Uutiset Demokratia

Afrikkalaiset saavat vähemmän demokratiaa kuin haluaisivat, selviää kyselystä – Maanosan asukkaiden mielipiteet kiinnostavat nyt Eurooppaakin

Afrobarometri-mielipidemittaus paljastaa, mitä afrikkalaiset ajattelevat. Se kiinnostaa nyt myös maanosan ulkopuolella, sillä on tullut globaalin kilpailun näyttämö, sanoo ulkoministeriön Afrikka-politiikan asiantuntija Martti Eirola.
Nainen pudottaa äänestyslipukkeen laatikkoon
Afrobarometri-tutkimuksen mukaan useimmat afrikkalaiset pitävät demokratiaa parhaana hallintomuotona. Kuva Sudanin vaaleista vuodelta 2010. (Kuva: Albert González Farran / United Nations Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Monien Afrikan maiden johtajat ovat viime vuosina pidentäneet valtakausiaan ja ryhtyneet rajoittamaan yhä kovemmin ottein kansalaisyhteiskuntaa ja mediaa. Tavallisten kansalaisten siunausta demokratian heikentäminen ei saa, ainakaan täysin, osoittaa mielipidetutkimus Afrobarometri.

34 Afrikan maata käsittävän tutkimuksen mukaan noin 68 prosenttia ihmisistä pitää demokratiaa parhaana tapana hallita maata. Vielä useampi torjuu yksipuoluejärjestelmän, sotilasvallan ja presidenttijohtoisen diktatuurin.

”Monien indikaattorien kohdalla trendi on ajan mittaan mennyt siihen suuntaan, että demokratiaa vaaditaan yhä enemmän. Osa on pysynyt samoina ja vain muutama heikentynyt”, kertoo Afrobarometri-tutkimusinstituutin johtaja, Ghanan yliopiston professori Emmanuel Gyimah-Boadi.

Kyselyn tuloksia on julkaistu aiemmin tänä vuonna, mutta Suomessa niitä esiteltiin tällä viikolla ulkoministeriön järjestämässä esittelytilaisuudessa.

Accrassa päämajaansa pitävän Afrobarometri-tutkimusinstituutin tarkoituksena on antaa päättäjille ja asiantuntijoille tietoa siitä, mitä tavallinen kansa ajattelee yhteiskunnallisista asioista, kuten köyhyydestä, julkisista palveluista ja hallinnosta. 20 vuoden aikana on tehty seitsemän tutkimuskierrosta.

Tyypillinen afrikkalainen kannattaa demokratiaa, mutta...

Afrobarometrejä voi pitää suhteellisen luotettavina afrikkalaisten mielipiteiden mittaajina, sillä tutkimukset tehdään kasvokkaisina haastatteluina paikallisilla kielillä. Haastateltavia on noin 1 200 tai 2 400 per maa. Toisaalta kaikissa maissa tutkimuksia ei ole päästy tekemään; esimerkiksi Kongon demokraattinen tasavallan, Tšadin ja Libyan asukkaiden mielipiteitä ei vielä ole tutkittu.

Tuloksia on joka tapauksessa vaikea muodostaa yhtenäistä Afrikka-kuvaa, sillä afrikkalaisten mielipiteet eroavat toisistaan merkittävästi kysymyksestä ja maasta riippuen. Afrikka ei olekaan maa, muistutettiin esittelytilaisuudessa.

”Afrikkaa on mahdotonta panna yhteen muottiin siten, että olisi yksi keskimääräinen luku, joka kuvastaisi koko Afrikkaa”, toteaa myös ulkoministeriön Afrikka-politiikan johtava asiantuntija Martti Eirola.

Uusimman Afrobarometrin mukaan mukaan voi sanoa, että ”tyypillinen” afrikkalainen kannattaa demokratiaa. Jos kuitenkin tarkastellaan neljää asiaa, eli demokratian kannatusta, yksipuoluejärjestelmän, presidenttijohtoisen diktatuurin ja sotilasvallan vastustamista, kaikkiin neljään kysymykseen vastaa kyllä vain 42 prosenttia vastaajista.

Vaihtelu maiden välillä on suurta: esimerkiksi Marokossa vain 34 prosenttia väestöstä tukee monipuoluejärjestelmää, Gabonissa 81 prosenttia. Pitkän tien demokratian saamiseksi käyneessä Etelä-Afrikassa vain 62 prosenttia väestöstä pitää tarpeellisena rajata presidentin kausien määrä kahteen.

Edes sitä, onko kansalaisten tuki demokratialle kasvanut vai vähentynyt Afrikassa viime vuosina, ei voi arvioida tyhjentävästi. Osassa maista demokratiavaatimukset ovat kasvaneet, osassa vähentyneet ja osassa pysyneet samoina.

Nainen ja mies puhujanpöydän takana istumassa
Afrobarometri-tutkimuksen tuloksia esiteltiin maanantaina Helsingissä. Kuvassa instituutin viestintäkoordinaattori Josephine Appiah-Nyamekye Sanny sekä pääjohtaja Emmanuel Gyimah-Boadi. (Kuva: Teija Laakso)

Tulosten kirjavuutta selittää kenties osaltaan se, että eri Afrikan maissa demokratiakehitys on ollut erilaista.

Monissa maissa, kuten Ugandassa, sama presidentti on ollut vallassa vuosikymmeniä. Burundin presidentti Pierre Nkurunzizan hallinto on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin sen jälkeen, kun presidentti asettui väkisin ehdolle kolmannelle kaudelle vuonna 2015.

Pitkäaikaisesta diktaattoristaan Robert Mugabesta eroon päässyt Zimbabwe puolestaan näyttää siirtyneen uuteen hirmuhallintoon Emmerson Mnangagwan johdolla.

Toisaalta esimerkiksi Gambia on palannut demokratiaan, ja Sudanissakin omavaltainen presidentti Omar al-Bashir saatiin syrjäytettyä, joskaan ei ilman väkivaltaa.

Afrobarometri osoittaa, että demokratian kysyntä on Afrikassa suurempi kuin tarjonta, sanoo Gyimah-Boadi. Alle puolet vastanneista esimerkiksi on tyytyväisiä maansa demokratian toimivuuteen.

”Tulokset heijastelevat pettymystä siitä, ettei demokratia toimi ihmisten hyväksi hyvin kuin he haluaisivat. Ihmiset näkevät korruption lisääntyneen. Monissa maissa on myös ollut poliittista turbulenssia viime vuosina, ja palveluiden saanti on heikolla tolalla”, Eirola arvioi.

Afrikka kiinnostaa kaikkialla

Afrikka ja afrikkalaisten mielipiteet kiinnostavat nyt niin Suomea kuin muutakin maailmaa enemmän kuin aiemmin.

Afrikka on kirjattu hallitusohjelmaan yhdeksi painopisteeksi, ja tekeillä on muun muassa uusi Afrikka-strategia. Ulkoministeriö teetti taannoin myös Afrikan megatrendit -tutkimuksen, jossa tarkasteltiin, mitkä kehityslinjat muovaavat maanosaa lähivuosina.

”Ei vain Suomessa vaan myös muualla Euroopassa halutaan nyt parantaa suhteita Afrikkaan. Yhtenä syynä on se, että globaali kilpailu Afrikasta ja Afrikan maiden tuesta on kovempaa kuin ennen”, Eirola sanoo.

Yhdysvallat on aiempaa vähemmän kiinnostunut Afrikasta, mutta niin Kiina, Turkki, Japani, Intia, Persianlahden maat, Venäjä kuin EU:kin ovat kiinnostuneita alueesta. Kauppasuhteiden lisäksi maanosa on tärkeä myös poliittisten suhteiden sekä globaalien ilmiöiden, kuten ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun, takia.

Siksi on tärkeää, että myös tavallisten afrikkalaisten mielipiteistä ollaan selvillä.

”Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että Afrikan maiden hallitukset kuuntelevat, mitä ihmiset ajattelevat ja haluavat”, Eirola muistuttaa.

Demokratia politiikkademokratiaEUgeopolitiikkaglobalisaatio AfrikkaSuomi Ulkoministeriö

Lue myös

Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Sotilas mielenosoittajien edessä Tunisiassa

Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu

Sotiin ja mielenosoituksiin johtaneen arabikevään on usein ajateltu saaneen alkunsa etenkin työttömien tyytymättömyydestä, mutta todellisuudessa protesteihin osallistumista selittää enemmän esimerkiksi nuoruus ja kiinnostus politiikkaan, selviää Kari Paasosen tutkimuksesta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.

Tuoreimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle