Monien indikaattorien kohdalla trendi on ajan mittaan mennyt siihen suuntaan, että demokratiaa vaaditaan yhä enemmän. Osa on pysynyt samoina ja vain muutama heikentynyt”, kertoo Afrobarometri-tutkimusinstituutin johtaja, Ghanan yliopiston professori Emmanuel Gyimah-Boadi.

Kyselyn tuloksia on julkaistu aiemmin tänä vuonna, mutta Suomessa niitä esiteltiin tällä viikolla ulkoministeriön järjestämässä esittelytilaisuudessa.

Accrassa päämajaansa pitävän Afrobarometri-tutkimusinstituutin tarkoituksena on antaa päättäjille ja asiantuntijoille tietoa siitä, mitä tavallinen kansa ajattelee yhteiskunnallisista asioista, kuten köyhyydestä, julkisista palveluista ja hallinnosta. 20 vuoden aikana on tehty seitsemän tutkimuskierrosta.

Tyypillinen afrikkalainen kannattaa demokratiaa, mutta...

Afrobarometrejä voi pitää suhteellisen luotettavina afrikkalaisten mielipiteiden mittaajina, sillä tutkimukset tehdään kasvokkaisina haastatteluina paikallisilla kielillä. Haastateltavia on noin 1 200 tai 2 400 per maa. Toisaalta kaikissa maissa tutkimuksia ei ole päästy tekemään; esimerkiksi Kongon demokraattinen tasavallan, Tšadin ja Libyan asukkaiden mielipiteitä ei vielä ole tutkittu.

Tuloksia on joka tapauksessa vaikea muodostaa yhtenäistä Afrikka-kuvaa, sillä afrikkalaisten mielipiteet eroavat toisistaan merkittävästi kysymyksestä ja maasta riippuen. Afrikka ei olekaan maa, muistutettiin esittelytilaisuudessa.

”Afrikkaa on mahdotonta panna yhteen muottiin siten, että olisi yksi keskimääräinen luku, joka kuvastaisi koko Afrikkaa”, toteaa myös ulkoministeriön Afrikka-politiikan johtava asiantuntija Martti Eirola.

Uusimman Afrobarometrin mukaan mukaan voi sanoa, että ”tyypillinen” afrikkalainen kannattaa demokratiaa. Jos kuitenkin tarkastellaan neljää asiaa, eli demokratian kannatusta, yksipuoluejärjestelmän, presidenttijohtoisen diktatuurin ja sotilasvallan vastustamista, kaikkiin neljään kysymykseen vastaa kyllä vain 42 prosenttia vastaajista.

Vaihtelu maiden välillä on suurta: esimerkiksi Marokossa vain 34 prosenttia väestöstä tukee monipuoluejärjestelmää, Gabonissa 81 prosenttia. Pitkän tien demokratian saamiseksi käyneessä Etelä-Afrikassa vain 62 prosenttia väestöstä pitää tarpeellisena rajata presidentin kausien määrä kahteen.

Edes sitä, onko kansalaisten tuki demokratialle kasvanut vai vähentynyt Afrikassa viime vuosina, ei voi arvioida tyhjentävästi. Osassa maista demokratiavaatimukset ovat kasvaneet, osassa vähentyneet ja osassa pysyneet samoina.

Nainen ja mies puhujanpöydän takana istumassa
Afrobarometri-tutkimuksen tuloksia esiteltiin maanantaina Helsingissä. Kuvassa instituutin viestintäkoordinaattori Josephine Appiah-Nyamekye Sanny sekä pääjohtaja Emmanuel Gyimah-Boadi. (Kuva: Teija Laakso)

Tulosten kirjavuutta selittää kenties osaltaan se, että eri Afrikan maissa demokratiakehitys on ollut erilaista.

Monissa maissa, kuten Ugandassa, sama presidentti on ollut vallassa vuosikymmeniä. Burundin presidentti Pierre Nkurunzizan hallinto on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin sen jälkeen, kun presidentti asettui väkisin ehdolle kolmannelle kaudelle vuonna 2015.

Pitkäaikaisesta diktaattoristaan Robert Mugabesta eroon päässyt Zimbabwe puolestaan näyttää siirtyneen uuteen hirmuhallintoon Emmerson Mnangagwan johdolla.

Toisaalta esimerkiksi Gambia on palannut demokratiaan, ja Sudanissakin omavaltainen presidentti Omar al-Bashir saatiin syrjäytettyä, joskaan ei ilman väkivaltaa.

Afrobarometri osoittaa, että demokratian kysyntä on Afrikassa suurempi kuin tarjonta, sanoo Gyimah-Boadi. Alle puolet vastanneista esimerkiksi on tyytyväisiä maansa demokratian toimivuuteen.

”Tulokset heijastelevat pettymystä siitä, ettei demokratia toimi ihmisten hyväksi hyvin kuin he haluaisivat. Ihmiset näkevät korruption lisääntyneen. Monissa maissa on myös ollut poliittista turbulenssia viime vuosina, ja palveluiden saanti on heikolla tolalla”, Eirola arvioi.

Afrikka kiinnostaa kaikkialla

Afrikka ja afrikkalaisten mielipiteet kiinnostavat nyt niin Suomea kuin muutakin maailmaa enemmän kuin aiemmin.

Afrikka on kirjattu hallitusohjelmaan yhdeksi painopisteeksi, ja tekeillä on muun muassa uusi Afrikka-strategia. Ulkoministeriö teetti taannoin myös Afrikan megatrendit -tutkimuksen, jossa tarkasteltiin, mitkä kehityslinjat muovaavat maanosaa lähivuosina.

”Ei vain Suomessa vaan myös muualla Euroopassa halutaan nyt parantaa suhteita Afrikkaan. Yhtenä syynä on se, että globaali kilpailu Afrikasta ja Afrikan maiden tuesta on kovempaa kuin ennen”, Eirola sanoo.

Yhdysvallat on aiempaa vähemmän kiinnostunut Afrikasta, mutta niin Kiina, Turkki, Japani, Intia, Persianlahden maat, Venäjä kuin EU:kin ovat kiinnostuneita alueesta. Kauppasuhteiden lisäksi maanosa on tärkeä myös poliittisten suhteiden sekä globaalien ilmiöiden, kuten ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun, takia.

Siksi on tärkeää, että myös tavallisten afrikkalaisten mielipiteistä ollaan selvillä.

”Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että Afrikan maiden hallitukset kuuntelevat, mitä ihmiset ajattelevat ja haluavat”, Eirola muistuttaa.

Demokratia politiikkademokratiaEUgeopolitiikkaglobalisaatio AfrikkaSuomi Ulkoministeriö

Lue myös

Kukkia Algerian lipun muodossa

Onnistuuko Algeria toisen tasavallan perustamisessa?

Tiedotusvälineissä on esitetty arvioita ”arabikevään” saapumisesta Algeriaan, mutta todennäköisesti Ranskan keltaliiveillä on ollut enemmän tekemistä algerialaisten aktivoitumisen kanssa. Protestit kertovat kansalaisten halusta syvällisiin muutoksiin, kirjoittaa Karim Maiche.
Indonesian presidentti Joko Widodo ihmismassan keskellä

Nationalismin kevät?

Brexitin ja Donald Trumpin presidentiksi nousun jälkeen on alettu uskoa, että populismi on kasvussa. Tämän kevään vaaleissa ympäri maailman todellinen kilpailu käydään kuitenkin nationalismin ja kansainvälisyysajattelun välillä, kirjoittaa The Economist -lehden entinen päätoimittaja Bill Emmott.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen värjää toisen naisen tukkaa

Brasiliassa ihonväri on politiikkaa, mutta elokuvaohjaaja Tai Linhares ei tiedä, onko hän musta vai valkoinen

Tai Linharesin syntymätodistuksessa lukee ”valkoinen”, mutta hän on jotain muutakin. ”En ole osa sitä etuoikeutettua kulttuurista ja sosiaalista valkoisuutta, jonka osaksi pääsee, jos syntyy ihonväriltään valkoisena, oikeanlaisten hiusten kanssa”, hän sanoo. Linharesin lyhytelokuva käsittelee identiteetin etsintää mustan ja valkoisen välimaastossa.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.