Uutiset

Tuore suomalaisselvitys tarkastelee Afrikan kehitystrendejä uudesta näkökulmasta – Väestönkasvu ja ilmastonmuutos ovat haasteita, jotka voi kääntää myös voitoksi

Ulkoministeriön uudessa tilausselvityssarjassa tarkastellaan Afrikan ”megatrendejä” tavallisuudesta poiketen Afrikka-keskeisesti, ei Euroopan näkökulmasta. Maanosalla on mahdollisuuksia talouskasvuun ja kestävään energiantuotantoon mutta yksinkertaista se ei ole.
Nairobin rakennuksia ja viheralueita
Afrikan megatrendeihin kuuluvat muun muassa väestönkasvu ja kaupungistuminen. Kuva Kenian Nairobista. (Kuva: Nina R / Flickr.com / CC BY 2.0)

Afrikassa tapahtuu seuraavina vuosikymmeninä paljon. Ilmastonmuutos etenee, väestö kasvaa, kaupungistuminen kiihtyy ja teknologiset innovaatiot menevät eteenpäin.

Kaikkiin ilmiöihin liittyy valtavia riskejä mutta myös mahdollisuuksia, mikäli niitä osataan hyödyntää oikein, selviää ulkoministeriön teettämästä tuoreesta Afrikan megatrendit -tilausselvityksestä.

Tutkimuskirjallisuuteen pohjautuva, vielä julkaisematon selvityssarja tarkastelee Afrikkaa kuudesta eri näkökulmasta: demokratian, kaupungistumisen, teknologiakehityksen, ilmastonmuutoksen, muuttoliikkeen ja väestönkasvun kannalta.

Kaksi niistä, väestönkasvu ja ilmastonmuutos, osoittautuivat kaikkein keskeisimmiksi, niin sanotuiksi ”mega-mega-trendeiksi”, kertoo yksi tutkijoista, valtiotieteen tohtori Leena Vastapuu.

”Ne voimistavat ja vahvistavat muita trendejä. Muita on vaikea tutkia, jos ei ota huomioon ainakin ilmastonmuutosta ja väestönkasvua.”

Vastapuu on vierailevana tutkijana Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Taprissa. Lisäksi tutkimukseen osallistui Helsingin ja Turun yliopiston sekä Ulkopoliittisen instituutin tutkijoita.

Tyttöjen koulutus laskee syntyvyyttä

Vaikka selvitykset ovat suomalaisten tutkijoiden tekemiä ja teettäjänä Suomen ulkoministeriö, tutkijat halusivat tarkastella Afrikkaa muusta kuin eurooppalaiskeskeisestä näkökulmasta.

”Kun Afrikasta keskustellaan, keskustellaan usein siitä, mitä siellä tapahtuvat asiat tarkoittavat meille. Tässä selvityksessä halusimme painottaa sitä, mitä asiat tarkoittavat afrikkalaisille”, Vastapuu kertoo.

Maanosan suurimpia haasteita tulevat olemaan ilmastonmuutos ja väestönkasvu, joihin sisältyy toisaalta myös mahdollisuuksia. Vaikka ilmastonmuutos luultavasti heikentää ruokaturvaa, Afrikalla on myös hyvät mahdollisuudet uusiutuvan energian tuotantoon, koska se ei vielä ole lukkiutunut kestämättömiin tuotantotapoihin, selvityksessä huomautetaan.

Afrikka on poikkeuksellinen myös väestönkasvun kannalta. Suurin osa maailman väestönkasvusta tapahtuu juuri siellä. Vuoteen 2050 mennessä Saharan eteläpuolisen Afrikan väestö kaksinkertaistuu.

Vastapuu muistuttaa, että väestönkasvutrendi ei kosketa koko Afrikkaa vaan nimenomaan Saharan eteläpuolta ja siellä etenkin Länsi-Afrikan ranskankielisiä alueita.

Tutkijoiden on ollut vaikea keksiä sille yksittäistä selitystä. Muualla maailmassa naisten työssäkäynnin on huomattu laskevan syntyvyyttä, mutta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa se ei näytä pätevän. Yksi syy saattaa olla kulttuurinen: perhesuhteet ovat sellaisia, että työssä käyville naisille riittää lastenhoitoapua.

Afrikassa onkin todettu, että tyttöjen koulunkäynti yläkouluikäisenä on yksittäisistä keinoista tehokkain tapa vähentää syntyvyyttä.

”Siihen on käytännölliset syyt: jos tyttö jää siinä vaiheessa pois koulusta, hänellä on tietenkin suurempi riski ryhtyä parisuhteeseen ja tulla raskaaksi, koska vapaa-aikaa on enemmän eikä koulu suojele häntä. Toisaalta on myös arveltu, että pidempi koulutus vahvistaa tyttöjen kykyä vastustaa teiniavioliittoa ja auttaa heitä tekemään päätöksiä itsenäisemmin”, Vastapuu kertoo.

Väestönkasvu sisältää myös mahdollisuuksia, sillä kun työikäistä väkeä on enemmän kuin heistä riippuvaisia ihmisiä, on myös mahdollista kasvattaa alueen maiden taloutta. Samaan ilmiöön, niin sanottuun demografiseen osinkoon, perustuu esimerkiksi Itä-Aasian viime vuosikymmenien talouskasvu.

Jotta näin voisi käydä, tarvitaan kuitenkin koulutettua väestöä ja sille koulutusta vastaavaa työtä sekä sosiaalipolitiikkaa, Vastapuu muistuttaa.

”Esimerkiksi Tunisiassa ja Marokossa tämä mahdollisuus on ollut vuosikymmeniä, mutta sitä ei ole pystytty hyödyntämään.”

Teknologia voi lisätä eriarvoisuutta

Selvityksen mukaan myös nopeasti edennyt teknologiakehitys luo mahdollisuuksia Afrikalle. Etenkin Itä-Afrikka tunnetaan mobiilipankki-innovaatioista – tunnetuimpana luultavasti kenialainen M-Pesa. Myös uusiutuvan energian innovaatiot, 3D-tulostus, verkkokauppa ja dronet kehittyvät maanosassa nopeasti.

Syy on yksinkertainen: uusille innovaatioille on ollut paljon tarvetta. Esimerkiksi mobiilipankki kiinnostaa ihmisiä, sillä vain alle 30 prosentilla afrikkalaisista arvellaan olevan virallinen pankkitili.

”Teknologian kehitystä on auttanut myös se, ettei markkinoita säädellä niin tarkasti kuin länsimaissa. Toisaalta isompia innovaatioita, kuten vaikkapa kestävää energiantuotantoa varten, nimenomaan tarvitaan sääntelyä ja instituutioita”, Vastapuu huomauttaa.

Teknologiakehitykseen sisältyy myös riskejä. Selvityksessä varoitetaan, että Kiina käyttää Afrikkaa teknologisena kokeilualustanaan. Toinen ongelma on kasvava eriarvoisuus: köyhimmät eivät välttämättä pääse hyötymään teknologian kehityksestä.

”Toisaalta jos tehdään oikeanlaisia poliittisia päätöksiä, teknologia voi auttaa valtavasti esimerkiksi vammaisten osallistamisessa”, Vastapuu huomauttaa.

kehityskaupungitsiirtolaisuussoveltava teknologiaväestödemokratiailmastonmuutos Afrikka Ulkoministeriö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat